{"id":5044,"date":"2026-10-06T11:25:52","date_gmt":"2026-10-06T09:25:52","guid":{"rendered":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=5044"},"modified":"2026-10-06T11:53:23","modified_gmt":"2026-10-06T09:53:23","slug":"vtkkn-tietotekninen-laitekanta-vuonna-1980","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=5044","title":{"rendered":"VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1980"},"content":{"rendered":"\n

VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1980<\/h2>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Vuosi 1980 oli VTKK:n laitekannan murrosvuosi<\/h2>\n\n\n\n

Vuonna 1980 Valtion tietokonekeskuksen tietotekninen ymp\u00e4rist\u00f6 muodostui suurista keskustietokoneista, aluekeskusten pienemmist\u00e4 tietokoneista, asiakkaiden tiloihin sijoitetuista pientietokoneista sek\u00e4 nopeasti kasvavasta p\u00e4\u00e4telaiteverkosta.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden aikana keskustietokoneiden yhteenlaskettu laskentateho kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Kapasiteetin kasvua tarvittiin erityisesti palkanlaskentasovellusten laajenemiseen ja virka-aikaan painottuneen suorak\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntymiseen. My\u00f6s poimintamuistitilaa eli suorasaantilevyjen kapasiteettia lis\u00e4ttiin huomattavasti. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1980 otettiin samalla ratkaisevia askelia kohti verkotettua tietojenk\u00e4sittely\u00e4. Espoon ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n koneita ryhdyttiin yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n ohjelmisto-ohjatuksi tietokoneverkoksi, jossa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 saattoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toisessa keskuksessa sijaitsevia sovelluksia omalta p\u00e4\u00e4tteelt\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

1. Keskustietokoneet ja aluekeskusten koneet<\/h2>\n\n\n\n

Espoon p\u00e4\u00e4keskus<\/h3>\n\n\n\n

Espoon toimipaikka oli VTKK:n suurin ja teknisesti monipuolisin tietokonekeskus. Vuoden 1980 lopussa siell\u00e4 olivat seuraavat keskus- ja pienkoneet:<\/p>\n\n\n\n

Laitteisto<\/th>Keskusmuisti<\/th>Tekninen asema ja k\u00e4ytt\u00f6<\/th><\/tr><\/thead>
AS\/7000<\/td>6 MB<\/td>IBM-yhteensopiva keskustietokone ja vuoden 1980 merkitt\u00e4vin uusi keskusyksikk\u00f6<\/td><\/tr>
IBM System\/370 Model 168<\/td>5 MB<\/td>Espoon IBM-ymp\u00e4rist\u00f6n suurtehokone<\/td><\/tr>
AS\/5000<\/td>3 MB<\/td>IBM-yhteensopiva laitteisto, joka korvasi PDP 11\/34 -kaksoislaitteiston<\/td><\/tr>
UNIVAC 1108<\/td>256 kilosanaa<\/td>Opetusministeri\u00f6n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut keskustietokone<\/td><\/tr>
PDP 11\/35<\/a><\/td>256 KB<\/td>Pientietokoneisiin, er\u00e4p\u00e4\u00e4tteisiin ja n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteisiin liittynyt palveluymp\u00e4rist\u00f6<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

AS\/7000 ja AS\/5000 olivat Oy Datasaab-Valmet Ab:n toimittamia IBM-yhteensopivia koneita. Niit\u00e4 voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samalla k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 kuin IBM 370\/168 -konetta. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4hensi Espoon konesalin laitekirjavuutta ja helpotti siirtymist\u00e4 PDP-pohjaisista j\u00e4rjestelmist\u00e4 yhten\u00e4isemp\u00e4\u00e4n IBM-yhteensopivaan tuotantoymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. <\/p>\n\n\n\n

AS\/5000 korvasi poliisihallinnon sovellusten lis\u00e4yksikk\u00f6in\u00e4 toimineet PDP-koneet. AS\/7000 puolestaan korvasi Espoon IBM System\/370 Model 145 -keskusyksik\u00f6n. Vapautunut IBM 370\/145 siirrettiin Ouluun korvaamaan siell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut vanhempi IBM System\/360 Model 50. <\/p>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4n p\u00e4\u00e4k\u00e4ytt\u00f6keskus<\/h3>\n\n\n\n
Laitteisto<\/th>Keskusmuisti<\/th>K\u00e4ytt\u00f6tarkoitus<\/th><\/tr><\/thead>
IBM System\/370 Model 148<\/td>2 MB<\/td>Alueellisen tuotannon keskustietokone<\/td><\/tr>
PDP 11\/34<\/td>248 KB<\/td>Pientietokone-, er\u00e4p\u00e4\u00e4te- ja n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4teymp\u00e4rist\u00f6<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4 oli VTKK:n toinen p\u00e4\u00e4k\u00e4ytt\u00f6keskus. IBM 370\/148 palveli muun muassa suuria v\u00e4est\u00f6rekisteri-, verotus- ja terveydenhuollon sovelluksia. PDP 11\/34 t\u00e4ydensi ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 paikallisissa ja alueellisissa teht\u00e4viss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4n magneettinauhayksik\u00f6it\u00e4 muutettiin vuonna 1980 siten, ett\u00e4 tallennustiheys nousi 1 600 bitist\u00e4 tuumalla 6 250 bittiin tuumalla. Sivukirjoittimista oltiin tekem\u00e4ss\u00e4 toimipaikan p\u00e4\u00e4tulostusyksik\u00f6it\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Oulu<\/h3>\n\n\n\n
Laitteisto<\/th>Keskusmuisti<\/th>K\u00e4ytt\u00f6tarkoitus<\/th><\/tr><\/thead>
IBM System\/370 Model 145<\/td>1 MB<\/td>Alueellisen tuotannon keskustietokone<\/td><\/tr>
Pientietokone- ja p\u00e4\u00e4teymp\u00e4rist\u00f6<\/td>Ei ilmoitettu<\/td>Er\u00e4- ja suorak\u00e4ytt\u00f6palvelut<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Oulu sai Espoosta IBM 370\/145 -keskusyksik\u00f6n, joka korvasi vanhentuneen IBM System\/360 Model 50:n. Uusi kone lis\u00e4si alueellisen palvelutuotannon kapasiteettia ja mahdollisti esimerkiksi ROSCOE-p\u00e4\u00e4tepalvelujen tarjoamisen. <\/p>\n\n\n\n

Kouvola, Tampere ja Turku<\/h3>\n\n\n\n
Toimipaikka<\/th>Laitteisto<\/th>Keskusmuisti<\/th><\/tr><\/thead>
Kouvola<\/td>PDP 11\/40<\/td>192 KB<\/td><\/tr>
Tampere<\/td>PDP 11\/34<\/td>224 KB<\/td><\/tr>
Turku<\/td>PDP 11\/34<\/td>248 KB<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Kouvolan koneeseen oli liitetty n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteit\u00e4. Tampereella PDP 11\/34 palveli n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4teymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Turun PDP 11\/34:\u00e4\u00e4n liittyi sek\u00e4 pientietokone- ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tek\u00e4ytt\u00f6\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Pienempien aluekeskusten kapasiteetti oli kuitenkin k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 niukaksi erityisesti terveydenhuollon j\u00e4rjestelmien lis\u00e4\u00e4ntymisen vuoksi. T\u00e4m\u00e4 teki alueellisen laitekannan kehitt\u00e4misest\u00e4 yhden VTKK:n keskeisist\u00e4 suunnittelukysymyksist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

2. Asiakkaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut pientietokonekanta<\/h2>\n\n\n\n

Vuoden 1980 lopussa VTKK:n hallinnassa mutta asiakkaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli seuraava pientietokonekanta:<\/p>\n\n\n\n

Pientietokonetyyppi<\/th>M\u00e4\u00e4r\u00e4<\/th><\/tr><\/thead>
MIKKO 3<\/td>30<\/td><\/tr>
TDS-8<\/td>49<\/td><\/tr>
PDP 11\/34<\/td>23<\/td><\/tr>
NOVA<\/td>2<\/td><\/tr>
PDP 11\/05<\/td>1<\/td><\/tr>
PDP 11\/04<\/td>1<\/td><\/tr>
MDS 2400<\/td>1<\/td><\/tr>
Yhteens\u00e4<\/strong><\/td>107<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Laitteita k\u00e4ytettiin esimerkiksi tiedontallennukseen, paikalliseen tietojenk\u00e4sittelyyn, toimistoautomaatioon, ty\u00f6voimahallinnon j\u00e4rjestelmiin, terveydenhuollon sovelluksiin ja yhteyden muodostamiseen VTKK:n keskustietokoneisiin. Vuoden aikana asiakkaille toimitettiin 62 pientietokonelaitteistoa varus- ja sovellusohjelmistoineen. <\/p>\n\n\n\n

MIKKO-, TDS- ja PDP-laitteilla voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muun muassa VTKK:n TITO-, TIPO- ja TEKO-ohjelmistoja. Tyypillisiin kokoonpanoihin kuului 64\u2013256 kilotavua keskusmuistia, levy- tai levykeasemia, n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4te ja tulostin. <\/p>\n\n\n\n

Esimerkki: TEKO-tekstink\u00e4sittelyj\u00e4rjestelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

TEKOa voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kolmessa p\u00e4\u00e4asiallisessa laitekokoonpanossa:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  • PDP-kokoonpano: 256 KB:n keskusyksikk\u00f6, levyasema, n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4te ja laatukirjoitin<\/li>\n\n\n\n
  • TDS-kokoonpano: 64 tai 128 KB:n keskusyksikk\u00f6, kaksi levykeasemaa, n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4te ja laatukirjoitin<\/li>\n\n\n\n
  • MIKKO-kokoonpano: 128 KB:n keskusyksikk\u00f6, kaksi levykeasemaa, n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4te ja laatukirjoitin. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    Esimerkki: TIPO ja TITO<\/h3>\n\n\n\n

    TIPO oli tosiaikainen tiedostojen kysely- ja p\u00e4ivitysohjelmisto. Sen v\u00e4himm\u00e4iskokoonpanoon kuului TDS-, MIKKO- tai PDP-kone, 64 KB keskusmuistia, kaksi levyasemaa ja yksi n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4te. Laajimmillaan j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 saattoi olla 128\u2013256 KB muistia sek\u00e4 1\u201310 n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tett\u00e4. TITO k\u00e4ytti vastaavanlaista laiteymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 tiedontallennukseen. <\/p>\n\n\n\n

    \n\n\n\n

    3. P\u00e4\u00e4telaitteet vuonna 1980<\/h2>\n\n\n\n

    Vuoden 1980 lopussa VTKK:n keskustietokoneisiin, UNIVAC 1108:aa lukuun ottamatta, oli yhdistetty seuraavat p\u00e4\u00e4telaitteet:<\/p>\n\n\n\n

    P\u00e4\u00e4telaitetyyppi<\/th>Asiakkaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4<\/th>VTKK:n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4<\/th>Yhteens\u00e4<\/th><\/tr><\/thead>
    N\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteet<\/td>149<\/td>103<\/td>252<\/td><\/tr>
    N\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteisiin liitetyt kirjoittimet<\/td>72<\/td>17<\/td>89<\/td><\/tr>
    Kirjoitinp\u00e4\u00e4tteet<\/td>32<\/td>14<\/td>46<\/td><\/tr>
    Er\u00e4p\u00e4\u00e4tteet<\/td>3<\/td>7<\/td>10<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

    Asiakkaiden n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteist\u00e4 28, kirjoittimista 9 ja kirjoitinp\u00e4\u00e4tteist\u00e4 8 oli asiakkaiden itsens\u00e4 hankkimia. Lis\u00e4ksi keskustietokoneita k\u00e4ytettiin 38 pientietokoneen v\u00e4lityksell\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 seitsem\u00e4n oli VTKK:n sis\u00e4isess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

    P\u00e4\u00e4tteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu kuvasti siirtymist\u00e4 perinteisest\u00e4 er\u00e4k\u00e4sittelyst\u00e4 vuorovaikutteiseen suorak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Espoossa suorak\u00e4ytt\u00f6 oli ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo useita vuosia, Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 suorak\u00e4ytt\u00f6sovelluksia ja Oulussa aloitettiin ROSCOE-palvelun tarjoaminen asiakkaille. <\/p>\n\n\n\n

    \n\n\n\n

    4. Tallennus- ja tulostuslaitteet<\/h2>\n\n\n\n

    VTKK:n keskustietokoneymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 k\u00e4ytettiin kolmea keskeist\u00e4 tallennusmuotoa:<\/p>\n\n\n\n

      \n
    1. Magneettinauhat<\/strong>, joita k\u00e4ytettiin suurten er\u00e4aineistojen s\u00e4ilytykseen, siirtoon ja arkistointiin.<\/li>\n\n\n\n
    2. Poimintamuistit<\/strong>, joilla tarkoitettiin suoraan haettavia levymuistilaitteita.<\/li>\n\n\n\n
    3. Pientietokoneiden levyt ja levykkeet<\/strong>, joita k\u00e4ytettiin paikallisissa j\u00e4rjestelmiss\u00e4 ja tiedontallennuksessa.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

      Poimintamuistin kapasiteettia lis\u00e4ttiin huomattavasti, jotta keskustietokoneiden kasvaneesta suorituskyvyst\u00e4 saatiin t\u00e4ysi hy\u00f6ty. Espoon massamuistij\u00e4rjestelm\u00e4n kasvu oli jo v\u00e4hent\u00e4nyt magneettinauhojen k\u00e4sittelytarvetta. <\/p>\n\n\n\n

      Tulostimet<\/h3>\n\n\n\n

      VTKK k\u00e4ytti sek\u00e4 perinteisi\u00e4 rivikirjoittimia ett\u00e4 uusia sivukirjoittimia. Vuonna 1980 sivukirjoittimet syrj\u00e4yttiv\u00e4t nopeasti rivikirjoittimia suurten tulostusm\u00e4\u00e4rien tuotannossa.<\/p>\n\n\n\n

      Vuoden aikana:<\/p>\n\n\n\n

        \n
      • rivikirjoittimilla tuotettujen rivien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni noin kolmanneksen<\/li>\n\n\n\n
      • sivukirjoittimilla tulostettiin 44 miljoonaa sivua<\/li>\n\n\n\n
      • tulostusm\u00e4\u00e4r\u00e4 vastasi noin 1 270 miljoonaa tulostusrivi\u00e4. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

        Espoossa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 IBM 3800 -sivukirjoitinj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa merkit muodostettiin lasers\u00e4teen avulla. <\/p>\n\n\n\n

        \n\n\n\n

        5. K\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4- ja tietoliikenneymp\u00e4rist\u00f6<\/h2>\n\n\n\n

        IBM-yhteensopiva tuotantoymp\u00e4rist\u00f6<\/h3>\n\n\n\n

        Espoon IBM System\/370 Model 168 sek\u00e4 AS\/7000 ja AS\/5000 muodostivat teknisesti yhten\u00e4isen IBM-yhteensopivan keskustietokoneymp\u00e4rist\u00f6n. Espoon IBM-koneiden k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 mainitaan MVS, Multiple Virtual Storage. <\/p>\n\n\n\n

        Tietoliikenteen ohjauksessa k\u00e4ytettiin muun muassa:<\/p>\n\n\n\n

          \n
        • IBM 3705 -tietoliikenneohjaimia<\/strong><\/li>\n\n\n\n
        • NCP-, Network Control Program -ohjelmistoa<\/strong><\/li>\n\n\n\n
        • VTAM-, Virtual Telecommunications Access Method -ohjelmistoa<\/strong><\/li>\n\n\n\n
        • IBM SNA-, Systems Network Architecture -verkkorakennetta<\/strong><\/li>\n\n\n\n
        • vanhempia TCAM<\/strong>– ja EMU<\/strong>-ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

          Vuonna 1980 NCP-verkon valvontaohjelmisto ja VTAM-verkon ohjausohjelmisto otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. CICS-ohjelmiston ja VTKK:n omien ohjelmistojen v\u00e4lille toteutettiin liit\u00e4nt\u00e4, ja VTAMin soveltaminen pieniin suorak\u00e4ytt\u00f6sovelluksiin aloitettiin. <\/p>\n\n\n\n

          \n\n\n\n

          6. VTKK:n tietokoneverkon rakenne<\/h2>\n\n\n\n

          Vuoden 1980 lopulla toteutettu Espoo\u2013Jyv\u00e4skyl\u00e4-runkoyhteyskokeilu oli VTKK:n verkkokehityksen merkitt\u00e4vin hanke. Sen tavoitteena oli yhdist\u00e4\u00e4 seuraavat keskusyksik\u00f6t:<\/p>\n\n\n\n

            \n
          • Espoon IBM System\/370 Model 168<\/li>\n\n\n\n
          • Espoon AS\/7000<\/li>\n\n\n\n
          • Jyv\u00e4skyl\u00e4n IBM System\/370 Model 148. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

            Pelkistetty verkkokuvaus<\/h3>\n\n\n\n

            Asiakkaiden n\u00e4ytt\u00f6-, kirjoitin- ja er\u00e4p\u00e4\u00e4tteet<\/p>\n\n\n\n

                                |<\/p>\n\n\n\n

                   paikallisohjaimet ja tietoliikenneohjaimet<\/p>\n\n\n\n

                                |<\/p>\n\n\n\n

                         IBM 3705 + ACF\/NCP<\/p>\n\n\n\n

                                |<\/p>\n\n\n\n

                    kiinte\u00e4 SDLC-runkolinja, 9 600 bit\/s<\/p>\n\n\n\n

                                |<\/p>\n\n\n\n

                  +————-+—————-+<\/p>\n\n\n\n

                  |                              |<\/p>\n\n\n\n

            Espoon keskus                    Jyv\u00e4skyl\u00e4n keskus<\/p>\n\n\n\n

            IBM 370\/168                      IBM 370\/148<\/p>\n\n\n\n

            AS\/7000                          ROSCOE<\/p>\n\n\n\n

            ROSCOE                           CICS<\/p>\n\n\n\n

            VSPC\/APL                         RES-et\u00e4er\u00e4<\/p>\n\n\n\n

            CICS<\/p>\n\n\n\n

            ATMS, DMS ja OLQ<\/p>\n\n\n\n

            Verkon olennaiset osat olivat keskusyksik\u00f6t, tietoliikenneohjaimet ACF\/NCP-ohjelmistoineen, kiinte\u00e4 SDLC-linja sek\u00e4 verkkoon liitetyt p\u00e4\u00e4telaitteet. Runkolinjan nopeudeksi ilmoitettiin 9 600 bit\/s. <\/p>\n\n\n\n

            Kaikissa verkon keskusyksik\u00f6iss\u00e4 k\u00e4ytettiin VTAMia tietoliikenteen saantimenetelm\u00e4n\u00e4. Verkon resurssien yhteisk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tuki Multisystem Network Facility -ominaisuus. TCAM-p\u00e4\u00e4tteet ja -sovellukset muodostivat edelleen oman kokonaisuutensa ilman suoraa yhteytt\u00e4 VTAM-verkkoon. <\/p>\n\n\n\n

            \n\n\n\n

            7. Verkossa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t palvelut<\/h2>\n\n\n\n

            Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 verkon kautta saavutettavia sovelluksia olivat:<\/p>\n\n\n\n

              \n
            • ROSCOE-p\u00e4\u00e4teohjelmointiymp\u00e4rist\u00f6<\/li>\n\n\n\n
            • CICS-sovellusymp\u00e4rist\u00f6<\/li>\n\n\n\n
            • RES-et\u00e4er\u00e4palvelu.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

              Espoossa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olivat:<\/p>\n\n\n\n

                \n
              • ROSCOE<\/li>\n\n\n\n
              • VSPC\/APL<\/li>\n\n\n\n
              • CICS<\/li>\n\n\n\n
              • CICS:n kautta ATMS-, DMS- ja OLQ-ohjelmistot. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

                K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta verkon oli tarkoitus olla l\u00e4hes n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 antoi p\u00e4\u00e4tteell\u00e4\u00e4n haluamansa sovelluksen standardinimen, mink\u00e4 j\u00e4lkeen verkko-ohjelmisto muodosti yhteyden oikeaan keskustietokoneeseen. Esimerkiksi Espoon k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 saattoi ottaa yhteyden Jyv\u00e4skyl\u00e4n ROSCOE-palveluun ilman, ett\u00e4 h\u00e4nen tarvitsi k\u00e4sitell\u00e4 varsinaista verkkoyhteytt\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

                Mahdollisiksi jatkok\u00e4ytt\u00f6kohteiksi mainittiin:<\/p>\n\n\n\n

                  \n
                • tiedostojen siirto Espoon ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n v\u00e4lill\u00e4<\/li>\n\n\n\n
                • FAS-sovellusten k\u00e4ytt\u00f6 verkossa<\/li>\n\n\n\n
                • TSO-palvelujen k\u00e4ytt\u00f6<\/li>\n\n\n\n
                • kuormituksen jakaminen eri tietokonekeskusten v\u00e4lill\u00e4. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
                  \n\n\n\n

                  8. P\u00e4\u00e4tteiden ja yhteysmenetelmien yhteensopivuus<\/h2>\n\n\n\n

                  VTAM-sovelluksissa k\u00e4ytetyt olemassa olevat p\u00e4\u00e4telaitteet voitiin p\u00e4\u00e4osin liitt\u00e4\u00e4 uuteen verkkoon ilman muutoksia. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli muun muassa:<\/p>\n\n\n\n

                    \n
                  • IBM 3270 -yhteensopivia n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteit\u00e4<\/li>\n\n\n\n
                  • Alfaskop 3500 -sarjan p\u00e4\u00e4tteit\u00e4<\/li>\n\n\n\n
                  • IBM 3757 -p\u00e4\u00e4tteit\u00e4<\/li>\n\n\n\n
                  • DEC LA120 -kirjoitinp\u00e4\u00e4tteit\u00e4<\/li>\n\n\n\n
                  • Silent-p\u00e4\u00e4tteit\u00e4<\/li>\n\n\n\n
                  • IBM 3776- ja 3777-er\u00e4p\u00e4\u00e4tteit\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

                    IBM suositteli siirtymist\u00e4 SDLC-laitteisiin, mutta BSC-3270-p\u00e4\u00e4tteille oli viel\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 tuki. VTAM tuki er\u00e4p\u00e4\u00e4ttein\u00e4 vain SDLC-yhteensopivia laitteita, kuten IBM 3776- ja 3777-malleja. Start-stop-p\u00e4\u00e4tteet tarvitsivat NCP:n lis\u00e4ksi t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 ohjelmistoja. <\/p>\n\n\n\n

                    APL-palvelua k\u00e4ytettiin ty\u00f6paikoille sijoitetuilla n\u00e4ytt\u00f6- ja kirjoitinp\u00e4\u00e4tteill\u00e4, joista oli linjayhteys Espoon IBM-koneeseen. Keskuskonepohjainen ATMS-tekstink\u00e4sittely edellytti IBM 3270 -yhteensopivaa p\u00e4\u00e4tett\u00e4, kirjoitinta ja kiinte\u00e4\u00e4 tiedonsiirtoyhteytt\u00e4 Espoon laitteistoon. <\/p>\n\n\n\n

                    \n\n\n\n

                    9. K\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja kapasiteetin hy\u00f6dynt\u00e4minen<\/h2>\n\n\n\n

                    Vuonna 1980:<\/p>\n\n\n\n

                      \n
                    • keskustietokoneiden kuormitus kasvoi yli 26 prosenttia<\/li>\n\n\n\n
                    • laskentaa kertyi 105 miljoonaa k\u00e4sittely-yksikk\u00f6\u00e4<\/li>\n\n\n\n
                    • er\u00e4k\u00e4sittelyss\u00e4 suoritettiin noin miljoona ajoa<\/li>\n\n\n\n
                    • suorak\u00e4ytt\u00f6sovelluksissa tehtiin 13 miljoonaa kysely\u00e4<\/li>\n\n\n\n
                    • suorak\u00e4ytt\u00f6kyselyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi yli 50 prosenttia edellisvuodesta. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

                      Suorak\u00e4yt\u00f6n kasvu muutti my\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6toimintaa. Lyhytkin tietoliikenne-, p\u00e4\u00e4te- tai keskustietokoneh\u00e4iri\u00f6 saattoi n\u00e4ky\u00e4 samanaikaisesti kymmenille tai sadoille k\u00e4ytt\u00e4jille. T\u00e4m\u00e4n vuoksi laitteiden valvonta, h\u00e4iri\u00f6iden paikantaminen ja palvelujen k\u00e4ytett\u00e4vyys nousivat aiempaa t\u00e4rke\u00e4mmiksi. <\/p>\n\n\n\n

                      \n\n\n\n

                      10. Kokonaisarvio<\/h2>\n\n\n\n

                      VTKK:n vuoden 1980 laitekanta oli teknisesti monikerroksinen kokonaisuus:<\/p>\n\n\n\n

                        \n
                      1. Espoon ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n suuret keskustietokoneet<\/strong> muodostivat valtakunnallisen palvelutuotannon ytimen.<\/li>\n\n\n\n
                      2. Oulun IBM 370\/145<\/strong> vahvisti pohjoisen Suomen alueellista laskentakapasiteettia.<\/li>\n\n\n\n
                      3. PDP-pohjaiset aluekeskukset<\/strong> tuottivat paikallisia ja alueellisia palveluja Kouvolassa, Tampereella ja Turussa.<\/li>\n\n\n\n
                      4. MIKKO-, TDS-, PDP- ja NOVA-pientietokoneet<\/strong> veiv\u00e4t tietojenk\u00e4sittely\u00e4 asiakkaiden omiin toimitiloihin.<\/li>\n\n\n\n
                      5. N\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteiden ja kirjoitinp\u00e4\u00e4tteiden verkko<\/strong> mahdollisti siirtymisen er\u00e4k\u00e4sittelyst\u00e4 vuorovaikutteiseen suorak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/li>\n\n\n\n
                      6. Espoo\u2013Jyv\u00e4skyl\u00e4-runkoyhteys<\/strong> aloitti erillisten tietokonekeskusten muuttamisen yhteiseksi ohjelmisto-ohjatuksi tietokoneverkoksi. <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

                        Vuotta 1980 voidaan n\u00e4in pit\u00e4\u00e4 ajankohtana, jolloin VTKK:n tietotekniikka alkoi muuttua yksitt\u00e4isten konesalien ja er\u00e4ajojen ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 hajautetuksi, p\u00e4\u00e4telaitteilla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi ja valtakunnallisesti verkotetuksi palveluinfrastruktuuriksi.<\/p>\n\n\n\n

                        L\u00e4hdepohja<\/h2>\n\n\n\n
                          \n
                        • Valtion tietokonekeskuksen toimintakertomus 1980, erityisesti k\u00e4ytt\u00f6palvelua, laitteistoa sek\u00e4 tutkimusta ja kehityst\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t sivut. <\/li>\n\n\n\n
                        • Compost_1980, k\u00e4yt\u00f6n teemasivut, suorak\u00e4ytt\u00f6, laitteistomuutokset ja aluekeskukset, yleisohjelmistojen laitevaatimukset sek\u00e4 APL- ja ATMS-p\u00e4\u00e4teymp\u00e4rist\u00f6t, Espoon ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n runkolinja sek\u00e4 tietokoneverkon rakenne. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

                          <\/h3>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

                          VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1980 Vuosi 1980 oli VTKK:n laitekannan murrosvuosi Vuonna 1980 Valtion tietokonekeskuksen tietotekninen ymp\u00e4rist\u00f6 muodostui suurista keskustietokoneista, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-5044","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5044","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5044"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5044\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5056,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5044\/revisions\/5056"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5044"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}