{"id":4409,"date":"2026-09-24T12:20:21","date_gmt":"2026-09-24T10:20:21","guid":{"rendered":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=4409"},"modified":"2026-09-24T12:35:08","modified_gmt":"2026-09-24T10:35:08","slug":"valtion-tietokonekeskus-1964-1972-laajennettu-yhteenveto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=4409","title":{"rendered":"Valtion tietokonekeskus 1964\u20131972 laajennettu yhteenveto"},"content":{"rendered":"\n<h1 class=\"wp-block-heading\">Valtion tietokonekeskus 1964\u20131972<\/h1>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Julkishallinnon tietoj\u00e4rjestelmien rakentaja, kouluttaja ja Suomen suurin ATK-osaamiskeskus<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valtion tietokonekeskuksen toiminta vuosina 1964\u20131972 oli suomalaisen tietoyhteiskunnan perustamisaikaa. Kyse ei ollut ainoastaan uuden valtion laitoksen k\u00e4ynnist\u00e4misest\u00e4, vaan kokonaisen ammattialan, toimintamallien ja tietoj\u00e4rjestelm\u00e4kulttuurin rakentamisesta l\u00e4hes tyhj\u00e4st\u00e4. Kun VTKK aloitti toimintansa toukokuussa 1964, Suomessa oli vasta muutamia tietokoneita, v\u00e4h\u00e4n koulutettuja ohjelmoijia ja hyvin v\u00e4h\u00e4n kokemuksia suurten tietoj\u00e4rjestelmien toteuttamisesta. Osuvasti onkin todettu, kuinka &#8221;koulutus ja ty\u00f6nteko kulkivat rinnan&#8221; ja kuinka monet teht\u00e4v\u00e4t jouduttiin opettelemaan samalla, kun j\u00e4rjestelmi\u00e4 rakennettiin. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">VTKK:n teht\u00e4v\u00e4 oli paljon enemm\u00e4n kuin tietokoneiden k\u00e4ytt\u00f6<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Monissa maissa tietokonekeskukset olivat 1960-luvulla ensisijaisesti koneajo-organisaatioita. VTKK:n rooli muodostui huomattavasti laajemmaksi. Keskus vastasi j\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelusta, ohjelmistokehityksest\u00e4, k\u00e4ytt\u00f6palveluista, koulutuksesta, tutkimuksesta, menetelm\u00e4kehityksest\u00e4 ja tietokonehankintojen koordinoinnista. Organisaatio muodostui suunnitteluosastosta, koneosastosta, matemaattisesta osastosta sek\u00e4 hallinto-osastosta. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 VTKK:n asiantuntijat eiv\u00e4t ainoastaan ohjelmoineet sovelluksia, vaan kartoittivat asiakkaiden toimintaprosessit, m\u00e4\u00e4ritteliv\u00e4t tietovirrat, suunnittelivat lomakkeet, kouluttivat k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ja osallistuivat jopa uusien viranomaisten perustamiseen. Esimerkiksi Autorekisterikeskuksen, V\u00e4est\u00f6rekisterikeskuksen sek\u00e4 valtiontalouden suunnitteluj\u00e4rjestelmien rakentamisessa VTKK oli mukana organisaatio- ja toimintamallitasolle asti. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Suomen suurin julkishallinnon j\u00e4rjestelm\u00e4talo<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1960-luvun lopulla VTKK oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Suomen suurin julkisen sektorin tietoj\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4misorganisaatio. Sen asiakkaita olivat ministeri\u00f6t, keskusvirastot, verohallinto, rekisteriviranomaiset, yliopistot, korkeakoulut sek\u00e4 my\u00f6hemmin my\u00f6s osa kunnista ja valtionhallinnon ulkopuolisista toimijoista. Noin viidennes VTKK:n tuloista tuli valtionhallinnon ulkopuolisista palveluista. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Keskeisi\u00e4 kehityskohteita olivat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>autorekisterij\u00e4rjestelm\u00e4t<\/li>\n\n\n\n<li>v\u00e4est\u00f6tietojen k\u00e4sittely<\/li>\n\n\n\n<li>valtion taloushallinto<\/li>\n\n\n\n<li>palkanlaskenta<\/li>\n\n\n\n<li>verohallinto<\/li>\n\n\n\n<li>tilastolliset j\u00e4rjestelm\u00e4t<\/li>\n\n\n\n<li>operaatiotutkimuksen sovellukset<\/li>\n\n\n\n<li>korkeakoulujen laskentapalvelut. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Monet n\u00e4ist\u00e4 j\u00e4rjestelmist\u00e4 muodostivat perustan my\u00f6hemmille valtakunnallisille rekistereille ja s\u00e4hk\u00f6isille hallintopalveluille.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Henkil\u00f6st\u00f6 kasvoi nopeammin kuin koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n suurin ongelma ei ollut laitteiden vaan osaajien puute. Suomessa ei viel\u00e4 ollut varsinaista tietotekniikan koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Ohjelmoijat, systeeminsuunnittelijat ja operaattorit koulutettiin p\u00e4\u00e4osin ty\u00f6paikoilla. VTKK joutui rakentamaan oman koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4 samalla, kun se kehitti asiakkaiden j\u00e4rjestelmi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Organisaation kasvu oli niin nopeaa, ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n vaihtuvuus muodostui jatkuvaksi ongelmaksi. Yksityinen sektori rekrytoi aktiivisesti VTKK:ssa koulutettuja asiantuntijoita. Teoksen mukaan tilanne johti lopulta siihen, ett\u00e4 koko alan koulutus n\u00e4htiin yhteiskunnallisena kysymyksen\u00e4 ja yhten\u00e4 taustatekij\u00e4n\u00e4 ATK-instituutin perustamiselle. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n vaikutusta voi verrata er\u00e4\u00e4nlaiseen tietotekniikan &#8221;kadettikouluun&#8221;: monet my\u00f6hemm\u00e4t tietohallintojohtajat, professorit, j\u00e4rjestelm\u00e4arkkitehdit ja yritysjohtajat saivat ensimm\u00e4iset merkitt\u00e4v\u00e4t kokemuksensa juuri VTKK:ssa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">VTKK oli Suomen t\u00e4rkein ATK-kouluttaja<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ennen ATK-instituutin nousua VTKK oli yksi Suomen merkitt\u00e4vimmist\u00e4 tietotekniikan kouluttajista yhdess\u00e4 IBM Suomen, Helsingin kaupungin tietojenk\u00e4sittelykeskuksen, Kansanel\u00e4kelaitoksen, Tilastokeskuksen ja suurimpien pankkien kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n koulutustoiminta ulottui useille tasoille:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>ohjelmointikoulutus<\/li>\n\n\n\n<li>systeeminsuunnittelukoulutus<\/li>\n\n\n\n<li>operaattorikoulutus<\/li>\n\n\n\n<li>virastojen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4koulutus<\/li>\n\n\n\n<li>johtamiskoulutus<\/li>\n\n\n\n<li>tietoj\u00e4rjestelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon liittyv\u00e4 koulutus. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4 oli systeemisuunnittelukoulutus. VTKK:n apulaisjohtajan <a href=\"https:\/\/www.hs.fi\/muistot\/art-2000006478375.html\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/www.hs.fi\/muistot\/art-2000006478375.html\"><strong>Eero Kostamon<\/strong><\/a> johdolla kehitetyt menetelm\u00e4t muodostivat suomalaisen systeemity\u00f6n perustan useiksi vuosikymmeniksi. VTKK:ssa syntynyt vaihejakomalli sis\u00e4lsi tutkimus-, m\u00e4\u00e4rittely-, suunnittelu-, ohjelmointi- ja toteutusvaiheet. My\u00f6hemmin t\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa vaikutti l\u00e4hes kaikkiin suomalaisiin tietoj\u00e4rjestelm\u00e4hankkeisiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lis\u00e4ksi VTKK:n johdolla julkaistiin ensimm\u00e4isi\u00e4 suomenkielisi\u00e4 systeeminsuunnittelun oppikirjoja, joita k\u00e4ytettiin my\u00f6s yliopistoissa. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tietotekniikan kansallinen laboratorio<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1960-luvun j\u00e4lkipuoliskolla VTKK ei ainoastaan k\u00e4ytt\u00e4nyt tekniikkaa vaan my\u00f6s arvioi ja kehitti sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Keskuksessa k\u00e4ytiin perusteellisia keskusteluja:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>ohjelmointikielist\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>standardoinnista<\/li>\n\n\n\n<li>tietokoneiden yhteisk\u00e4yt\u00f6st\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmist\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>tiedonsiirrosta<\/li>\n\n\n\n<li>tietoturvasta<\/li>\n\n\n\n<li>kapasiteettisuunnittelusta. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK k\u00e4ytti pitk\u00e4\u00e4n runsaasti assembleria kustannussyist\u00e4, mutta samalla arvioitiin COBOL-, FORTRAN-, PL\/1- ja ALGOL-ratkaisuja. Lopulta kehitettiin vuonna 1971 oma FAS-ohjelmointikieli (Fortran Assembler System), jonka tavoitteena oli laiteriippumattomuus ja tietokoneiden yhteisk\u00e4yt\u00f6n tukeminen. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 osoittaa kuinka kunnianhimoista suomalainen systeemity\u00f6 oli jo varhain kansainv\u00e4lisess\u00e4kin vertailussa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tietokonekanta maailman kehityksen k\u00e4rjen tuntumassa<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK aloitti toimintansa IBM 1410- ja Elliott 503 -tietokoneilla. IBM 1410 palveli kaupallis-hallinnollisia sovelluksia ja Elliott 503 matemaattis-teknisi\u00e4 laskentoja. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa ratkaisu oli ajan tasalla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samaan aikaan:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>IBM hallitsi maailman tietokonemarkkinoita.<\/li>\n\n\n\n<li>Yhdysvalloissa siirryttiin transistorikoneisiin.<\/li>\n\n\n\n<li>IBM esitteli vuonna 1964 System\/360-sarjan.<\/li>\n\n\n\n<li>GE, Univac, Honeywell ja Burroughs kilpailivat suurkonemarkkinoista.<\/li>\n\n\n\n<li>Time-sharing eli ositusk\u00e4ytt\u00f6 oli tulossa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/li>\n\n\n\n<li>ARPANET k\u00e4ynnistyi vuonna 1969.<\/li>\n\n\n\n<li>Intel perustettiin vuonna 1968 ja ensimm\u00e4inen mikroprosessori julkaistiin vuonna 1971.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK siirtyi nopeasti IBM System\/360- ja my\u00f6hemmin System\/370-sukupolviin. Samalla toteutettiin ohjelmistojen yhteensopivuus vanhojen ymp\u00e4rist\u00f6jen kanssa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomi ei ollut kehityksen eturintamassa kuten Yhdysvallat, mutta VTKK:n ansiosta se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4nyt merkitt\u00e4v\u00e4sti j\u00e4lkeen muista Pohjoismaista.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Yliopistojen ja korkeakoulujen yhteisty\u00f6kumppani<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK osallistui aktiivisesti korkeakoulujen tietokonetoiminnan k\u00e4ynnist\u00e4miseen. Keskus koordinoi hankintoja ja tuki erityisesti Elliott-ymp\u00e4rist\u00f6jen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Jyv\u00e4skyl\u00e4n korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu kuuluivat varhaisten yhteisty\u00f6kumppaneiden joukkoon. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6hemmin SITRAn hankkima Univac 1108 sijoitettiin VTKK:n tiloihin ja palveli korkeakouluja noin kymmenen vuoden ajan. T\u00e4m\u00e4 teki VTKK:sta my\u00f6s valtakunnallisen tutkimuslaskennan keskuksen. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Aluekeskukset muuttivat Suomen ATK-karttaa<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 uudistuksista oli aluekeskusj\u00e4rjestelm\u00e4n luominen verohallinnon uudistamisen yhteydess\u00e4. Verotuksen reik\u00e4korttipohjainen k\u00e4sittely ei en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4nyt kasvaviin tietom\u00e4\u00e4riin. Ratkaisuksi rakennettiin valtakunnallinen palveluverkosto. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Aluekeskukset perustettiin:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Turkuun<\/li>\n\n\n\n<li>Tampereelle<\/li>\n\n\n\n<li>Kouvolaan<\/li>\n\n\n\n<li>Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n<\/li>\n\n\n\n<li>Ouluun. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4ist\u00e4 muodostui ensimm\u00e4inen valtakunnallinen julkishallinnon tietotekniikkaverkko Suomessa. Ne toivat alan ty\u00f6paikkoja, koulutusta ja asiantuntemusta p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun ulkopuolelle vuosikymmeni\u00e4 ennen nykyist\u00e4 digitalisaatiokeskustelua. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Vertailu suomalaisiin ATK-toimijoihin<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1960-luvun lopulla Suomen merkitt\u00e4vimm\u00e4t ATK-organisaatiot olivat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Valtion tietokonekeskus (VTKK)<\/li>\n\n\n\n<li>Helsingin kaupungin tietojenk\u00e4sittelykeskus<\/li>\n\n\n\n<li>IBM Suomi<\/li>\n\n\n\n<li>Kansanel\u00e4kelaitos<\/li>\n\n\n\n<li>Postis\u00e4\u00e4st\u00f6pankki<\/li>\n\n\n\n<li>Suomen Pankki<\/li>\n\n\n\n<li>Posti- ja lenn\u00e4tinlaitos<\/li>\n\n\n\n<li>Tilastokeskus<\/li>\n\n\n\n<li>Nokia Tietokoneosasto<\/li>\n\n\n\n<li>Tietokonepalvelu Oy.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4ist\u00e4 juuri VTKK:n erityispiirre oli laaja yhteiskunnallinen vastuu. Se ei ollut yhden organisaation palveluyksikk\u00f6 vaan koko valtionhallinnon yhteinen kehitt\u00e4j\u00e4, koordinaattori ja kouluttaja. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Vuoteen 1972 menness\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 1972 VTKK oli muuttunut pienest\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6n ATK-ryhm\u00e4st\u00e4 kansalliseksi tietojenk\u00e4sittelyorganisaatioksi. Sen vastuulla olivat suuret rekisterij\u00e4rjestelm\u00e4t, kasvava aluekeskusverkko, korkeakoulujen laskentapalvelut, tuhansien k\u00e4ytt\u00e4jien koulutus sek\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa suomalaisesta systeeminsuunnitteluosaamisesta. Samalla se oli kasvattanut kokonaisen sukupolven ohjelmoijia, j\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelijoita ja tietohallintojohtajia. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Historiallisesti tarkasteltuna VTKK ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n valtion tietokonekeskus. Se oli Suomen julkisen sektorin ensimm\u00e4inen valtakunnallinen digitaalinen kehitysyhti\u00f6, jonka ty\u00f6n tulokset n\u00e4kyv\u00e4t edelleen v\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, verotuksessa, rekisterihallinnossa, korkeakoulujen tietotekniikassa sek\u00e4 koko suomalaisen tietohallinnon toimintamalleissa. <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Valtion tietokonekeskus 1964\u20131972 Julkishallinnon tietoj\u00e4rjestelmien rakentaja, kouluttaja ja Suomen suurin ATK-osaamiskeskus Valtion tietokonekeskuksen toiminta vuosina 1964\u20131972 oli suomalaisen tietoyhteiskunnan perustamisaikaa. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-4409","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4409","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4409"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4409\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4422,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4409\/revisions\/4422"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4409"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}