<\/p>\n\n\n\n
Vuosi 1985 merkitsi Valtion tietokonekeskukselle kasvun, teknologisen hajautumisen ja toimintamallin uudistamisen vaihetta. VTKK ei ollut en\u00e4\u00e4 vain keskustietokoneiden k\u00e4ytt\u00f6palveluja tuottava tietokonekeskus, vaan siit\u00e4 oli muodostumassa monipuolinen tietotekniikan palveluorganisaatio. K\u00e4ytt\u00f6palvelujen rinnalle nousivat tietoj\u00e4rjestelmien suunnittelu, konsultointi, ohjelmistotuotteet, mikrotietokoneet, tietoliikenne, tietopankit, koulutus ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tuki. <\/p>\n\n\n\n
Muutosta vauhdittivat asiakkaiden omiin tiloihin hankkimat mikrotietokoneet, hajautettu tietojenk\u00e4sittely ja suorak\u00e4ytt\u00f6iset j\u00e4rjestelm\u00e4t. Asiakkaat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ainoastaan l\u00e4hett\u00e4neet aineistojaan keskitettyyn k\u00e4sittelyyn, vaan k\u00e4yttiv\u00e4t j\u00e4rjestelmi\u00e4 itse ty\u00f6asemiltaan, tekiv\u00e4t kyselyj\u00e4 tietopankkeihin ja laativat omia raporttejaan. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4si j\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelun, koulutuksen, konsultoinnin ja jatkuvan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tuen merkityst\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
VTKK:n liikevaihto nousi 263,9 miljoonaan markkaan eli 21 prosenttia edellisvuodesta. Liiketaloudellinen tulos oli 7,1 miljoonaa markkaa ja investoinnit 47,4 miljoonaa markkaa. Asiakkaita oli 1 121 ja toimeksiantoja 3 838. Vuoden aikana solmittiin 562 uutta toimeksiantosopimusta. <\/p>\n\n\n\n
Asiakkaista 206 oli valtion virastoja tai laitoksia ja 915 valtionhallinnon ulkopuolisia asiakkaita. Valtionhallinnon osuus myyntituotoista oli 79,6 prosenttia sek\u00e4 kuntien ja kuntainliittojen osuus 10,6 prosenttia. Valtionhallinnon ulkopuolisilta asiakkailta saadut myyntituotot olivat 56 miljoonaa markkaa. <\/p>\n\n\n\n
Vuoden lopussa VTKK:ssa ty\u00f6skenteli 808 henkil\u00f6\u00e4. Heist\u00e4 606 ty\u00f6skenteli Espoon p\u00e4\u00e4keskuksessa ja muut viidess\u00e4 aluetoimipisteess\u00e4. Henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi 27 henkil\u00f6ll\u00e4, mutta vaihtuvuus nousi yhdeks\u00e4\u00e4n prosenttiin. Erityisesti kokeneiden suunnittelijoiden sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4- ja tietoliikenneasiantuntijoiden saatavuus vaikeutui. <\/p>\n\n\n\n
VTKK:n asiakaskunta ulottui valtion virastoista ja laitoksista kuntiin, kuntainliittoihin, oppilaitoksiin sek\u00e4 yksityisiin yrityksiin. Asiakaskunta oli lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti laaja, mutta toiminnan yhteiskunnallinen merkitys perustui erityisesti valtakunnallisiin rekistereihin, hallinnollisiin tietoj\u00e4rjestelmiin ja julkisten palvelujen tuotannossa k\u00e4ytettyihin j\u00e4rjestelmiin. <\/p>\n\n\n\n
Vuoden 1985 aineistossa tietotekniikan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarkoittanut vain asiakkaan ATK-yksik\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4\u00e4 asiantuntijaa. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kunta laajeni hallinnollisiin vastuuhenkil\u00f6ihin, virkailijoihin, opettajiin, terveydenhuollon henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n, mets\u00e4hallinnon alueorganisaatioihin sek\u00e4 yritysten tilasto- ja markkinointiteht\u00e4viin. Samalla asiakassuhteet laajenivat yksitt\u00e4isten ATK-yhdyshenkil\u00f6iden ulkopuolelle asiakkaiden johtoon ja varsinaisen toiminnan vastuuhenkil\u00f6ihin. <\/p>\n\n\n\n
VTKK:n asiakasj\u00e4rjestelm\u00e4t eiv\u00e4t siten olleet pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n teknisi\u00e4 sovelluksia. Ne liittyiv\u00e4t asiakkaiden toiminnan j\u00e4rjest\u00e4miseen, tiedon saatavuuteen, valtakunnalliseen ohjaukseen ja hallinnollisten palvelujen tuottamiseen. T\u00e4m\u00e4 vahvisti VTKK:n roolia julkishallinnon toiminnan kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 eik\u00e4 ainoastaan tietotekniikan teknisen\u00e4 toimittajana. <\/p>\n\n\n\n
Mets\u00e4hallituksen tiedonkeruuj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 uudistettiin toimittamalla mikrotietokoneita hoitoalueille. Koek\u00e4ytt\u00f6\u00e4 oli nelj\u00e4ll\u00e4 hoitoalueella, my\u00f6s pohjoisen vaativissa olosuhteissa. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4koulutus eteni suunnitelmien mukaisesti, ja s\u00e4hk\u00f6inen viestint\u00e4 helpotti valtakunnallisesti hajautuneen organisaation toimintaa. <\/p>\n\n\n\n
Hanke kuvastaa siirtym\u00e4\u00e4 keskitetyst\u00e4 tietojenk\u00e4sittelyst\u00e4 hajautettuun toimintamalliin. Tietoa voitiin k\u00e4sitell\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 sen syntypaikkaa, mutta paikallinen ty\u00f6 yhdistettiin s\u00e4hk\u00f6isen viestinn\u00e4n avulla keskitettyihin j\u00e4rjestelmiin ja valtakunnalliseen organisaatioon. Kyse oli yht\u00e4 aikaa tietoj\u00e4rjestelm\u00e4n, ty\u00f6v\u00e4lineiden, viestinn\u00e4n ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4osaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Patentti- ja rekisterihallituksessa tietotekniikkaa k\u00e4ytettiin patenttihakemusten rekister\u00f6intiin ja kyselyihin. Patenttihakemuksista rakennettu MINTTU-pohjainen tietopankki avattiin kiinnostuneiden k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. Sen avulla voitiin selvitt\u00e4\u00e4 aikaisempia hakemuksia ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 tarpeettomia uusia hakemuksia. <\/p>\n\n\n\n
Ratkaisu osoitti, kuinka hallinnon rekisteritietoa voitiin muuttaa aktiivisesti hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi tietopalveluksi. Painopiste ei ollut vain tietojen s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4, vaan tiedonhaussa, saatavuudessa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukemisessa.<\/p>\n\n\n\n
Volvo-Auto kuului ensimm\u00e4isiin ajoneuvorekisterin suorak\u00e4ytt\u00f6isen tietokannan k\u00e4ytt\u00f6oikeuden hankkineisiin yrityksiin. Yritys pystyi m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n rekister\u00f6idyist\u00e4 ajoneuvoista tilastoja nopeasti ja joustavasti myynnin ja markkinoinnin tueksi. <\/p>\n\n\n\n
Ajoneuvorekisterin k\u00e4ytt\u00f6 osoitti, kuinka viranomaisen yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4n valtakunnallisen perusrekisterin tietoja voitiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hallinnon ulkopuolisessa toiminnassa. Suorak\u00e4ytt\u00f6inen yhteys lyhensi tiedonsaannin ketjua ja antoi asiakkaalle mahdollisuuden muodostaa tarvitsemansa tietotuotteet itse.<\/p>\n\n\n\n
Valtion henkil\u00f6st\u00f6hallinnon tietoj\u00e4rjestelm\u00e4n osaksi valmistui AS-pohjainen suorak\u00e4ytt\u00f6sovellus. Sen yll\u00e4pidosta ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton koordinoinnista vastasi Valtiokonttorin henkil\u00f6st\u00f6hallinto-osasto. Sovellus suunniteltiin VTKK:n kanssa virastojen henkil\u00f6st\u00f6johtamisen ja hallinnollisten rutiinien tueksi. J\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kuvattiin ajantasaiseksi, helppok\u00e4ytt\u00f6iseksi ja muunneltavaksi, ja sen kysynt\u00e4 oli niin suurta, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoresurssit olivat tiukalla. <\/p>\n\n\n\n
J\u00e4rjestelm\u00e4 edusti muutosta er\u00e4ajoihin perustuneesta henkil\u00f6st\u00f6laskennasta kohti k\u00e4ytt\u00e4jien itse hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6johtamisen tietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Tietotekniikka kytkeytyi n\u00e4in aikaisempaa tiiviimmin henkil\u00f6st\u00f6voimavarojen, osaamisen ja ty\u00f6kyvyn johtamiseen.<\/p>\n\n\n\n
Vihiluodon kansanterveysty\u00f6n kuntainliitossa k\u00e4ytetty TEHO-j\u00e4rjestelm\u00e4 sis\u00e4lsi yleisterveydenhuollon, hammashuollon, laboratorion ja ty\u00f6terveyshuollon j\u00e4rjestelmi\u00e4. J\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 voitiin koostaa suurista k\u00e4yntim\u00e4\u00e4rist\u00e4 vuositilasto noin kolmessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 v\u00e4hensi manuaalisen tilastoty\u00f6n tarvetta. <\/p>\n\n\n\n
TEHO osoitti, kuinka tietoj\u00e4rjestelm\u00e4 saattoi palvella useita saman organisaation toimintaprosesseja ja muodostaa yhten\u00e4isen tietopohjan toiminnan seurantaan. J\u00e4rjestelm\u00e4n merkitys liittyi tietojen tallennuksen lis\u00e4ksi toiminnan raportointiin, suunnitteluun ja johtamiseen.<\/p>\n\n\n\n
Nurmij\u00e4rven yhteiskoulussa kokeiltiin PC-UNTIS-ohjelmaa ty\u00f6j\u00e4rjestyksen laatimiseen. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 piti ohjelmaa ty\u00f6t\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja osallistui sen kehitt\u00e4miseen antamalla parannusehdotuksia. <\/p>\n\n\n\n
PC-UNTIS kuvastaa valmisohjelmistojen ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4palautteen kasvavaa merkityst\u00e4. Kaikkia j\u00e4rjestelmi\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 rakennettu yksitt\u00e4iselle asiakkaalle alusta alkaen, vaan VTKK toimitti valmiita ohjelmistoratkaisuja, tuki k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa ja v\u00e4litti k\u00e4ytt\u00f6kokemuksia tuotteiden kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n
VTKK:n markkinointiosaston teett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tarkasteltiin 442 oppilaitoksen tietotekniikan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. L\u00e4hes 90 prosenttia vastanneista k\u00e4ytti tietotekniikkaa, ja nelj\u00e4 viidest\u00e4 suunnitteli k\u00e4yt\u00f6n laajentamista seuraavan vuoden aikana. Kauppaoppilaitoksissa ja teknillisiss\u00e4 oppilaitoksissa k\u00e4ytt\u00f6 oli tutkimuksen mukaan kattavaa. Tietotekniikkaa hy\u00f6dynnettiin opetuksen lis\u00e4ksi oppilaitosten hallinnossa. <\/p>\n\n\n\n
Tutkimus tuki VTKK:n tuote-, koulutus- ja markkinointisuunnittelua. Samalla se osoitti, ett\u00e4 tietotekniikan k\u00e4yt\u00f6n laajeneminen synnytti kysynt\u00e4\u00e4 laitteiden lis\u00e4ksi ohjelmistoille, opettajien ja k\u00e4ytt\u00e4jien koulutukselle sek\u00e4 hallinnon sovelluksille.<\/p>\n\n\n\n
Vuoden asiakasteemana oli Tee se itse<\/strong>. Sen tarkoituksena oli lis\u00e4t\u00e4 muidenkin kuin ATK-ammattilaisten mahdollisuuksia k\u00e4sitell\u00e4 tietoa itsen\u00e4isesti. Keskeisi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 olivat APL, AS, SAS, MINTTU-tietopankit, elektroninen posti sek\u00e4 mikro- ja pienkoneet. <\/p>\n\n\n\n Asiakkaiden tukena toimivat suorak\u00e4yt\u00f6n tukikeskus, verkon valvontakeskus ja mikrotukikeskus. Keskuskoneiden suorak\u00e4ytt\u00f6 ja mikrotietokoneiden k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t voimakkaasti. Omatoimisuus ei kuitenkaan merkinnyt tuen tarpeen v\u00e4henemist\u00e4. P\u00e4invastoin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kunnan laajeneminen lis\u00e4si neuvonnan, koulutuksen, k\u00e4ytt\u00f6ohjeiden ja ongelmatilanteiden tuen tarvetta. <\/p>\n\n\n\n Edellisen vuoden mikrotietokoneteeman j\u00e4lkeen VTKK oli noussut yhdeksi merkitt\u00e4vist\u00e4 mikrotoimittajista ja IBM PC -j\u00e4lleenmyynniss\u00e4 toiselle sijalle. Mikroja ei kuitenkaan n\u00e4hty irrallisina laitteina, vaan tietoj\u00e4rjestelmien ja kokonaisratkaisujen osina. Useilta toimittajilta hankittujen mikrojen yhteensovittaminen n\u00e4htiin asiakkaiden kannalta uutena haasteena. <\/p>\n\n\n\n VTKK valmisteli siirtymist\u00e4 noin kymmenen vuotta k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleesta valmistamismallista uuteen tietojenk\u00e4sittelyn kehitt\u00e4mismalliin. Vanha malli l\u00e4hti yksitt\u00e4isest\u00e4 tietoj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja painotti sen ATK-osuutta. Uudessa mallissa l\u00e4ht\u00f6kohtana oli koko toimintayksikk\u00f6 ja sen tietojenk\u00e4sittely. <\/p>\n\n\n\n Kehitt\u00e4misty\u00f6 j\u00e4sennettiin seitsem\u00e4\u00e4n tarkastelukulmaan:<\/p>\n\n\n\n Mallin olennainen muutos oli ihmisten, toiminnan, laitteiden ja sovellusten tarkasteleminen saman kokonaisuuden osina. VTKK laati mallin pohjalta eri kehitt\u00e4mistilanteisiin soveltuvia ohjeita ja testasi niit\u00e4 valituissa asiakasprojekteissa. Varsinainen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto suunniteltiin vuoden 1986 alkuun. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 merkitsi systeemity\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulman laajenemista ohjelmiston valmistamisesta organisaation toiminnan kehitt\u00e4miseen. VTKK:n konsultointi ja j\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelu l\u00e4hestyiv\u00e4t n\u00e4in mallia, jota nykyisin kuvataan toiminnan, prosessien, k\u00e4ytt\u00e4jien, tiedon ja teknologian yhteensovittamiseksi.<\/p>\n\n\n\n VTKK perusti vuoden 1985 alussa oman konsultointiyksik\u00f6n. Yksikk\u00f6 osallistui vuoden aikana 38 tietojenk\u00e4sittelyn kehitt\u00e4mishankkeeseen. <\/p>\n\n\n\n Konsultointipalvelujen kysynt\u00e4 oli suurta, mutta toimintaa rajoitti niukka henkil\u00f6st\u00f6resurssi. Konsultoinnin tarvetta lis\u00e4si se, ett\u00e4 asiakkaat olivat hankkineet runsaasti laitteita, mutta niiden tehokas k\u00e4ytt\u00f6 ja yhteensovittaminen edellyttiv\u00e4t riippumatonta asiantuntemusta. <\/p>\n\n\n\n VTKK:n konsultoinnin erityinen asema perustui laajaan tekniseen asiantuntemukseen, valtionhallinnon tuntemukseen ja pyrkimykseen tarkastella vaihtoehtoja yksitt\u00e4isest\u00e4 laite- tai ohjelmistotoimittajasta riippumatta. <\/p>\n\n\n\n Konsultointi ei rajoittunut laitteiden tai ohjelmistojen valintaan. Se liittyi tietojenk\u00e4sittelyn kokonaiskehitt\u00e4miseen, asiakkaan toimintojen analysointiin, j\u00e4rjestelm\u00e4vaihtoehtojen arviointiin, projektien organisointiin ja systeemity\u00f6n menetelmien soveltamiseen.<\/p>\n\n\n\n Uusi kehitt\u00e4mismalli vahvisti t\u00e4t\u00e4 suuntaa. Asiakkaan organisaatiota tarkasteltiin kokonaisuutena, jossa tietoj\u00e4rjestelm\u00e4 oli yksi toiminnan kehitt\u00e4misen v\u00e4line. Konsultin teht\u00e4v\u00e4ksi muodostui auttaa asiakasta m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 toimintaa kehitet\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tietoja tarvitaan, miten k\u00e4ytt\u00e4jien ty\u00f6 muuttuu ja millainen tekninen ratkaisu tukee tavoitetta. <\/p>\n\n\n\n Konsultoinnin historiallinen merkitys n\u00e4hd\u00e4\u00e4n etenkin julkishallinnon prosessien uudistamisessa. Tietoj\u00e4rjestelm\u00e4hankkeissa m\u00e4\u00e4riteltiin samalla tiedonkulkuja, vastuita, rekisterien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja viranomaisten palveluprosesseja. Vuoden 1985 38 hanketta osoittavat t\u00e4m\u00e4n kehityssuunnan. <\/p>\n\n\n\n VTKK:n vahvaksi perusalueeksi n\u00e4htiin suurten tietoj\u00e4rjestelmien systeemity\u00f6. Valmisohjelmistoja tuli k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silloin, kun sopivia tuotteita oli saatavilla, mutta valtionhallinnon uudenlaisiin ja laajoihin j\u00e4rjestelmiin ei useinkaan l\u00f6ytynyt suoraan ostettavaa ratkaisua. T\u00e4m\u00e4 korosti j\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelijoiden ammattitaitoa ja jatkuvaa osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Vuodelle 1986 suunniteltu organisaatio vahvisti ty\u00f6njakoa: suunnittelupalvelun tuli keskitty\u00e4 uusien sovellusten tekemiseen, tuotepalvelun valmiiden ratkaisujen hankintaan ja toimittamiseen sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6palvelun tuotantoon ja keskustietokoneiden omatoimiseen hy\u00f6dynt\u00e4miseen. <\/p>\n\n\n\n Hajautettu tietojenk\u00e4sittely edellytti eri valmistajien tietokoneiden ja keskustietokoneiden yhdist\u00e4mist\u00e4. VTKK kehitti t\u00e4h\u00e4n omia tietoliikenne-emulaattoreita, joiden avulla mikro- ja pienkoneita voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suurempien j\u00e4rjestelmien ty\u00f6asemina. <\/p>\n\n\n\n RMTI mahdollisti IBM 3780 -tyyppisen et\u00e4iser\u00e4liikenteen, ja SYNK IBM 3270 -p\u00e4\u00e4tteen tosiaikaisen emuloinnin. VTKK:n TALU-j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 mikron ja VAXin v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ytettiin LINKV-emulaattoria sek\u00e4 VAXin ja IBM-keskuskoneen v\u00e4lill\u00e4 SYNK-emulaattoria. RMTI:st\u00e4 ja SYNKist\u00e4 tehtiin versioita useille laiteymp\u00e4rist\u00f6ille, kuten MIKKO 3:lle, MikroMikolle, IBM PC:lle ja VAXille. <\/p>\n\n\n\n N\u00e4iden ratkaisujen merkitys oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen: asiakkaalla saattoi olla yksi ty\u00f6asema, josta k\u00e4ytettiin useita eri j\u00e4rjestelmi\u00e4. Samalla tiedostoja voitiin siirt\u00e4\u00e4 paikallisten ty\u00f6asemien ja keskitettyjen sovellusten v\u00e4lill\u00e4. Tietoliikenteest\u00e4 tuli n\u00e4in asiakastietoj\u00e4rjestelmien yhteentoimivuuden keskeinen edellytys. <\/p>\n\n\n\n VTKK:n markkinointiviestint\u00e4\u00e4 koskeva tutkimus l\u00e4hetettiin 242 asiakkaalle, joista 177 vastasi. Vastanneista 65 prosenttia edusti valtionhallintoa, 19 prosenttia muuta julkista sektoria ja 16 prosenttia yksityist\u00e4 sektoria. <\/p>\n\n\n\n L\u00e4hes 80 prosenttia vastaajista arvioi VTKK:n yleisen palvelutason melko hyv\u00e4ksi tai tyydytt\u00e4v\u00e4ksi, ja kuusi prosenttia eritt\u00e4in hyv\u00e4ksi. Henkil\u00f6st\u00f6n asiantuntemusta ja palvelualttiutta pidettiin p\u00e4\u00e4osin hyvin\u00e4. Kehitt\u00e4mistarpeita havaittiin henkil\u00f6st\u00f6n tavoitettavuudessa, yhteydenpidossa ja tiedottamisessa. <\/p>\n\n\n\n Asiakkaat pitiv\u00e4t vierailuk\u00e4yntej\u00e4 ja tiedotustilaisuuksia VTKK:lle sopivimpina viestint\u00e4muotoina. Lis\u00e4tietoja haluttiin erityisesti asiakaslehdist\u00e4 ja suoramarkkinointikirjeist\u00e4. Tutkimus osoitti, ett\u00e4 teknisen asiantuntemuksen lis\u00e4ksi palvelun laatu muodostui tavoitettavuudesta, aktiivisesta yhteydenpidosta ja asiakkaan tarpeiden ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Vuoden lopulla VTKK:ssa korostettiin, ett\u00e4 jokainen ty\u00f6ntekij\u00e4 osallistui asiakaspalveluun. Asiakkaiden kanssa olivat tekemisiss\u00e4 suunnittelijoiden lis\u00e4ksi myyj\u00e4t, asentajat, huoltohenkil\u00f6st\u00f6, kouluttajat, ohjelmistoasiantuntijat ja tukipalvelujen ty\u00f6ntekij\u00e4t. Jokainen kohtaaminen vaikutti asiakkaan muodostamaan k\u00e4sitykseen VTKK:sta. <\/p>\n\n\n\n VTKK:n vahvuuksiksi m\u00e4\u00e4riteltiin:<\/p>\n\n\n\n Palveluyrityksen johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta asiakas osallistui palvelun tuottamiseen. J\u00e4rjestelm\u00e4n onnistuminen riippui VTKK:n asiantuntijoiden lis\u00e4ksi asiakkaan osallistumisesta, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4osaamisesta, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta ja palautteesta. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi esimerkiksi PC-UNTIS-ohjelman kehitt\u00e4misess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4palautteen perusteella sek\u00e4 uuden kehitt\u00e4mismallin asiakasprojektikokeiluissa. <\/p>\n\n\n\n Vuoden tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6n keskeisi\u00e4 kohteita olivat ohjelmistot, l\u00e4hiverkot, projektity\u00f6n ohjaus, systeemity\u00f6n apuv\u00e4lineet, tietosuoja, tietoliikenne, tiedostojen hallintamenetelm\u00e4t ja k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n Kehitt\u00e4mistoiminta tuki sek\u00e4 VTKK:n omia palveluja ett\u00e4 asiakasprojekteja. Uusia v\u00e4lineit\u00e4 ja menetelmi\u00e4 arvioitiin osana palvelukokonaisuuksia, eik\u00e4 teknologiaa tarkasteltu vain yksitt\u00e4isin\u00e4 laitteina. UNIX-ymp\u00e4rist\u00f6t, mikro- ja minitietokoneet, tietokannat, tietoliikenneohjelmistot ja systeemity\u00f6n menetelm\u00e4t muodostivat perustaa hajautettujen j\u00e4rjestelmien rakentamiselle. <\/p>\n\n\n\n VTKK:n organisaatiota kehitettiin vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja kiristyv\u00e4\u00e4n kilpailuun. Vuoden 1986 alusta toiminta p\u00e4\u00e4tettiin jakaa kolmeen tulosyksikk\u00f6\u00f6n:<\/p>\n\n\n\n Uudistuksella tavoiteltiin selke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ty\u00f6njakoa, erikoistumista, hajautettua p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa ja parempaa tulosvastuuta. Teknisten organisaatiorajojen sijasta rakenteen perustaksi otettiin asiakkaille tarjottavat p\u00e4\u00e4palvelumuodot. <\/p>\n\n\n\n Organisaatiomuutos liittyi laajempaan palvelutoiminnan johtamisen kehitt\u00e4miseen. Tulosyksik\u00f6iden tuli jatkossa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 itsen\u00e4isemmin asiakasryhmist\u00e4, palvelupaketeista ja toimitustavoista. Keskushallinnon vastuulle j\u00e4iv\u00e4t yhteiset arvot, yrityskuva ja strateginen ohjaus. <\/p>\n\n\n\n Henkil\u00f6st\u00f6n saatavuus oli kasvun keskeinen rajoite. Vaihtuvuus kohdistui erityisesti suunnittelijoihin, p\u00e4\u00e4suunnittelijoihin, erikoistutkijoihin sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4- ja tietoliikenneasiantuntijoihin. Kokeneen henkil\u00f6st\u00f6n menett\u00e4minen oli toiminnallisesti ja taloudellisesti raskasta, koska osaamisen korvaaminen lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 oli vaikeaa. <\/p>\n\n\n\n Esimieskoulutus uudistettiin j\u00e4rjestelm\u00e4lliseksi kokonaisuudeksi. Koulutusalueita olivat toiminnan johtaminen, henkil\u00f6st\u00f6johtaminen, liiketalous, markkinointi ja myynti, ammatillinen koulutus sek\u00e4 viestint\u00e4- ja yhteisty\u00f6taidot. Tavoitteena oli yhteisen VTKK-kulttuurin, johtamistavan ja liiketaloudellisen osaamisen vahvistaminen. <\/p>\n\n\n\n Organisaatioilmastotutkimuksessa esimiesten ja alaisten yhteisty\u00f6n sek\u00e4 yksik\u00f6iden sis\u00e4isen ilmapiirin todettiin parantuneen. Ongelmiksi koettiin kuitenkin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon hitaus, tavoitteiden ja vastuiden ep\u00e4selvyys, palkkaus, resurssipula ja tiedonkulku. N\u00e4iden ongelmien ratkaisemiseen pyrittiin organisaatiouudistuksella, esimieskoulutuksella ja hallinnollisen ty\u00f6n kehitt\u00e4misell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Vuosi 1985 muodosti selke\u00e4n siirtym\u00e4vaiheen keskitetyst\u00e4 tietokonekeskuksesta kohti verkottunutta, hajautettuja j\u00e4rjestelmi\u00e4 toteuttavaa ja konsultointiin perustuvaa tietotekniikan palveluorganisaatiota.<\/p>\n\n\n\n Muutoksen keskeisi\u00e4 piirteit\u00e4 olivat:<\/p>\n\n\n\n Vuoden 1985 kokonaiskuva osoittaa, ett\u00e4 VTKK:n teht\u00e4v\u00e4 oli laajempi kuin tietokoneiden k\u00e4ytt\u00f6 ja ohjelmistojen valmistaminen. Se yhdisti valtakunnalliset tietovarannot, teknisen infrastruktuurin, j\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelun, koulutuksen ja konsultoinnin palvelukokonaisuudeksi, jolla kehitettiin asiakkaiden p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 toimintaa ja julkishallinnon palvelukyky\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Vuoden 1985 liikevaihto 263,9 miljoonaa markkaa vastaa noin 106 miljoonaa euroa vuoden 2024 rahassa<\/strong>. Vuoden 2025 rahassa summa on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 samaa suuruusluokkaa, noin 106\u2013108 miljoonaa euroa<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n VTKK:n keskeiset mittasuhteet olivat:<\/p>\n\n\n\n Luvut osoittavat, ett\u00e4 VTKK oli Suomessa suuri tietotekniikan palveluorganisaatio<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vuoden 1985 yrityskohtaista, t\u00e4ysin vertailukelpoista rankingia ei l\u00f6ytynyt avoimista verkkol\u00e4hteist\u00e4. Rajaus on my\u00f6s vaikea, koska osa toimijoista oli laitevalmistajia, osa tietokonekeskuksia ja osa konsultointi- sek\u00e4 ohjelmistoyrityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n VTKK:n keskeiseen suomalaiseen vertailuryhm\u00e4\u00e4n kuuluivat ainakin:<\/p>\n\n\n\n Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s:<\/strong> VTKK kuului todenn\u00e4k\u00f6isesti Suomen suurimpien ATK-palveluorganisaatioiden ryhm\u00e4\u00e4n. T\u00e4sm\u00e4llist\u00e4 sijoitusta ei kuitenkaan voida osoittaa ilman vuoden 1985 ATK-vuosikirjan yritystaulukoita ja yritysten alkuper\u00e4isi\u00e4 vuosikertomuksia.<\/p>\n\n\n\n Maailmanlaajuisessa vertailussa ylivoimainen ykk\u00f6nen oli IBM<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n IBM:n vuoden 1985 tulot olivat 50,05 miljardia dollaria ja henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 405 535. Intelin liikevaihto oli 1,365 miljardia dollaria, ja yhti\u00f6n vuosikertomus kuvaa vuoden 1985 puolijohdannetaantumaa. <\/p>\n\n\n\n IBM:n j\u00e4lkeen maailman suurimpiin tietotekniikkatoimijoihin kuuluivat DEC, Hewlett-Packard, Unisysiin my\u00f6hemmin yhdistyneet Burroughs ja Sperry, NCR, Fujitsu, Hitachi, NEC sek\u00e4 palveluyhti\u00f6 EDS. DEC oli 1980-luvulla maailman toiseksi suurimpana pidetty tietokoneyhti\u00f6 ja ty\u00f6llisti vuosikymmenen loppupuolella yli 140 000 henkil\u00f6\u00e4. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4sm\u00e4llist\u00e4 vuoden 1985 kokonaisj\u00e4rjestyst\u00e4 ei ole syyt\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 ilman kaikkien yhti\u00f6iden alkuper\u00e4isi\u00e4 vuosikertomuksia, koska tilikaudet, valuutat ja konsernirakenteet poikkesivat toisistaan.<\/p>\n\n\n\n Digian vuoden 2025 liikevaihto oli 217,0 miljoonaa euroa ja henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 vuoden lopussa 1 592. <\/p>\n\n\n\n Siten vuoden 1985 VTKK oli nykyrahassa:<\/p>\n\n\n\n Karkeasti ilmaistuna kaksi vuoden 1985 VTKK:ta vastaisi yht\u00e4 nykyist\u00e4 Digiaa<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Gofore muistuttaa VTKK:ta erityisesti julkishallinnon digitalisaation, konsultoinnin, tietoj\u00e4rjestelmien suunnittelun ja vaativien asiakasprojektien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Goforen vuoden 2025 pro forma -liikevaihto oli 215,2 miljoonaa euroa. <\/p>\n\n\n\n Tieto on VTKK:n selvin historiallinen verrokki ja my\u00f6hempi jatkaja. Sen toiminta kattaa ohjelmistopalvelut sek\u00e4 digitaaliset kehitys- ja konsultointipalvelut. Vuonna 2024 liikevaihto oli 2,803 miljardia euroa. <\/p>\n\n\n\n Nykyinen Tieto on liikevaihdoltaan noin 26 kertaa vuoden 1985 VTKK:n kokoinen nykyrahassa<\/strong>. Vertailu kertoo ennen kaikkea siit\u00e4, kuinka voimakkaasti tietotekniikkapalvelujen markkina on kansainv\u00e4listynyt ja keskittynyt.<\/p>\n\n\n\n Vuoden 1985 VTKK rinnastuu parhaiten Digian ja Goforen kokoiseen tai hieman niit\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4n julkishallintoon erikoistuneeseen tietotekniikkapalveluyhti\u00f6\u00f6n<\/strong>. Toiminnallisesti siin\u00e4 oli kuitenkin my\u00f6s nykyisen Tiedon piirteit\u00e4:<\/p>\n\n\n\n P\u00f6rssiarvoa VTKK:lle ei voida luotettavasti laskea, koska se oli valtion palveluorganisaatio eik\u00e4 markkinaehtoisesti arvostettu osakeyhti\u00f6. Liikevaihdon ja henkil\u00f6st\u00f6n perusteella l\u00e4hin nykyinen OMX Helsinki -vertailukohta on Digia, toiminnan sis\u00e4ll\u00f6n perusteella Gofore ja historiallisen jatkumon perusteella Tieto.<\/strong><\/p>\n\n\n\n VTKK:n vuosikertomus 1985: laajennettu yhteenveto Vuosi 1985 oli palveluorganisaatioksi muuttumisen vuosi Vuosi 1985 merkitsi Valtion tietokonekeskukselle kasvun, teknologisen hajautumisen ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-4511","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4511","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4511"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4511\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4522,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/4511\/revisions\/4522"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4511"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Tietojenk\u00e4sittelyn kehitt\u00e4mismalli<\/h2>\n\n\n\n
\n
Konsultointitoiminta<\/h2>\n\n\n\n
Oman konsultointiyksik\u00f6n perustaminen<\/h3>\n\n\n\n
Konsultointi hallinnon kehitt\u00e4misen v\u00e4lineen\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
Systeemity\u00f6 VTKK:n ydinosaamisena<\/h3>\n\n\n\n
Tietoliikenne ja j\u00e4rjestelmien yhteentoimivuus<\/h2>\n\n\n\n
Asiakaspalvelun laatu ja markkinointitutkimus<\/h2>\n\n\n\n
Palveluosaaminen uutena kilpailutekij\u00e4n\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
\n
Tutkimus, tuotekehitys ja menetelm\u00e4t<\/h2>\n\n\n\n
Organisaatiouudistus<\/h2>\n\n\n\n
\n
Henkil\u00f6st\u00f6, johtaminen ja osaamisen kehitt\u00e4minen<\/h2>\n\n\n\n
Vuoden 1985 historiallinen merkitys<\/h2>\n\n\n\n
\n
\n
Liikevaihto nykyrahassa<\/h2>\n\n\n\n
VTKK:n koko vuonna 1985<\/h2>\n\n\n\n
Tunnusluku<\/th> Vuonna 1985<\/th><\/tr><\/thead> Liikevaihto<\/td> 263,9 milj. mk<\/td><\/tr> Nykyrahassa<\/td> noin 106 milj. \u20ac<\/td><\/tr> Henkil\u00f6st\u00f6<\/td> 808<\/td><\/tr> Asiakkaita<\/td> 1 121<\/td><\/tr> Toimeksiantoja<\/td> 3 838<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n Suomen suurimmat ATK-organisaatiot vuonna 1985<\/h2>\n\n\n\n
\n
Nokia oli siirtym\u00e4ss\u00e4 voimakkaasti elektroniikkaan, tietokoneisiin ja tietoliikenteeseen. Nokia Data toimitti MikroMikkoja, ty\u00f6asemaj\u00e4rjestelmi\u00e4, tietoliikenneratkaisuja ja yritysten tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4. <\/li>\n\n\n\n
Tietotehdas tuotti keskustietokonepalveluja ja kehitti asiakasorganisaatioiden tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4. Se oli VTKK:n l\u00e4hin yksityisen sektorin rakenteellinen vertailukohta. Tietotehdas osti VTKK-Yhtym\u00e4n vuonna 1995. <\/li>\n\n\n\n
Datema oli pohjoismainen tietotekniikan palvelu- ja j\u00e4rjestelm\u00e4yritys, jonka Tietotehdas osti vuonna 1987. <\/li>\n\n\n\n
IBM oli merkitt\u00e4v\u00e4 keskustietokoneiden, ohjelmistojen ja teknisten palvelujen toimittaja. Sen Suomen-organisaatiosta ei l\u00f6ytynyt t\u00e4ss\u00e4 haussa luotettavia vuoden 1985 liikevaihto- ja henkil\u00f6st\u00f6lukuja.<\/li>\n\n\n\n
VTKK erottui kilpailijoista erityisesti julkishallinnon valtakunnallisilla j\u00e4rjestelmill\u00e4, tietokonek\u00e4ytt\u00f6palveluilla, rekistereill\u00e4, tietoliikenteell\u00e4, koulutuksella ja konsultoinnilla.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\nMaailman suurimmat vuonna 1985<\/h2>\n\n\n\n
Organisaatio<\/th> Liikevaihto 1985<\/th> Henkil\u00f6st\u00f6<\/th> Suhde VTKK:hon<\/th><\/tr><\/thead> IBM<\/td> 50,05 mrd. USD<\/td> 405 535<\/td> noin 500 kertaa suurempi henkil\u00f6st\u00f6<\/td><\/tr> Intel<\/td> 1,365 mrd. USD<\/td> noin 20 800<\/td> komponenttivalmistaja, ei suora palveluverrokki<\/td><\/tr> VTKK<\/td> noin 54 milj. USD vuoden 1985 valuuttatasolla<\/td> 808<\/td> suomalainen palveluorganisaatio<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n Mihin nykyiseen Helsingin p\u00f6rssiyhti\u00f6\u00f6n VTKK vertautuu?<\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hin kokoluokkavertailu: Digia<\/h3>\n\n\n\n
\n
Toiminnallinen vertailu: Gofore<\/h3>\n\n\n\n
Historiallinen ja strateginen vertailu: Tieto<\/h3>\n\n\n\n
Kokonaisarvio<\/h2>\n\n\n\n
\n
\n