Reik\u00e4korttiajan rajat tulivat vastaan<\/h2>\n\n\n\n
1950-luvun lopulla julkisen hallinnon rationalisointi perustui pitk\u00e4lti ty\u00f6menetelmien kehitt\u00e4miseen ja reik\u00e4korttitekniikan hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Hallinnon kasvavat tietom\u00e4\u00e4r\u00e4t, kustannuslaskennan tarpeet ja johtamisen vaatima tieto osoittivat kuitenkin nopeasti, ettei pelkk\u00e4 toimistoty\u00f6n rationalisointi en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4nyt. Elektroninen tietojenk\u00e4sittely alkoi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 keinona ratkaista ongelmia, joihin perinteiset menetelm\u00e4t eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 vastanneet. <\/p>\n\n\n\n
Helsingin kaupungin j\u00e4rjestelytoimistossa hankittu kokemus osoitti, ett\u00e4 tietokoneita ei kannattanut n\u00e4hd\u00e4 pelkkin\u00e4 nopeina laskukoneina. Niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto edellytti samalla ty\u00f6prosessien, tietovirtojen ja organisaatioiden uudelleenarviointia. Juuri t\u00e4st\u00e4 ajattelutavasta tuli my\u00f6hemmin VTKK:n toiminnan perusta. <\/p>\n\n\n\n
Helsingin kaupungista esikuva valtiolle<\/h2>\n\n\n\n
Merkitt\u00e4v\u00e4 askel kohti valtakunnallista ratkaisua otettiin Helsingin kaupungissa, jossa perustettiin vuonna 1960 tietojenk\u00e4sittelykeskus keskitettyjen palvelujen tuottamiseksi kaupungin virastoille ja laitoksille. Kokemus osoitti, ett\u00e4 yhteinen palvelukeskus pystyi tarjoamaan tietojenk\u00e4sittelypalveluja tehokkaammin kuin hajautettu j\u00e4rjestelm\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Kaupungissa syntyi my\u00f6s uusia toimintamalleja: palvelukeskuksen hallinto, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4virastojen osallistuminen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, palvelujen hinnoittelu sek\u00e4 tietojenk\u00e4sittelyyn liittyv\u00e4 koulutus ja suunnittelu. N\u00e4m\u00e4 kokemukset muodostuivat my\u00f6hemmin t\u00e4rke\u00e4ksi malliksi valtionhallinnon ratkaisuille. <\/p>\n\n\n\n
Samalla rakennettiin suomalaista tietojenk\u00e4sittelyosaamista. Keskeisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 olivat muun muassa Eero Kostamo<\/strong><\/a>, jonka Yhdysvalloista tuoma systeemisuunnittelun osaaminen vaikutti voimakkaasti koko alan kehitykseen. Ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 tietoj\u00e4rjestelmien suunnittelu tarkoittaa my\u00f6s toimintatapojen uudistamista, oli Suomessa uutta.<\/p>\n\n\n\n Valtionhallinnossa tietotekniikan mahdollisuudet tunnistettiin viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 1960, jolloin valtioneuvosto asetti tietojenk\u00e4sittelykomitean tutkimaan automaattisten tietojenk\u00e4sittely- ja matematiikkakoneiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 virastoissa sek\u00e4 keskitetyn tietokonekeskuksen perustamistarvetta. Komitean teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli my\u00f6s tehd\u00e4 ehdotukset tulevan keskuksen organisaatiosta, henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4, koulutuksesta ja laitekannasta. <\/p>\n\n\n\n Komitean ty\u00f6n organisatorinen kotipes\u00e4 oli valtiovarainministeri\u00f6n j\u00e4rjestelyosasto. Jo ensimm\u00e4isess\u00e4 mietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n komitea hahmotteli keskitetyn valtion tietokonekeskuksen perustamista, ja toisessa mietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n se korosti hankkeen kiireellisyytt\u00e4. Samalla valmisteltiin luonnokset sek\u00e4 laiksi ett\u00e4 asetukseksi tulevaa laitosta varten. <\/p>\n\n\n\n Kun Otto Karttunen<\/strong><\/a> siirtyi vuonna 1962 Helsingin kaupungilta valtiovarainministeri\u00f6n j\u00e4rjestelyosaston ETK-asiantuntijaksi, valmistelu siirtyi uuteen vaiheeseen. J\u00e4rjestelyosastoon muodostettiin erityinen ATK-ryhm\u00e4, jonka teht\u00e4v\u00e4ksi tuli valtionhallinnon tietojenk\u00e4sittelyn suunnittelu, kehitt\u00e4minen ja koordinointi.<\/p>\n\n\n\n ATK-ryhm\u00e4 ei rajoittunut pelkkiin selvityksiin. Se k\u00e4ynnisti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehityshankkeita, joiden tarkoituksena oli osoittaa tietotekniikan hy\u00f6dyt valtionhallinnossa. Merkitt\u00e4vin varhainen projekti oli autorekisterij\u00e4rjestelm\u00e4n uudistaminen. Samalla laadittiin esitutkimuksia muun muassa v\u00e4est\u00f6kirjanpidon modernisoimiseksi sek\u00e4 valtion taloushallinnon kehitt\u00e4miseksi. <\/p>\n\n\n\n J\u00e4rjestelyosasto rakensi my\u00f6s Suomen ensimm\u00e4ist\u00e4 laajamittaista julkishallinnon tietojenk\u00e4sittelyosaamista. ATK-ryhm\u00e4 rekrytoi uusia asiantuntijoita, j\u00e4rjesti koulutusta ja osallistui valtakunnallisten systeeminsuunnittelukurssien k\u00e4ynnist\u00e4miseen. N\u00e4ill\u00e4 toimilla luotiin osaajaverkosto, josta muodostui my\u00f6hemmin suomalaisen tietojenk\u00e4sittelyalan ydinjoukko. <\/p>\n\n\n\n Samalla vahvistui k\u00e4sitys, ett\u00e4 tietojenk\u00e4sittely oli valtionhallinnolle strateginen kehitt\u00e4miskysymys, ei en\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4 tekninen apuv\u00e4line. <\/p>\n\n\n\n Valmistelun aikana k\u00e4ytiin perusteellinen keskustelu siit\u00e4, millainen organisaatio valtion tietokonekeskuksen tulisi olla. Vaihtoehtoina olivat virasto, liikelaitos, osakeyhti\u00f6 tai erilaiset rahastomallit. Tavoitteena oli luoda riitt\u00e4v\u00e4n joustava organisaatio, joka kykenisi reagoimaan nopeasti teknologian kehitykseen, hankkimaan laitteistoja tehokkaasti ja houkuttelemaan osaavaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Valtiovarainministeri\u00f6n johdossa erityisesti Esko Rekola<\/strong><\/a> ja Heikki Tuominen<\/strong><\/a> tukivat hanketta. Pitkien valmistelujen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4dyttiin liikelaitosmalliin, jossa VTKK toimisi valtionhallinnon yhteisen\u00e4 palvelukeskuksena mutta s\u00e4ilytt\u00e4isi samalla riitt\u00e4v\u00e4n itsen\u00e4isen aseman.<\/p>\n\n\n\n Vuoden 1964 alussa valmisteluty\u00f6 saavutti ratkaisevan vaiheen. Valtiovarainministeri\u00f6n j\u00e4rjestelyosastossa laadittiin lain ja asetuksen luonnokset valtion tietokonekeskuksen perustamiseksi. Ty\u00f6 tehtiin tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestelyosaston virkamiesten kanssa, ja eduskunta hyv\u00e4ksyi esityksen ilman merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikeuksia. VTKK:n perustamista edelsi Reino R. Lehdon<\/a><\/strong> virkamieshallituksen eduskunnalle antama lakiesitys valtion tietokonekeskuksesta.<\/p>\n\n\n\n Laki<\/a><\/strong> ja asetus<\/strong><\/a> tulivat voimaan 1. toukokuuta 1964. T\u00e4ll\u00f6in Valtion tietokonekeskus (VTKK) aloitti toimintansa. Sen teht\u00e4viksi m\u00e4\u00e4riteltiin tietojenk\u00e4sittelypalvelujen tuottaminen valtion virastoille ja laitoksille, tietokoneiden yhteisk\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4minen, tietojenk\u00e4sittelyn koordinointi sek\u00e4 uusien j\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n VTKK:n perustaminen oli ennen kaikkea valtiovarainministeri\u00f6n j\u00e4rjestelyosaston pitk\u00e4j\u00e4nteisen kehitysty\u00f6n tulos. Osastolla tunnistettiin varhain tietotekniikan mahdollisuudet, rakennettiin ensimm\u00e4iset kehitt\u00e4misohjelmat, koulutettiin asiantuntijoita, k\u00e4ynnistettiin valtakunnallisia hankkeita ja laadittiin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llinen perusta uudelle laitokselle. <\/p>\n\n\n\nValtiovarainministeri\u00f6n j\u00e4rjestelyosasto astuu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle<\/h2>\n\n\n\n
J\u00e4rjestelyosastosta valtion tietotekniikan kehityslaboratorio<\/h2>\n\n\n\n
Keskustelu VTKK:n muodosta<\/h2>\n\n\n\n
Valtion tietokonekeskus perustetaan<\/h2>\n\n\n\n
J\u00e4rjestelyosaston historiallinen merkitys<\/h2>\n\n\n\n
![\"Valtiovarainministeri\u00f6n](\"https:\/\/vtkkperinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/valtiovarainministerio-atk-ryhma-skohan-talo-helsinki-1962-1024x657.jpg\")