{"id":2850,"date":"2026-08-22T11:16:54","date_gmt":"2026-08-22T09:16:54","guid":{"rendered":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=2850"},"modified":"2026-08-22T14:40:45","modified_gmt":"2026-08-22T12:40:45","slug":"tietotekniikan-historian-ja-vaikutusten-tutkimus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=2850","title":{"rendered":"Tietotekniikan historian ja vaikutusten tutkimus"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">\ud83d\udfe6 Tietotekniikan historian tutkimus \u2013 VTKK:n n\u00e4k\u00f6kulma<\/h1>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomalaisen tietotekniikan historian tutkimus on kehittynyt vaiheittain, ja sen juuret ulottuvat 1960\u2011luvulle. Valtion tietokonekeskuksella (VTKK) on t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 keskeinen rooli: se oli valtionhallinnon tietotekniikan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttaja, osaamiskeskus ja merkitt\u00e4v\u00e4 teknologisen murroksen mahdollistaja. VTKK:n toiminta kytkeytyy suoraan niihin ilmi\u00f6ihin, joita kansainv\u00e4linen tietoj\u00e4rjestelm\u00e4tutkimus on my\u00f6hemmin ryhtynyt j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">\ud83d\udcd8 Kansainv\u00e4lisen tietoj\u00e4rjestelm\u00e4historian kehityslinjat<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tietoj\u00e4rjestelmien historian tutkimus alkoi jo vuonna 1960, kun Mann ja Williams analysoivat tietokoneiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa organisaatiomuutosten n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4t\u00e4 seurasi tapaustutkimusten ja teknologian kehityshistorian vaihe, jossa huomio kohdistui ensimm\u00e4isiin tietokoneisiin ja niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6hemmin tutkimus alkoi j\u00e4sent\u00e4\u00e4 tietoj\u00e4rjestelmien kehityst\u00e4 nelj\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisesti tunnistettuun ajanjaksoon (Hirschheim &amp; Klein):<\/p>\n\n\n\n<ol start=\"1\" class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>1960\u20131975:<\/strong> p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukij\u00e4rjestelm\u00e4t, k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4t, j\u00e4rjestelmien rakentamismenetelm\u00e4t<\/li>\n\n\n\n<li><strong>1975\u20131985:<\/strong> k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tyytyv\u00e4isyys, osallistuva suunnittelu<\/li>\n\n\n\n<li><strong>1985\u20131995:<\/strong> tuottavuus, TAM-malli, ulkoistaminen, prosessiajattelu<\/li>\n\n\n\n<li><strong>1995\u2013\u2192:<\/strong> internet, s\u00e4hk\u00f6inen kaupank\u00e4ynti, tiet\u00e4myksen hallinta, suunnittelututkimus<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Huomionarvoista on, ett\u00e4 <strong>tietotekniikan historian tutkimus ei n\u00e4y n\u00e4iss\u00e4 periodisoinneissa omana teemanaan<\/strong>, vaikka se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa tietoj\u00e4rjestelm\u00e4tieteen identiteetti\u00e4. Juuri t\u00e4m\u00e4 aukko tekee VTKK:n historian dokumentoinnista t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">\ud83d\udfe6 Suomalaisen tietotekniikan historian erityispiirteet<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomessa tietotekniikan historian tutkimus on syntynyt pitk\u00e4lti alan ammattilaisten muistelmateoksista. VTKK:n kannalta keskeisi\u00e4 ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Otto Karttunen:<\/strong> <em>Avainpaikalla tietotekniikan kehityksess\u00e4<\/em> (1986)<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Martti Tienari (toim.):<\/strong> <em>Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa<\/em> (1993)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4m\u00e4 teokset kuvaavat kehityst\u00e4 johdon ja IT\u2011p\u00e4\u00e4llik\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta. VTKK Perinne ry:n teht\u00e4v\u00e4 on t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kuvaa <strong>toteuttajien, suunnittelijoiden ja j\u00e4rjestelmien rakentajien<\/strong> n\u00e4k\u00f6kulmasta \u2013 niist\u00e4 ihmisist\u00e4, jotka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 loivat suomalaisen tietotekniikan infrastruktuurin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uudemmista teoksista Ari Mannisen <em>N\u00e4in tehtiin Suomesta tietoyhteiskunta<\/em> (2003) jatkaa samaa muistelmaperinnett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=1154\"><strong><em>Valtion tietokonekeskus<\/em>&nbsp;omin sanoin<\/strong><\/a>&nbsp;on VTKK Perinne ry:n ensimm\u00e4inen kirja ja koko yhdistyksen toiminnan ensimm\u00e4inen toteutunut painopiste. Teos kokoaa yhteen VTKK:n ty\u00f6ntekij\u00f6iden omakohtaiset kokemukset, muistot ja n\u00e4k\u00f6kulmat ajalta, jolloin Suomi otti ratkaisevia askelia kohti digitaalista hallintoa. Kirja kuvaa, millaista oli rakentaa valtion ensimm\u00e4isi\u00e4 tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4, kehitt\u00e4\u00e4 rekistereit\u00e4 ja luoda toimintatapoja, jotka my\u00f6hemmin muodostuivat koko julkishallinnon tietoinfrastruktuurin perustaksi.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">\ud83d\udfe6 Tietotekniikan historian tutkimus Suomessa \u2013 hajanaista mutta arvokasta<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomalainen teknologian historian tutkimus ei ole muodostanut yhten\u00e4ist\u00e4 koulukuntaa. Tutkijat tulevat eri taustoista, ja tutkimus on ollut sirpaleista. Tietoj\u00e4rjestelm\u00e4tieteess\u00e4 ei ole tehty systemaattista historiantutkimusta \u2013 ellei muistelmateoksia sellaisiksi lasketa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Eniten tietotekniikan historiaa on tutkittu <strong>kulttuurihistorian<\/strong> piiriss\u00e4. <strong>Petri Paju<\/strong>n v\u00e4it\u00f6skirja <strong><a href=\"https:\/\/www.utupub.fi\/items\/6d910170-f1f8-4bbc-8d7b-5209794f05ff\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/www.utupub.fi\/items\/6d910170-f1f8-4bbc-8d7b-5209794f05ff\"><em>Ilmarisen Suomi<\/em> <\/a><\/strong>(2008) kuvaa ESKO\u2011tietokoneen rakentamista ja 1950\u2011luvun alkuaikoja \u2013 ajanjaksoa, jonka p\u00e4\u00e4lle VTKK:n toiminta my\u00f6hemmin rakentui.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">\ud83d\udfe6 Teknologian historian tulkinnat \u2013 determinismist\u00e4 sosiaaliseen konstruktionismiin<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Varhaiset tietotekniikan historiat nojasivat <strong>teknologiseen determinismiin<\/strong>: ajatteluun, jonka mukaan teknologia itsess\u00e4\u00e4n ohjaa yhteiskunnan kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1980\u2011luvulta alkaen painopiste siirtyi teknologian historian tutkimusperinteisiin, joissa korostuu:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>teknologian sosiaalinen rakentuminen<\/li>\n\n\n\n<li>k\u00e4ytt\u00e4jien rooli<\/li>\n\n\n\n<li>k\u00e4ytt\u00f6tapojen merkitys<\/li>\n\n\n\n<li>teknologian ja yhteiskunnan vuorovaikutus<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pinchin ja Bijkerin klassinen artikkeli (1987) korostaa, ett\u00e4 teknologia kehittyy sosiaalisen ymp\u00e4rist\u00f6n ehdoilla \u2013 ei irrallaan siit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma sopii erinomaisesti VTKK:n historiaan, jossa teknologiset ratkaisut syntyiv\u00e4t aina <strong>hallinnon, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n, yhteiskunnan ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarpeiden<\/strong> risteyskohdassa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">\ud83d\udfe6 VTKK:n rooli suomalaisen tietotekniikan historiassa<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n toiminta kytkeytyy suoraan niihin teemoihin, joita kansainv\u00e4linen tutkimus on my\u00f6hemmin nostanut esiin:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukij\u00e4rjestelm\u00e4t:<\/strong> VTKK:n varhaiset laskentapalvelut<\/li>\n\n\n\n<li><strong>k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4t ja menetelm\u00e4t:<\/strong> reik\u00e4korttikauden ty\u00f6prosessit<\/li>\n\n\n\n<li><strong>verkostoituminen ja tietoliikenne:<\/strong> 1980\u2011luvun j\u00e4rjestelmien laajentuminen<\/li>\n\n\n\n<li><strong>internetkausi:<\/strong> 1990\u2011luvun lopun ja 2000\u2011luvun alun palveluarkkitehtuurit<\/li>\n\n\n\n<li><strong>tietoj\u00e4rjestelmien sosiaalinen ulottuvuus:<\/strong> vaalij\u00e4rjestelm\u00e4t, perusrekisterit, hallinnon digitalisaatio<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n historia osoittaa, ett\u00e4 suomalainen tietotekniikka ei kehittynyt irrallisena teknisen\u00e4 projektina, vaan <strong>osana yhteiskunnan laajempaa muutosta<\/strong> \u2013 samaa ilmi\u00f6t\u00e4, jota kansainv\u00e4linen tutkimus kuvaa sosiaalisen konstruktionismin k\u00e4sitteill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">\ud83d\udfe6 Miksi VTKK:n historian dokumentointi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n<ol start=\"1\" class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Se t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisen tutkimuksen aukkoa:<\/strong> tietoj\u00e4rjestelmien historiaa ei ole j\u00e4sennetty omaksi tutkimusalueekseen.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Se tallentaa ainutlaatuista prim\u00e4\u00e4ritietoa:<\/strong> VTKK:n asiantuntijat ovat viimeisi\u00e4 aikalaistodistajia 1960\u20131990\u2011lukujen murroksesta.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Se kuvaa suomalaisen tietoyhteiskunnan synty\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla:<\/strong> j\u00e4rjestelm\u00e4t, prosessit, rekisterit, vaalipalvelut, tietoliikenne.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Se tarjoaa pohjan tulevaisuuden tutkimukselle:<\/strong> erityisesti julkishallinnon digitalisaation ja vaalitietoj\u00e4rjestelmien kehityksen osalta.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">\ud83d\udfe6 Yhteenveto<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tietotekniikan historian tutkimus on kansainv\u00e4lisesti nuori ja Suomessa hajanaista. VTKK:n historia tarjoaa ainutlaatuisen n\u00e4k\u00f6kulman siihen, miten suomalainen tietotekniikka kehittyi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6n, yhteiskunnallisten tarpeiden ja teknologisten murrosten vuorovaikutuksessa. VTKK Perinne ry:n teht\u00e4v\u00e4 on varmistaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 historia dokumentoidaan, j\u00e4sennet\u00e4\u00e4n ja s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n tuleville sukupolville.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\ud83d\udfe6 Tietotekniikan historian tutkimus \u2013 VTKK:n n\u00e4k\u00f6kulma Suomalaisen tietotekniikan historian tutkimus on kehittynyt vaiheittain, ja sen juuret ulottuvat 1960\u2011luvulle. Valtion [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-2850","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2850","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2850"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2850\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2865,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/2850\/revisions\/2865"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2850"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}