{"id":5059,"date":"2026-10-06T16:32:59","date_gmt":"2026-10-06T14:32:59","guid":{"rendered":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=5059"},"modified":"2026-10-06T16:59:57","modified_gmt":"2026-10-06T14:59:57","slug":"vtkkn-tietotekninen-laitekanta-vuonna-1979","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=5059","title":{"rendered":"VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1979"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1979<\/h1>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Johdanto <\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 1979 Valtion tietokonekeskus eli VTKK yll\u00e4piti yht\u00e4 Suomen merkitt\u00e4vimmist\u00e4 tietoteknisist\u00e4 infrastruktuureista. Sen laitekantaan kuului IBM- ja Univac-suurtietokoneita, PDP-pientietokoneita, kotimaisia TDS-8- ja MIKKO 3 -j\u00e4rjestelmi\u00e4, l\u00e4hes sata asiakkaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollutta n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tett\u00e4 sek\u00e4 valtakunnallista tietojenk\u00e4sittely\u00e4 tukeneita er\u00e4p\u00e4\u00e4tteit\u00e4 ja tietoliikenneyhteyksi\u00e4. Vuoden suurimmat tekniset uudistukset olivat IBM System\/370 Model 168 -suurtietokoneen ja IBM 3800 -sivukirjoitinj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto Espoossa sek\u00e4 massamuisti-, levymuisti- ja magneettinauhakapasiteetin huomattava kasvattaminen. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Johdanto<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuosi 1979 oli VTKK:n tietotekniikassa nopean kasvun ja laitteiston uudistamisen aikaa. Keskustietokoneiden k\u00e4ytt\u00f6palvelujen kysynt\u00e4 kasvoi noin 23 prosenttia. Keskustietokoneiden kuormitus nousi 83 miljoonaan k\u00e4sittely-yksikk\u00f6\u00f6n, er\u00e4k\u00e4sittelyt\u00f6it\u00e4 suoritettiin yli 330 000 ja suorak\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmiss\u00e4 tehtiin l\u00e4hes 8,5 miljoonaa kysely\u00e4. Rivi- ja sivukirjoittimilla tuotettiin noin 1,3 miljardia tulostusrivi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden alkupuolella kapasiteetti ei en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4nyt kasvaneeseen kysynt\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 vuoksi VTKK joutui ostamaan tietokoneaikaa my\u00f6s ulkopuolisilta toimittajilta. Tilanne muuttui ratkaisevasti 30. huhtikuuta 1979, kun Espoon uusi IBM System\/370 Model 168 otettiin tuotantok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kolme keskeist\u00e4 muutosta vuonna 1979<\/h2>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Espoon keskustietokonekapasiteettia kasvatettiin merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/strong> IBM System\/370 Model 148 korvattiin huomattavasti tehokkaammalla IBM System\/370 Model 168 -keskusyksik\u00f6ll\u00e4. <\/li>\n\n\n\n<li><strong>Tulostustekniikka siirtyi uuteen aikakauteen.<\/strong> Espooseen hankittu IBM 3800 k\u00e4ytti laseriin perustuvaa elektrofotografista tekniikkaa perinteisen vasaratulostuksen sijasta. <\/li>\n\n\n\n<li><strong>Hajautettu tietojenk\u00e4sittely laajeni.<\/strong> VTKK:n hallinnassa oli asiakkaiden tiloissa 49 pientietokonetta, 98 n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tett\u00e4 ja kolme er\u00e4p\u00e4\u00e4tett\u00e4. <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">VTKK:n keskustietokoneet ja alueellinen laitekanta<\/h1>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden 1979 lopussa VTKK:n tietotekninen infrastruktuuri jakautui Espoon p\u00e4\u00e4keskuksen sek\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n, Oulun, Tampereen, Turun ja Kouvolan toimipisteiden kesken. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Espoon p\u00e4\u00e4keskus<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Espoo muodosti VTKK:n valtakunnallisen tietojenk\u00e4sittelyn teknisen ytimen. Sen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olivat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>IBM System\/370 Model 168<\/strong>, keskusmuisti 5 megatavua<\/li>\n\n\n\n<li><strong>IBM System\/370 Model 145<\/strong>, keskusmuisti 1 megatavu<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Univac 1108<\/strong>, muisti 256 kilosanaa, OPM<\/li>\n\n\n\n<li><strong>PDP-11\/35<\/strong>, muisti 256 kilotavua<\/li>\n\n\n\n<li>pientietokoneita<\/li>\n\n\n\n<li>n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteit\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>IBM 3800 -sivukirjoitinj\u00e4rjestelm\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>laajennettu massamuisti-, levymuisti- ja magneettinauhaymp\u00e4rist\u00f6. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Espoon IBM System\/370 Model 168 oli vesij\u00e4\u00e4hdytteinen suurtietokone. Sen keskusyksikk\u00f6nopeus oli noin viisinkertainen aikaisempaan IBM System\/370 Model 148 -koneeseen verrattuna. Uuden koneen avulla kyselypalvelujen p\u00e4ivitt\u00e4iset katkot v\u00e4heniv\u00e4t, A-kone voitiin rauhoittaa kyselyjen hoitamiseen ja ROSCOE-palvelun kapasiteetti parani. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">IBM selvitti mittausohjelmilla uuden koneen kanavaliikennett\u00e4 ja mahdollisia pullonkauloja. Samalla VTKK pyrki ohjaamaan asiakkaiden t\u00f6it\u00e4 massamuistin ja nopeampien 6250 bitti\u00e4 tuumalla tallentavien magneettinauhayksik\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, koska manuaalisia ty\u00f6vaiheita vaatineiden er\u00e4ajojen kokonaisl\u00e4pimenoajat olivat automaattisia ajoja pidempi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Jyv\u00e4skyl\u00e4n toimipiste<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 oli vuoden lopussa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>IBM System\/370 Model 148<\/strong>, keskusmuisti 2 megatavua<\/li>\n\n\n\n<li>pientietokone<\/li>\n\n\n\n<li>er\u00e4p\u00e4\u00e4te<\/li>\n\n\n\n<li>n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteit\u00e4. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Espoosta vapautunut IBM System\/370 Model 148 siirrettiin Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n. Sill\u00e4 korvattiin saman mallisarjan pienemm\u00e4ll\u00e4 keskusmuistilla varustettu kone. Samalla Jyv\u00e4skyl\u00e4n levymuistikapasiteettia lis\u00e4ttiin. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Oulun toimipiste<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Oulussa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>IBM System\/360 Model 50<\/strong>, keskusmuisti 512 kilotavua<\/li>\n\n\n\n<li>pientietokone<\/li>\n\n\n\n<li>er\u00e4p\u00e4\u00e4te<\/li>\n\n\n\n<li>n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteit\u00e4. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">IBM System\/360 Model 50 edusti VTKK:n vanhempaa keskustietokonesukupolvea. Vuonna 1979 hyv\u00e4ksytyss\u00e4 pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin laitteistosuunnitelmassa Oulun jo yli kymmenen vuotta palvellut keskisuuri tietokone oli tarkoitus my\u00f6hemmin poistaa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vanhentuneena ja ep\u00e4taloudellisena sek\u00e4 korvata uudemmalla keskisuurella tietokoneella. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tampereen toimipiste<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tampereella oli:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>PDP-11\/34<\/strong>, keskusmuisti 224 kilotavua<\/li>\n\n\n\n<li>n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteit\u00e4. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Turun toimipiste<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Turussa oli:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>PDP-11\/34<\/strong>, keskusmuisti 248 kilotavua<\/li>\n\n\n\n<li>pientietokone<\/li>\n\n\n\n<li>n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteit\u00e4. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kouvolan toimipiste<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kouvolassa oli:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>PDP-11\/40<\/strong>, keskusmuisti 192 kilotavua<\/li>\n\n\n\n<li>n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteit\u00e4. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">PDP-11-sarjan koneet muodostivat VTKK:n alueellisen pientietokoneymp\u00e4rist\u00f6n keskeisen laiteperheen. Niill\u00e4 voitiin tukea paikallista tietojenk\u00e4sittely\u00e4, tiedontallennusta ja yhteyksi\u00e4 keskitettyihin j\u00e4rjestelmiin. J\u00e4lkimm\u00e4inen kuvaus on laitekokonaisuudesta teht\u00e4v\u00e4 toiminnallinen yhteenveto, sill\u00e4 toimintakertomus ei erittele jokaisen toimipisteen PDP-koneen yksitt\u00e4isi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">Asiakkaiden pientietokoneet<\/h1>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden 1979 lopussa asiakkaiden tiloissa oli yhteens\u00e4 <strong>49 VTKK:n hallinnassa olevaa pientietokonetta<\/strong>. Vuoden aikana toimitettiin 28 uutta pientietokonelaitteistoa varus- ja sovellusohjelmistoineen. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><thead><tr><th>Pientietokonemalli<\/th><th>M\u00e4\u00e4r\u00e4<\/th><\/tr><\/thead><tbody><tr><td>NOVA 3\/D<\/td><td>1<\/td><\/tr><tr><td>PDP-11\/05<\/td><td>1<\/td><\/tr><tr><td>PDP-11\/34<\/td><td>21<\/td><\/tr><tr><td>PDP-11\/04<\/td><td>1<\/td><\/tr><tr><td>MDS 2400<\/td><td>1<\/td><\/tr><tr><td>TDS-8<\/td><td>20<\/td><\/tr><tr><td>MIKKO 3<\/td><td>4<\/td><\/tr><tr><td><strong>Yhteens\u00e4<\/strong><\/td><td><strong>49<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kotimaiset TDS-8- ja MIKKO 3 -tietokoneet<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kotimaisen tietokoneteollisuuden hy\u00f6dynt\u00e4minen oli VTKK:n tutkimus- ja kehitysty\u00f6n keskeinen tavoite. Nokian MIKKO 3 -tietokoneelle toteutettiin t\u00e4ydellinen FAS-ohjelmointikieli sek\u00e4 VTKK:n suunnittelema FASOS-k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4. Televan TDS-8:n ohjelmistoja kehitettiin edelleen. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">TDS-8 oli asiakkaiden pientietokoneista toiseksi yleisin malli. Niit\u00e4 oli vuoden lopussa 20. MIKKO 3 -koneita oli nelj\u00e4. Yhdess\u00e4 PDP-11\/34-koneiden kanssa n\u00e4m\u00e4 laitteet kuvasivat muutosta t\u00e4ysin keskitetyst\u00e4 suurtietokonek\u00e4sittelyst\u00e4 kohti hajautettua, asiakasorganisaatioissa tapahtuvaa tietojenk\u00e4sittely\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">P\u00e4\u00e4telaitteet ja suorak\u00e4ytt\u00f6<\/h1>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Asiakkaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli vuoden 1979 lopussa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>98 n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tett\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>3 er\u00e4p\u00e4\u00e4tett\u00e4<\/strong>. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteet mahdollistivat tietojen kyselyn ja p\u00e4ivitt\u00e4misen suoraan VTKK:n tietoj\u00e4rjestelmiss\u00e4. Suorak\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmiss\u00e4 tehtiin vuoden aikana l\u00e4hes 8,5 miljoonaa kysely\u00e4. P\u00e4\u00e4tteit\u00e4 k\u00e4ytettiin muun muassa poliisin kyselyj\u00e4rjestelmiss\u00e4 ja anastetun omaisuuden rekisteriss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6s ohjelmatestausta ja tietokoneajojen valmistelua siirrettiin aikaisempaa enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4tteiden v\u00e4lityksell\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ksi. Tavoitteena oli parantaa tuottavuutta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 manuaalisia ty\u00f6vaiheita. <\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">Massamuistit, levyt ja magneettinauhat<\/h1>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pelkk\u00e4 keskusyksik\u00f6n vaihtaminen ei riitt\u00e4nyt kasvaneen ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n hoitamiseen. Vuonna 1979 VTKK kehitti yht\u00e4 aikaa useita tallennus- ja oheislaiteymp\u00e4rist\u00f6n osia:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Espoon massamuistij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 laajennettiin<\/li>\n\n\n\n<li>levymuistikapasiteettia lis\u00e4ttiin Espoossa ja Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>magneettinauhayksik\u00f6iden tiedonsiirtonopeutta kasvatettiin<\/li>\n\n\n\n<li>nauhojen tallennustiheytt\u00e4 nostettiin<\/li>\n\n\n\n<li>suorak\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tukevan tallennuskapasiteetin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lis\u00e4ttiin. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden suunnitelmassa Espoon massamuistikapasiteetti oli tarkoitus kolminkertaistaa. Magneettinauhayksik\u00f6iden mallinvaihdoksen arvioitiin nelinkertaistavan tallennustiheyden. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Laajennukset olivat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, koska tehokas keskusyksikk\u00f6 olisi muuten j\u00e4\u00e4nyt odottamaan hitaampia oheislaitteita. VTKK tarkasteli siksi kokonaisuutta keskusyksik\u00f6iden, kanavaliikenteen, levymuistien, massamuistien ja magneettinauhojen muodostamana tuotantoj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">IBM 3800 -sivukirjoitin<\/h1>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden n\u00e4kyvimpiin laiteuudistuksiin kuului IBM 3800 -sivukirjoitinj\u00e4rjestelm\u00e4, joka asennettiin Espoon konesaliin kev\u00e4\u00e4n 1979 aikana. VTKK oli IBM:n j\u00e4lkeen j\u00e4rjestelm\u00e4n toinen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 Suomessa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">IBM 3800:n toiminta perustui elektrofotografiseen tulostukseen ja lasers\u00e4teeseen. Se merkitsi selv\u00e4\u00e4 muutosta aikaisempien rivikirjoittimien mekaaniseen vasaratekniikkaan verrattuna. J\u00e4rjestelm\u00e4 my\u00f6s valvoi tulostusj\u00e4ljen laatua ja pys\u00e4htyi, jos j\u00e4lki heikkeni liikaa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tulostuksessa voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>10, 12 tai 15 merkki\u00e4 tuumalla<\/li>\n\n\n\n<li>6, 8 tai 12 rivi\u00e4 tuumalla<\/li>\n\n\n\n<li>useita kirjasinmalleja<\/li>\n\n\n\n<li>isoja ja pieni\u00e4 kirjaimia<\/li>\n\n\n\n<li>k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kohtaisesti m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 merkkivalikoimia<\/li>\n\n\n\n<li>s\u00e4hk\u00f6isesti tuotettuja lomakepohjia. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">S\u00e4hk\u00f6isten lomakepohjien avulla oli mahdollista v\u00e4hent\u00e4\u00e4 esipainettujen lomakkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. L\u00e4hteen mukaan VTKK:ssa oli tuolloin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 noin 570 erilaista lomaketta. IBM 3800 ei kuitenkaan soveltunut kaikkiin teht\u00e4viin. Palkkalomakkeita ei voitu siirt\u00e4\u00e4 sille l\u00e4pily\u00f6ntitekniikan vuoksi, eiv\u00e4tk\u00e4 tarrat kest\u00e4neet laitteen kuumennusvaihetta. <\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">Tietoliikenne ja verkkoymp\u00e4rist\u00f6<\/h1>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Vuoden 1979 verkkorakenne<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n verkkoymp\u00e4rist\u00f6 rakentui keskustietokoneiden, alueellisten toimipisteiden, asiakasorganisaatioiden pientietokoneiden sek\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6- ja er\u00e4p\u00e4\u00e4tteiden v\u00e4lisist\u00e4 tiedonsiirtoyhteyksist\u00e4. Toimintakertomus ei esit\u00e4 verkosta yht\u00e4 kattavaa topologiakaaviota eik\u00e4 luettele kaikkia yhteysnopeuksia, modeemeja tai linjatyyppej\u00e4. Se kuitenkin osoittaa, ett\u00e4 tietoliikenne oli olennainen osa suorak\u00e4ytt\u00f6\u00e4, et\u00e4er\u00e4k\u00e4sittely\u00e4 ja hajautettujen j\u00e4rjestelmien toimintaa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Verkon keskeisi\u00e4 solmupisteit\u00e4 olivat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Espoon keskustietokoneymp\u00e4rist\u00f6<\/li>\n\n\n\n<li>Jyv\u00e4skyl\u00e4n ja Oulun keskuskoneet<\/li>\n\n\n\n<li>Tampereen, Turun ja Kouvolan PDP-11-laitteistot<\/li>\n\n\n\n<li>asiakkaiden 49 pientietokonetta<\/li>\n\n\n\n<li>asiakkaiden 98 n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tett\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>asiakkaiden kolme er\u00e4p\u00e4\u00e4tett\u00e4. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Er\u00e4k\u00e4sittely ja suorak\u00e4ytt\u00f6<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n palvelutuotannossa toimivat rinnakkain er\u00e4k\u00e4sittely ja suorak\u00e4ytt\u00f6. Er\u00e4k\u00e4sittelyss\u00e4 ty\u00f6t toimitettiin keskustietokoneelle k\u00e4sitelt\u00e4viksi kokonaisuuksina. Et\u00e4er\u00e4p\u00e4\u00e4tteet mahdollistivat t\u00f6iden l\u00e4hett\u00e4misen ja tulosten vastaanottamisen toiselta paikkakunnalta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suorak\u00e4ytt\u00f6 puolestaan perustui n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteisiin, joiden kautta k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t tekiv\u00e4t kyselyj\u00e4 ja p\u00e4ivityksi\u00e4 j\u00e4rjestelmiin. Vuoden l\u00e4hes 8,5 miljoonaa kysely\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tety\u00f6skentely oli jo laajamittaista eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 vain kokeilutoimintaa. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tietoliikenneohjelmistot ja standardit<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 1979 VTKK k\u00e4ytti huomattavan ty\u00f6panoksen eri tietokoneiden tietoliikenneohjelmistoihin ja m\u00e4\u00e4ritteli tietoliikenteen kehitt\u00e4misperiaatteet. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden lopulla valmistauduttiin Suomessa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1980 yleiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tulevaan Yleiseen datasiirtoverkkoon eli YDV:hen. Kyse oli puhelinverkosta erotettuja kanavia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 digitaalisesta verkosta, jonka kautta tietoa voitiin siirt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tteiden ja tietokoneiden v\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK seurasi my\u00f6s valmistajakohtaisten verkkoarkkitehtuurien ja kansainv\u00e4listen standardien kehityst\u00e4. Compostissa mainitaan muun muassa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>IBM SNA eli Systems Network Architecture<\/li>\n\n\n\n<li>DECNET<\/li>\n\n\n\n<li>ISO:n valmistelema OSI-arkkitehtuuri<\/li>\n\n\n\n<li>HDLC<\/li>\n\n\n\n<li>CCITT X.21<\/li>\n\n\n\n<li>CCITT X.25<\/li>\n\n\n\n<li>virtuaalip\u00e4\u00e4te- ja tiedostonsiirtoprotokollien kehitys. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK valmistautui kokeilemaan IBM:n SNA-arkkitehtuuriin liittyv\u00e4\u00e4 ohjelmistoa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1980. Vuoden 1979 verkko oli siten siirtym\u00e4vaiheessa valmistajakohtaisista p\u00e4\u00e4te- ja er\u00e4yhteyksist\u00e4 kohti standardoidumpia datasiirtoverkkoja. <\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">K\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4t ja varusohjelmistot<\/h1>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">IBM System\/370 -ymp\u00e4rist\u00f6n yhteydess\u00e4 valmisteltiin siirtymist\u00e4 MVS-k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Vuoden 1979 j\u00e4lkipuoliskolla MVS:n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t vaativat huomattavan ty\u00f6panoksen, vaikka varsinainen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ajoittui vuoteen 1980. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Keskeisi\u00e4 ohjelmisto- ja k\u00e4ytt\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 olivat lis\u00e4ksi:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>ROSCOE<\/strong>, p\u00e4\u00e4te- ja ohjelmointik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tukenut ymp\u00e4rist\u00f6<\/li>\n\n\n\n<li><strong>FAS<\/strong>, VTKK:n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 ohjelmointikieli<\/li>\n\n\n\n<li><strong>FASOS<\/strong>, mm. MIKKO 3:lle toteutettu k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li><strong>TEKO<\/strong>, mikrotietokoneiden tekstink\u00e4sittelyohjelmisto<\/li>\n\n\n\n<li><strong>TITO<\/strong>, tiedontallennusohjelmisto<\/li>\n\n\n\n<li><strong>TIPO<\/strong>, tiedostojen kysely- ja p\u00e4ivitysohjelmisto<\/li>\n\n\n\n<li><strong>MINTTU<\/strong>, tietojen talletus- ja hakuohjelmisto<\/li>\n\n\n\n<li><strong>ATMS<\/strong>, tekstink\u00e4sittelyohjelmisto<\/li>\n\n\n\n<li>kokeiltavana ollut <strong>APL-suorak\u00e4ytt\u00f6palvelu<\/strong>. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">TIPO siirrettiin vuoden aikana mikrotietokoneymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. TITO-ohjelmistoa oli vuoden vaihteeseen menness\u00e4 toimitettu asiakkaille l\u00e4hes 40 kappaletta. <\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">Laitekannan k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t vuonna 1979<\/h1>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><thead><tr><th>K\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuvaava mittari<\/th><th>Vuoden 1979 m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/th><\/tr><\/thead><tbody><tr><td>Keskustietokoneiden kuormitus<\/td><td>83 miljoonaa k\u00e4sittely-yksikk\u00f6\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>Er\u00e4k\u00e4sittelyty\u00f6t<\/td><td>yli 330 000<\/td><\/tr><tr><td>Suorak\u00e4ytt\u00f6kyselyt<\/td><td>l\u00e4hes 8,5 miljoonaa<\/td><\/tr><tr><td>Tulostetut rivit<\/td><td>noin 1,3 miljardia<\/td><\/tr><tr><td>Asiakkaiden pientietokoneet<\/td><td>49<\/td><\/tr><tr><td>Asiakkaiden n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteet<\/td><td>98<\/td><\/tr><tr><td>Asiakkaiden er\u00e4p\u00e4\u00e4tteet<\/td><td>3<\/td><\/tr><tr><td>Vuoden aikana toimitetut pientietokonelaitteistot<\/td><td>28<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n laitekanta muodosti jo vuonna 1979 laajan, p\u00e4ivitt\u00e4in k\u00e4ytetyn tietojenk\u00e4sittely-ymp\u00e4rist\u00f6n. <\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">Vuoden 1979 laitekannan historiallinen merkitys<\/h1>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n tekninen ymp\u00e4rist\u00f6 oli vuonna 1979 yhdistelm\u00e4 kolmea tietojenk\u00e4sittelyn kehitysvaihetta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensimm\u00e4isen kerroksen muodostivat keskitetyt IBM- ja Univac-suurtietokoneet. Ne k\u00e4sitteliv\u00e4t suuria valtakunnallisia rekistereit\u00e4, er\u00e4ajoja ja suorak\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toisen kerroksen muodostivat alueelliset IBM- ja PDP-tietokoneet Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Kouvolassa. Ne veiv\u00e4t tietojenk\u00e4sittelykapasiteettia l\u00e4hemm\u00e4ksi alueellisia toimijoita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kolmannen kerroksen muodostivat asiakkaiden omissa tiloissa sijainneet pientietokoneet ja p\u00e4\u00e4telaitteet. Niiden avulla tiedontallennusta, tekstink\u00e4sittely\u00e4, laskentatoimea ja j\u00e4rjestelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voitiin hajauttaa virastoihin ja muihin asiakasorganisaatioihin. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden 1979 uudistukset ennakoivat 1980-luvun tietojenk\u00e4sittely\u00e4: suorak\u00e4yt\u00f6n kasvua, alueellisia verkkoja, kotimaisia mikrotietokoneita, standardoituja tiedonsiirtoprotokollia ja k\u00e4ytt\u00e4jien ty\u00f6p\u00f6ydille ulottuvaa p\u00e4\u00e4tety\u00f6skentely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Yhteenveto<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 1979 VTKK:n tietoteknisen laitekannan ytimen muodostivat Espoon IBM System\/370 Model 168 sek\u00e4 muut IBM- ja Univac-keskustietokoneet. Niit\u00e4 t\u00e4ydensiv\u00e4t alueelliset PDP-11-j\u00e4rjestelm\u00e4t, asiakkaiden 49 pientietokonetta, 98 n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tett\u00e4, kolme er\u00e4p\u00e4\u00e4tett\u00e4 sek\u00e4 nopeasti kehittyv\u00e4 tietoliikenneymp\u00e4rist\u00f6. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden t\u00e4rkein laiteuudistus oli IBM System\/370 Model 168:n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto. Sen rinnalla IBM 3800 -sivukirjoitin, laajennetut massamuistit, nopeammat magneettinauhayksik\u00f6t ja lis\u00e4\u00e4ntynyt levykapasiteetti muuttivat VTKK:n tuotantoymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kokonaisvaltaisesti. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Laitekanta ei ollut vain kokoelma yksitt\u00e4isi\u00e4 tietokoneita. Se muodosti valtakunnallisen palveluverkoston, jossa keskustietokoneet, alueelliset toimipisteet, asiakaslaitteet, p\u00e4\u00e4tteet, ohjelmistot ja tiedonsiirtoyhteydet toimivat yhten\u00e4 kokonaisuutena.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Hakukoneoptimoinnin lis\u00e4tiedot<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>SEO-otsikko:<\/strong><br>VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1979: tietokoneet, p\u00e4\u00e4tteet ja tietoverkot<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Meta-kuvaus:<\/strong><br>Tutustu Valtion tietokonekeskuksen vuoden 1979 laitekantaan: IBM- ja Univac-suurtietokoneet, PDP-11-, TDS-8- ja MIKKO 3 -koneet, IBM 3800 -sivukirjoitin, p\u00e4\u00e4telaitteet ja tietoliikenneverkot.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Avainfraasi:<\/strong><br>VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1979<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Toissijaiset hakusanat:<\/strong><br>Valtion tietokonekeskus, VTKK, IBM 370\/168, IBM 3800, Univac 1108, PDP-11, TDS-8, MIKKO 3, tietotekniikan historia, tietoliikenne 1979, Suomen ICT-historia<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Ehdotettu verkko-osoitteen polkutunnus:<\/strong><br><code>vtkk-tietotekninen-laitekanta-1979<\/code><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><\/h2>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1979 Johdanto Vuonna 1979 Valtion tietokonekeskus eli VTKK yll\u00e4piti yht\u00e4 Suomen merkitt\u00e4vimmist\u00e4 tietoteknisist\u00e4 infrastruktuureista. Sen laitekantaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-5059","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5059","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5059"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5059\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5071,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5059\/revisions\/5071"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5059"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}