Artikkeli tarkastelee Suomen nousua maailman johtavien tieto- ja tietoliikennemaiden joukkoon sek\u00e4 niit\u00e4 teknisi\u00e4, organisatorisia ja poliittisia ratkaisuja, jotka mahdollistivat kehityksen. Keskeinen viesti on, ett\u00e4 Suomen menestys syntyi pitk\u00e4j\u00e4nteisest\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4, kilpailun avaamisesta, tutkimuspanostuksista sek\u00e4 kyvyst\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 tietotekniikka, tietoliikenne ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellukset. <\/p>\n\n\n\n
Suomen asema tieto- ja tietoliikennetekniikan edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 ei ollut sattumaa. Sen perustat rakennettiin 1980-luvulla aikana, jolloin teleoperaattorit, tutkimuslaitokset, viranomaiset ja teknologiayritykset toteuttivat laajaa yhteisty\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n tuloksena Suomi avasi telemarkkinat kilpailulle poikkeuksellisen varhain, osallistui ratkaisevasti NMT- ja GSM-teknologioiden kehitt\u00e4miseen, otti internetin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kansainv\u00e4lisesti varhaisessa vaiheessa ja loi ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa syntyiv\u00e4t muun muassa IRC, SSH ja Linux. Suomen menestys perustui vahvaan osaamiskeskittym\u00e4\u00e4n, mutta artikkelin mukaan tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu ennen kaikkea olemassa olevan teknologian luovalle soveltamiselle. <\/p>\n\n\n\n
1980-luvulla Suomessa syntyi poikkeuksellisen vahva tietoliikenneklusteri, johon kuuluivat teleoperaattorit, Nokia, Televa sek\u00e4 tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Tekesin vuonna 1983 k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4t ohjelmat kokosivat yritykset ja tutkimuslaitokset yhteiseen kehitysty\u00f6h\u00f6n. Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4 oli Finprit-ohjelma, jonka aikana luotiin osaamista digitaalisten tietoliikenneratkaisujen kehitt\u00e4miseksi. <\/p>\n\n\n\n
Suomessa oli historiallisesti suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 paikallisia puhelinyhdistyksi\u00e4, mik\u00e4 loi kilpailullisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n jo ennen varsinaista telemarkkinoiden vapauttamista. Datatie Oy:n perustaminen vuonna 1985 sek\u00e4 my\u00f6hemmin Yritysverkot Oy:n toiminta k\u00e4ynnistiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kilpailun nopeiden digitaalisten yhteyksien markkinoilla. Vuoteen 1988 menness\u00e4 suomalaisilla yrityksill\u00e4 oli k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n kahden eri operaattorin tarjoamat suurinopeuksiset tietoliikenneyhteydet, mik\u00e4 oli kansainv\u00e4lisesti poikkeuksellista. <\/p>\n\n\n\n
NMT-j\u00e4rjestelm\u00e4 oli maailman ensimm\u00e4inen useita valtioita kattanut matkapuhelinverkko. Se loi perustan matkaviestinn\u00e4n kulttuurille Suomessa ja antoi kotimaiselle teollisuudelle mahdollisuuden kehitt\u00e4\u00e4 osaamistaan. NMT:n aikana syntyi my\u00f6s markkina k\u00e4nnyk\u00f6ille, joiden kehityksess\u00e4 Nokia ja Mobira olivat keskeisess\u00e4 asemassa. <\/p>\n\n\n\n
Suomella oli ratkaiseva rooli GSM-aikakauden k\u00e4ynnistymisess\u00e4. Nokiassa oli kehitetty tarvittava digitaalinen osaaminen jo ennen standardin valmistumista. Kun Radiolinja k\u00e4ynnisti verkkonsa vuonna 1991, Suomessa soitettiin maailman ensimm\u00e4inen virallinen GSM-puhelu. T\u00e4m\u00e4 loi Nokialle kilpailuedun, joka my\u00f6hemmin nosti yhti\u00f6n maailman suurimpien matkapuhelinvalmistajien joukkoon. <\/p>\n\n\n\n