{"id":5095,"date":"2026-10-08T15:26:49","date_gmt":"2026-10-08T13:26:49","guid":{"rendered":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=5095"},"modified":"2026-10-08T16:50:16","modified_gmt":"2026-10-08T14:50:16","slug":"vtkkn-tietotekninen-laitekanta-vuonna-1988","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=5095","title":{"rendered":"VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1988"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading\">VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1988<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Murros keskitetyst\u00e4 tietojenk\u00e4sittelyst\u00e4 verkottuneeseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 1988 VTKK:n tietotekninen ymp\u00e4rist\u00f6 ei en\u00e4\u00e4 muodostunut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suurista keskuskoneista ja niihin kytketyist\u00e4 p\u00e4\u00e4tteist\u00e4. Keskuskoneet olivat edelleen tuotannon ydin, mutta niiden rinnalle oli rakentumassa hajautettu kokonaisuus, johon kuuluivat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>IBM-keskuskoneet kolmessa konekeskuksessa<\/li>\n\n\n\n<li>VAX- ja MicroVAX-laitteistot<\/li>\n\n\n\n<li>nopeasti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t mikrotietokoneet<\/li>\n\n\n\n<li>l\u00e4hiverkkojen palvelinasemat ja porttikoneet<\/li>\n\n\n\n<li>kaupunkien ja teknologiakylien alueverkot<\/li>\n\n\n\n<li>valtakunnalliset keskuskoneyhteydet<\/li>\n\n\n\n<li>X.25-pakettiverkot ja kiinte\u00e4t tietoliikenneyhteydet<\/li>\n\n\n\n<li>korkeakoulujen FUNET-verkko<\/li>\n\n\n\n<li>valmistajakohtaisia ja avoimiin standardeihin perustuvia verkkoprotokollia.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n johto totesi vuoden 1988 keskeisiksi kehityssuunniksi hajautetun tietojenk\u00e4sittelyn, mikro- ja pientietokoneiden k\u00e4yt\u00f6n sek\u00e4 tietoverkkojen voimakkaan laajenemisen. Kehitys ei kuitenkaan v\u00e4hent\u00e4nyt keskuskoneiden merkityst\u00e4, vaan suorak\u00e4yt\u00f6n, tietokantojen ja verkon v\u00e4lityksell\u00e4 tarjottavien palvelujen kasvu lis\u00e4si my\u00f6s keskuskoneiden kuormitusta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden aikana toteutettiin 115,7 miljoonan markan nettoinvestoinnit. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa kone- ja laiteinvestoinneista kohdistui keskustietokoneisiin. <\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">1. Keskuskoneymp\u00e4rist\u00f6<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK tuotti k\u00e4ytt\u00f6palveluja kolmessa p\u00e4\u00e4asiallisessa konekeskuksessa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Espoossa<\/li>\n\n\n\n<li>Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Oulussa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Konekeskukset muodostivat valtakunnallisesti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n tuotantoymp\u00e4rist\u00f6n, jossa hoidettiin muun muassa v\u00e4est\u00f6-, oikeus-, ulosotto-, kiinteist\u00f6-, palkka- ja hallintoj\u00e4rjestelmien tietojenk\u00e4sittely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Espoon keskuskoneet<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Espoossa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut IBM 4381 -keskusyksikk\u00f6 korvattiin muuttamalla IBM 3090-180 tehokkaammaksi IBM 3090-280E -malliksi. Muutos lis\u00e4si keskuksen laskenta- ja suorak\u00e4ytt\u00f6kapasiteettia. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tieteellisen laskennan palvelussa k\u00e4ytettiin lis\u00e4ksi <a href=\"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=305\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=305\">IBM 3090 VF<\/a> -laitteistoa. Se tarjosi laskentakapasiteettia korkeakouluille ja tutkimukselle sek\u00e4 toimi osana VTKK:n valmistautumista supertietokonepalveluun.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Jyv\u00e4skyl\u00e4n keskuskone<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 vanha AS\/8063-keskusyksikk\u00f6 korvattiin IBM 3084 -laitteistolla. VTKK:n toimintasuunnitelmassa Jyv\u00e4skyl\u00e4n keskusyksikk\u00f6kapasiteettia oli tarkoitus kasvattaa noin 50 prosenttia. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">IBM 3084 edusti IBM:n suurkoneluokkaa ja vahvisti Jyv\u00e4skyl\u00e4n asemaa itsen\u00e4isen\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6palvelukeskuksena. Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n suunniteltiin lis\u00e4ksi VAX 3500 -laitetta VAX-sovellusten kehitt\u00e4mist\u00e4 ja testaamista varten. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Oulun keskuskone<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Oulun IBM 370\/148 korvattiin IBM 4341-M02 -laitteistolla. My\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 muutoksella lis\u00e4ttiin keskuksen suorituskyky\u00e4, vaikka Oulun k\u00e4ytt\u00f6palvelujen kokonaisuutta oltiin samanaikaisesti supistamassa.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tallennuskapasiteetti<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden aikana hankittiin noin 90 gigatavua uutta levymuistia. T\u00e4st\u00e4 noin 30 gigatavua korvasi vanhenevaa kapasiteettia. Vuoden lopussa VTKK:n keskuskoneiden yhteenlaskettu levymuistikapasiteetti oli 275 gigatavua, noin 30 prosenttia enemm\u00e4n kuin vuoden alussa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden 1988 mittakaavassa kyse oli huomattavasta keskitetyst\u00e4 tallennusymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Levyj\u00e4rjestelmi\u00e4 t\u00e4ydensiv\u00e4t magneettinauha-asemat, joita k\u00e4ytettiin aineistojen siirtoon, varmistamiseen, arkistointiin ja er\u00e4ajoihin.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">2. Tieteellisen laskennan laitteistot ja supertietokone<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tieteellisen laskennan keskeinen tuotantolaite oli opetusministeri\u00f6n VAX 8650. Se palveli korkeakoulututkijoita ja toimi samalla IBM 3090 VF:n edustakoneena eli k\u00e4ytt\u00e4jien yhteys- ja k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4laitteena. VAX 8650 oli tarkoitus liitt\u00e4\u00e4 vastaavalla tavalla tulevan Cray-supertietokoneen etukoneeksi. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen ensimm\u00e4isen valtakunnallisen supertietokoneen hankinnasta saatiin yhdeks\u00e4n tarjousta. Maaliskuussa 1988 jatkok\u00e4sittelyyn valittiin:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Cray Researchin CRAY X-MP -sarja<\/li>\n\n\n\n<li>Dava Oy:n tarjoama Convex C200 -sarja<\/li>\n\n\n\n<li>IBM 3090 VF -sarja.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lopullinen valinta tehtiin koekuorma-ajojen ja k\u00e4ytt\u00f6vertailujen perusteella. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden 1988 aikana VTKK solmi hankintasopimuksen Cray X-MP -supertietokoneesta. Varsinainen k\u00e4ytt\u00f6palvelu oli tarkoitus aloittaa vuoden 1989 alkupuolella. Vuosi 1988 oli siten ennen kaikkea k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton valmisteluvuosi: laitteiston yksityiskohdista sovittiin, p\u00e4\u00e4k\u00e4ytt\u00e4jien kanssa neuvoteltiin ja asennusymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 rakennettiin. <\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">3. Mikrotietokoneet ja henkil\u00f6kohtaiset ty\u00f6asemat<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Helmikuun 1988 alussa VTKK:n sis\u00e4isess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli 515 mikrotietokonetta. N\u00e4ist\u00e4 430 oli henkil\u00f6kohtaisia ty\u00f6asemia. M\u00e4\u00e4r\u00e4 vastasi l\u00e4hes yht\u00e4 mikroa jokaista kahta ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 kohden. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muut mikrot muodostivat yhteisk\u00e4ytt\u00f6isen laitekannan, johon kuului:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>koulutus- ja esittelylaitteita<\/li>\n\n\n\n<li>l\u00e4hiverkkojen palvelinasemia<\/li>\n\n\n\n<li>tietoliikenteen porttikoneita<\/li>\n\n\n\n<li>lainattavia kannettavia eli salkkumikroja<\/li>\n\n\n\n<li>kotity\u00f6kokeiluissa k\u00e4ytettyj\u00e4 ty\u00f6asemia.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden aikana suunniteltiin hankittavaksi runsaat 150 uutta mikroa. Niill\u00e4 korvattiin vuokrattuja n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteit\u00e4 ja 1980-luvun alun vanhimpia mikrotietokoneita. Uusia laitteita tarvittiin henkil\u00f6kohtaisiksi ty\u00f6asemiksi, sovelluskehitykseen, toimistoj\u00e4rjestelmiin sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6- ja taloushallinnon teht\u00e4viin. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">P\u00e4\u00e4osa ty\u00f6asemista liitettiin toimipisteiden l\u00e4hiverkkoihin. Kaikilla mikroilla voitiin muodostaa keskuskoneyhteys, mutta uusia mikroja ei en\u00e4\u00e4 hankittu toimimaan pelkkin\u00e4 tyhmin\u00e4 p\u00e4\u00e4ttein\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli keskeinen muutos: ty\u00f6asema suoritti paikallisia ohjelmia ja k\u00e4ytti samalla keskuskone-, tiedosto-, tulostus- ja tietoliikennepalveluja. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">IBM-yhteensopivuus laitepolitiikan perustana<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suurin osa ty\u00f6asemista oli IBM:n valmistamia tai IBM-yhteensopivia. IBM PC -arkkitehtuurista oli muodostunut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n teollisuusstandardi, jota VTKK piti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 seuraavista syist\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>laitteiden keskin\u00e4inen yhteensopivuus<\/li>\n\n\n\n<li>keskuskoneyhteyksien toteuttaminen<\/li>\n\n\n\n<li>ohjelmistovalikoiman yhteensopivuus<\/li>\n\n\n\n<li>huollon ja tuen j\u00e4rjest\u00e4minen<\/li>\n\n\n\n<li>ty\u00f6asemien liitt\u00e4minen Token Ring -verkkoihin.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sis\u00e4isi\u00e4 hankintoja varten laadittiin vuosittainen suosituslista. Se sis\u00e4lsi keskusyksik\u00f6it\u00e4, n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4, piirtureita, hiiri\u00e4, tiedonsy\u00f6tt\u00f6laitteita, esityslaitteita, l\u00e4hiverkkolaitteita ja noin 20 suositeltua ohjelmistotuotetta. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Esimerkkej\u00e4 IBM PS\/2 -ty\u00f6asemista<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK tarjosi vuonna 1988 muun muassa seuraavia ty\u00f6asemakokonaisuuksia:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>IBM PS\/2 Model 30-021<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>640 kilotavua keskusmuistia<\/li>\n\n\n\n<li>720 kilotavun levykeasema<\/li>\n\n\n\n<li>20 megatavun kiintolevy<\/li>\n\n\n\n<li>yksiv\u00e4rin\u00e4ytt\u00f6<\/li>\n\n\n\n<li>TEKOplus-tekstink\u00e4sittely<\/li>\n\n\n\n<li>Token Ring -l\u00e4hiverkkovalmius.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>IBM PS\/2 Model 60-071<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>2 megatavua keskusmuistia<\/li>\n\n\n\n<li>1,44 megatavun levykeasema<\/li>\n\n\n\n<li>70 megatavun kiintolevy<\/li>\n\n\n\n<li>VGA-v\u00e4rin\u00e4ytt\u00f6<\/li>\n\n\n\n<li>optinen hiiri<\/li>\n\n\n\n<li>Canon LBP-8 -laserkirjoitin, jossa 1,5 megatavua muistia<\/li>\n\n\n\n<li>MS Windows 2.0<\/li>\n\n\n\n<li>Excel<\/li>\n\n\n\n<li>Omnis Quartz<\/li>\n\n\n\n<li>TEKOplus<\/li>\n\n\n\n<li>OS\/2- ja Token Ring -yhteensopivuus. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"724\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/vtkkperinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/image-6.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-5096\" srcset=\"https:\/\/vtkkperinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/image-6.jpeg 724w, https:\/\/vtkkperinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/image-6-212x300.jpeg 212w\" sizes=\"auto, (max-width: 724px) 100vw, 724px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Laitekanta sis\u00e4lsi my\u00f6s MikroMikko-ty\u00f6asemia, Alfaskop-p\u00e4\u00e4tteit\u00e4 ja erilaisia esittely-, koulutus- ja erikoisk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitettuja mikroja. Vanhojen p\u00e4\u00e4tteiden asema pieneni sit\u00e4 mukaa, kun mikrotietokoneiden keskuskone-emulointi ja verkkoliit\u00e4nn\u00e4t kehittyiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">4. Tietoliikenne ja verkkoratkaisut<\/h1>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tietoliikenne oli vuoden 1988 laite- ja j\u00e4rjestelm\u00e4kehityksen keskeisimpi\u00e4 alueita. VTKK:n verkkoymp\u00e4rist\u00f6 voidaan jakaa nelj\u00e4\u00e4n tasoon:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>toimipisteiden sis\u00e4iset l\u00e4hiverkot<\/li>\n\n\n\n<li>VTKK:n konekeskusten v\u00e4linen Tietotie-verkko<\/li>\n\n\n\n<li>kaupunkien ja teknologiakylien alueverkot<\/li>\n\n\n\n<li>valtakunnalliset ja kansainv\u00e4liset palvelu- ja tutkimusverkot.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">4.1 Tietotie-verkko yhdisti keskuskoneet<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kaikki Espoon, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ja Oulun keskuskoneet oli liitetty toisiinsa nopeilla Tietotie-verkon yhteyksill\u00e4. Tietotie-verkkoon liitetylt\u00e4 p\u00e4\u00e4tteelt\u00e4 asiakas pystyi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n eri paikkakunnilla sijaitsevien keskuskoneiden palveluja. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tietotie teki VTKK:n kolmesta konekeskuksesta toiminnallisesti yhden palvelukokonaisuuden. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n ei tarvinnut sijaita samalla paikkakunnalla kuin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 keskuskone, eik\u00e4 jokaiselle keskuskoneelle tarvittu kokonaan erillist\u00e4 p\u00e4\u00e4telaiteverkkoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ratkaisu mahdollisti muun muassa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>keskuskonepalvelujen valtakunnallisen k\u00e4yt\u00f6n<\/li>\n\n\n\n<li>kuormituksen jakamisen konekeskusten v\u00e4lill\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>keskitettyjen rekisterien suorak\u00e4yt\u00f6n<\/li>\n\n\n\n<li>asiakasorganisaatioiden p\u00e4\u00e4syn useisiin palveluihin samalla p\u00e4\u00e4telaitteella<\/li>\n\n\n\n<li>konekeskusten v\u00e4lisen tiedonsiirron.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">4.2 L\u00e4hiverkot ja Token Ring<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n mikrotietokoneista p\u00e4\u00e4osa oli tarkoitus liitt\u00e4\u00e4 toimipisteiden l\u00e4hiverkkoihin. Verkkoihin hankittiin palvelinasemia ja yhteisi\u00e4 tulostuslaitteita. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">IBM Token Ring oli keskeinen ty\u00f6asemaverkkoratkaisu. Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin sek\u00e4 VTKK:n sis\u00e4isess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 asiakkaille tarjotuissa ty\u00f6asemakokonaisuuksissa. Token Ring -verkko tuki IBM PS\/2 -ty\u00f6asemia, OS\/2-ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja verkkopalveluihin sijoitettuja ohjelmistoja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Espoon uusien p\u00e4\u00e4konttoritilojen ty\u00f6asemat kaapeloitiin Token Ring -verkkoa varten. Verkkopalvelimina k\u00e4ytettiin IBM PS\/2 -laitteita, ja verkkoon voitiin liitt\u00e4\u00e4 yhteisi\u00e4 laser- ja muita kirjoittimia. Tilojen kaapeloinnissa varauduttiin my\u00f6s Ethernetin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00e4hiverkkokoulutus kuului VTKK:n koulutuspalveluihin yhdess\u00e4 DOS-, Windows-, OS\/2- ja mikrotukikoulutuksen kanssa. T\u00e4m\u00e4 osoittaa l\u00e4hiverkkojen muuttuneen kokeilutekniikasta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusinfrastruktuuriksi. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">4.3 Alueelliset tietoliikenneverkot<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 1988 useisiin kaupunkeihin ja teknologiakyliin rakennettiin nopeita alueverkkoja. Niiden tarkoituksena oli yhdist\u00e4\u00e4 organisaatioiden l\u00e4hiverkot, tietokoneet ja tietovarannot yhteiseen tiedonsiirtoymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alueverkkoon saattoi liitty\u00e4 tuhansia p\u00e4\u00e4telaitteita. Siirtonopeudet olivat useita miljoonia bittej\u00e4 sekunnissa eli yli satakertaisia perinteisiin p\u00e4\u00e4teverkkoihin verrattuna. Nopeus mahdollisti esimerkiksi CAD-kuvien siirt\u00e4misen muutamassa sekunnissa, kun modeemiyhteydell\u00e4 sama siirto saattoi kest\u00e4\u00e4 jopa puoli tuntia. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alueverkossa ty\u00f6asema voitiin k\u00e4ytt\u00f6oikeuksien puitteissa liitt\u00e4\u00e4 mihin tahansa verkossa olevaan tietokoneeseen. Verkossa voitiin:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 laskentakapasiteettia<\/li>\n\n\n\n<li>k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietokantoja ja muita tietovarantoja<\/li>\n\n\n\n<li>siirt\u00e4\u00e4 tiedostoja<\/li>\n\n\n\n<li>v\u00e4litt\u00e4\u00e4 sanomia<\/li>\n\n\n\n<li>k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6postia<\/li>\n\n\n\n<li>k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietopalveluja<\/li>\n\n\n\n<li>v\u00e4litt\u00e4\u00e4 grafiikkaa<\/li>\n\n\n\n<li>k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhdysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4- ja tiedostomuunnospalveluja.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alueverkkohankkeita oli vireill\u00e4 ainakin:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Otaniemess\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Helsingiss\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Oulussa<\/li>\n\n\n\n<li>Tampereella<\/li>\n\n\n\n<li>Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Turussa<\/li>\n\n\n\n<li>Lappeenrannassa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hankkeissa olivat tavallisesti mukana paikallinen telelaitos tai Posti- ja telelaitos, teknologiakyl\u00e4, korkeakoulu tai tutkimuslaitos sek\u00e4 VTKK. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">4.4 Ethernet, optinen kuitu ja verkkosillat<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alueverkkojen runko toteutettiin tavallisesti Ethernet-kaapelilla tai optisella kuituratkaisulla, jossa v\u00e4litettiin Ethernet-liikennett\u00e4. Runkoverkkoon voitiin liitt\u00e4\u00e4 siltojen avulla useita kesken\u00e4\u00e4n erilaisia l\u00e4hiverkkoja. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Liitett\u00e4vi\u00e4 verkkoja olivat esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ethernet<\/li>\n\n\n\n<li>IBM Token Ring<\/li>\n\n\n\n<li>AppleTalk<\/li>\n\n\n\n<li>valmistajakohtaiset ty\u00f6asema- ja pienkonel\u00e4hiverkot.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Verkkosillat mahdollistivat liikenteen siirt\u00e4misen l\u00e4hiverkosta toiseen ilman, ett\u00e4 kaikkien verkkojen fyysisen toteutuksen piti olla samanlainen. Ratkaisu oli t\u00e4rke\u00e4 VTKK:n kaltaisessa monilaiteymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">4.5 Tietoliikenneprotokollat<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n alueverkkosuunnittelussa n\u00e4kyi siirtym\u00e4 yhden valmistajan ratkaisuista moniprotokollaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Verkkojen perustaksi tunnistettiin ISO\/OSI-viitemallin kaksi tai kolme alinta kerrosta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Verkoissa voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rinnakkain:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>ISO\/OSI-standardien mukaisia menettelyj\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>TCP\/IP-protokollaa, erityisesti UNIX-j\u00e4rjestelmiss\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Digital Equipment Corporationin DECnet-protokollaa<\/li>\n\n\n\n<li>PC- ja ty\u00f6asemaverkoissa k\u00e4ytetty\u00e4 XNS-protokollaa<\/li>\n\n\n\n<li>X.25-pakettiverkkoliikennett\u00e4. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli TCP\/IP:n tunnistaminen UNIX-koneiden yleiseksi tiedonsiirtoprotokollaksi. T\u00e4m\u00e4 loi teknisen perustan VTKK:n palvelujen my\u00f6hemm\u00e4lle liittymiselle Internet-teknologioihin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">4.6 X.25, ISDN ja kiinte\u00e4t yhteydet<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">X.25-pakettiverkko oli keskeinen pitk\u00e4n matkan tietoliikenteen ratkaisu. X.25-liikennett\u00e4 saatettiin kuljettaa my\u00f6s l\u00e4hiverkon l\u00e4pi, jolloin paikallinen ty\u00f6asema p\u00e4\u00e4si l\u00e4hiverkkoliit\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 kautta valtakunnallisiin palveluihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alueverkkojen v\u00e4liseen ja niiden ulkopuoliseen tiedonsiirtoon olivat k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>telelaitosten X.25-pakettiverkot<\/li>\n\n\n\n<li>vuokratut kiinte\u00e4t yhteydet<\/li>\n\n\n\n<li>ISDN<\/li>\n\n\n\n<li>modeemiyhteydet<\/li>\n\n\n\n<li>korkeakoulujen FUNET-yhteydet.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">ISDN:n arvioitiin soveltuvan erityisesti yksitt\u00e4isten ty\u00f6asemien liitt\u00e4miseen palveluihin. X.25 ja kiinte\u00e4t yhteydet soveltuivat puolestaan alueverkkojen ja organisaatioiden yhdist\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Modeemeihin perustuvan yhteysmallin katsottiin v\u00e4hitellen v\u00e4istyv\u00e4n. Kun ty\u00f6asema oli liitetty l\u00e4hiverkkoon, yhteydet ulkopuolisiin palveluihin voitiin hoitaa yhteisen yhdysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4n kautta. Modeemien m\u00e4\u00e4r\u00e4n laskun arvioitiin parantavan luotettavuutta ja pienent\u00e4v\u00e4n liikenteen muuttuvia kustannuksia. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">4.7 Tietoliikenneohjaimet ja porttikoneet<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Keskuskoneiden laajoja p\u00e4\u00e4te- ja asiakasverkkoja hallittiin erillisill\u00e4 tietoliikenneohjaimilla. Espooseen hankittu IBM 3745 -ohjain tuki l\u00e4hdeaineiston mukaan:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>80 kappaletta 19,2 kilobitin sekuntinopeudella toimivia linjoja<\/li>\n\n\n\n<li>kahdeksaa 64 kilobitin sekuntinopeudella toimivaa linjaa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ohjain korvasi kaksi vanhempaa IBM:n tietoliikenneohjainta. Ratkaisulla kasvatettiin linjakapasiteettia sek\u00e4 parannettiin tietoliikenteen suorituskyky\u00e4 ja hallittavuutta. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Porttikoneet ja X.25-solmukoneet liittiv\u00e4t l\u00e4hiverkot, keskuskoneverkot ja ulkoiset pakettiverkot toisiinsa. Yhdysk\u00e4yt\u00e4vien teht\u00e4viin kuuluivat yhteyksien v\u00e4litt\u00e4misen lis\u00e4ksi protokolla- ja tiedostomuunnokset.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">4.8 FUNET ja tutkimusverkot<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tieteellisen laskennan palvelu osallistui <a href=\"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=3727\" data-type=\"page\" data-id=\"3727\"><strong>FUNET<\/strong><\/a>-toimintaan. FUNETin tavoitteena oli yhdist\u00e4\u00e4 Suomen korkeakoulujen l\u00e4hiverkot nopeilla yhteyksill\u00e4 ja liitt\u00e4\u00e4 kansallinen tutkimusverkko kansainv\u00e4lisiin tutkimusverkkoihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><a href=\"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=5114\" data-type=\"page\" data-id=\"5114\">Otaniemen alueverkossa<\/a> VTKK toimi yhdess\u00e4 Teknillisen korkeakoulun ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa. Verkon kautta tutkijat saattoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laskentakapasiteettia, supertietokonepalveluja, s\u00e4hk\u00f6postia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 tietoverkkoja. Otaniemen verkko yhdistyi FUNETiin ja sit\u00e4 kautta pohjoismaisiin sek\u00e4 laajempiin kansainv\u00e4lisiin tutkimusverkkoihin.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">5. Verkkopalvelut ja s\u00e4hk\u00f6inen viestint\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Verkon arvo ei perustunut vain fyysiseen tiedonsiirtoon. Sen p\u00e4\u00e4lle rakennettiin palveluja, joihin kuuluivat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>VTKK:n tietokantapalvelut<\/li>\n\n\n\n<li>s\u00e4hk\u00f6posti eli Email<\/li>\n\n\n\n<li>tiedostonsiirto<\/li>\n\n\n\n<li>sanomanv\u00e4litys<\/li>\n\n\n\n<li>PTL:n TELESAMPO- ja Videotex-palvelut<\/li>\n\n\n\n<li>matkavarausten Atrain-p\u00e4\u00e4tepalvelu<\/li>\n\n\n\n<li>et\u00e4k\u00e4ytt\u00f6<\/li>\n\n\n\n<li>keskuskoneiden suorak\u00e4ytt\u00f6<\/li>\n\n\n\n<li>gateway- ja konversiopalvelut.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Atrain-j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 Espoon ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00e4t k\u00e4yttiv\u00e4t videotex-p\u00e4\u00e4tteit\u00e4 lento- ja hotellivarausten tekemiseen. Matkapyynt\u00f6j\u00e4 v\u00e4litettiin puhelimen, paperin ja Emailin avulla. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Gateway-palveluilla oli tarkoitus yhdist\u00e4\u00e4 erilaisia laite- ja ohjelmistoymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Esimerkkin\u00e4 esitettiin TEKOlla tuotetun asiakirjan muuntaminen WordPerfect-muotoon ja p\u00e4invastoin. T\u00e4m\u00e4 kuvastaa sit\u00e4, ett\u00e4 verkottuminen synnytti tarpeen paitsi fyysiselle yhteydelle my\u00f6s tietosis\u00e4lt\u00f6jen ja tallennusmuotojen yhteensopivuudelle. <\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">6. Tulostus ja oheislaitteet<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n tuotantoymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kuului keskuskoneiden suuria sivu- ja rivikirjoittimia sek\u00e4 mikrotietokoneiden paikallis- ja verkkokirjoittimia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Laitteistoon kuuluivat muun muassa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>IBM 3800 -sivukirjoittimet<\/li>\n\n\n\n<li>IBM Proprinter -matriisikirjoittimet<\/li>\n\n\n\n<li>Canon LBP-8 -laserkirjoittimet<\/li>\n\n\n\n<li>OKI- ja Facit-kirjoittimet<\/li>\n\n\n\n<li>yhteiset l\u00e4hiverkkokirjoittimet<\/li>\n\n\n\n<li>piirturit<\/li>\n\n\n\n<li>optiset lukijat<\/li>\n\n\n\n<li>n\u00e4ytt\u00f6- ja piirtoheitinlaitteet<\/li>\n\n\n\n<li>levy- ja magneettinauha-asemat. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">IBM 3800 -kirjoittimia muutettiin 3800-003-malleiksi, mik\u00e4 tuki vaativampaa lomake- ja tuotantotulostusta. Espoontorin verkossa kerroskohtaisia kirjoittimia voitiin ohjata keskitetysti Memorex Telex -ohjaimilla. <\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">7. Verkkoturvallisuus ja hallittavuus<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Alueverkkojen laajeneminen nosti tietoturvallisuuden tekniseksi suunnittelukysymykseksi. L\u00e4hteiss\u00e4 korostettiin erityisesti seuraavia periaatteita:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>verkon kaapeloinnin standardointi<\/li>\n\n\n\n<li>liitynt\u00e4korttien ja verkko-ohjelmistojen vakiointi<\/li>\n\n\n\n<li>luvattomien ty\u00f6asemien verkkoon kytkemisen est\u00e4minen<\/li>\n\n\n\n<li>luottamuksellisten tietojen salaaminen siirron aikana<\/li>\n\n\n\n<li>salasanojen ja k\u00e4ytt\u00f6oikeuksien j\u00e4rjestelm\u00e4llinen hallinta<\/li>\n\n\n\n<li>verkon h\u00e4iri\u00f6iden paikantamisen ja yll\u00e4pitovastuun m\u00e4\u00e4rittely.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Eritt\u00e4in salaisten viestien salaamista tiedonsiirron ajaksi pidettiin tarpeellisena. Joissakin sovelluksissa harkittiin my\u00f6s istuntokohtaisesti vaihtuvia salasanoja. Avoimissa tietopalveluissa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 haluttiin helpottaa, mutta asiakkaiden luottamukselliset tiedot tuli suojata selv\u00e4sti vahvemmin. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:ssa ymm\u00e4rrettiin my\u00f6s alueverkkojen hallinnolliset ongelmat. Oli m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>verkon yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>k\u00e4ytt\u00f6oikeuksien my\u00f6nt\u00e4j\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>kustannusten jakoperusteet<\/li>\n\n\n\n<li>ulkopuolisten palvelujen laskutus<\/li>\n\n\n\n<li>h\u00e4iri\u00f6tilanteiden selvitysvastuu<\/li>\n\n\n\n<li>organisaation oman l\u00e4hiverkon ja yhteisen alueverkon vastuurajat. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">8. Kokonaisarvio laitekannasta<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n vuoden 1988 laiteymp\u00e4rist\u00f6 oli monitasoinen ja teknisesti heterogeeninen:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><thead><tr><th>Kerros<\/th><th>Keskeinen teknologia<\/th><\/tr><\/thead><tbody><tr><td>Keskitetty tuotanto<\/td><td>IBM 3090, IBM 3084, IBM 4341<\/td><\/tr><tr><td>Tieteellinen laskenta<\/td><td>VAX 8650, IBM 3090 VF, tuleva Cray X-MP<\/td><\/tr><tr><td>Osasto- ja pienkoneet<\/td><td>VAX-, MicroVAX- ja UNIX-laitteistot<\/td><\/tr><tr><td>Henkil\u00f6kohtaiset ty\u00f6asemat<\/td><td>IBM PC- ja PS\/2-yhteensopivat mikrot, MikroMikko<\/td><\/tr><tr><td>L\u00e4hiverkot<\/td><td>Token Ring, Ethernet, AppleTalk<\/td><\/tr><tr><td>Keskuskoneverkko<\/td><td>Tietotie<\/td><\/tr><tr><td>Alueverkot<\/td><td>Ethernet-runko, optinen kuitu, sillat<\/td><\/tr><tr><td>Laajaverkot<\/td><td>X.25, kiinte\u00e4t yhteydet, ISDN ja modeemit<\/td><\/tr><tr><td>Tutkimusverkot<\/td><td>FUNET ja kansainv\u00e4liset tutkimusverkkoyhteydet<\/td><\/tr><tr><td>Protokollat<\/td><td>ISO\/OSI, TCP\/IP, DECnet, XNS ja X.25<\/td><\/tr><tr><td>Verkkopalvelut<\/td><td>s\u00e4hk\u00f6posti, tiedostonsiirto, tietokannat, Videotex ja gateway-palvelut<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuotta 1988 voidaan pit\u00e4\u00e4 VTKK:ssa siirtym\u00e4vuotena kolmesta syyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensinn\u00e4kin keskuskonekapasiteettia uudistettiin edelleen voimakkaasti. Toiseksi henkil\u00f6kohtainen mikrotietokone oli muuttumassa poikkeuksesta tavalliseksi ty\u00f6v\u00e4lineeksi. Kolmanneksi verkko ei en\u00e4\u00e4 ollut vain p\u00e4\u00e4tteen ja keskuskoneen v\u00e4linen tiedonsiirtokanava, vaan eri tietokoneita, l\u00e4hiverkkoja, tietovarantoja ja organisaatioita yhdist\u00e4v\u00e4 palvelualusta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tiivistelm\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1988 ulottui IBM:n suurkoneista VAX-j\u00e4rjestelmiin, henkil\u00f6kohtaisiin mikrotietokoneisiin ja supertietokonepalvelun valmisteluun. Ymp\u00e4rist\u00f6n todellinen erityispiirre oli kuitenkin laitteiden v\u00e4linen verkottuminen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tietotie yhdisti VTKK:n konekeskukset, Token Ring ja Ethernet yhdistiv\u00e4t ty\u00f6asemat paikallisiin palveluihin, X.25 ja kiinte\u00e4t yhteydet veiv\u00e4t palvelut organisaatioiden v\u00e4lill\u00e4 ja FUNET avasi yhteydet kansainv\u00e4liseen tutkimusverkkoon. Samalla TCP\/IP, DECnet, XNS ja OSI-ratkaisut osoittivat, ett\u00e4 VTKK valmistautui avoimeen monilaite- ja moniprotokollaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuonna 1988 VTKK ei siten ollut en\u00e4\u00e4 vain suuria tietokoneita yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 laskentakeskus. Se oli kehittym\u00e4ss\u00e4 valtakunnalliseksi, verkottuneeksi tietotekniikan palvelu- ja infrastruktuuritoimijaksi.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><\/h3>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1988 Murros keskitetyst\u00e4 tietojenk\u00e4sittelyst\u00e4 verkottuneeseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n Vuonna 1988 VTKK:n tietotekninen ymp\u00e4rist\u00f6 ei en\u00e4\u00e4 muodostunut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suurista [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-5095","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5095","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5095"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5095\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5133,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5095\/revisions\/5133"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5095"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}