{"id":5529,"date":"2026-10-14T16:32:34","date_gmt":"2026-10-14T14:32:34","guid":{"rendered":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=5529"},"modified":"2026-10-24T11:23:01","modified_gmt":"2026-10-24T09:23:01","slug":"vtkkn-tietotekninen-laitekanta-vuosina-1964-1972","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=5529","title":{"rendered":"VTKK:n tietotekninen laitekanta vuosina 1964 &#8211; 1972"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">VTKK:n tietotekninen laitekanta 1964\u20131972<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">1. L\u00e4ht\u00f6kohta: keskitetyn tietojenk\u00e4sittelyn aika<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valtion tietokonekeskus perustettiin vuonna <strong>1964<\/strong> palvelemaan valtionhallinnon tietojenk\u00e4sittely\u00e4. Sen teht\u00e4viin kuuluivat sek\u00e4 tietoj\u00e4rjestelmien suunnittelu ja toteutus ett\u00e4 konekeskuspalvelut. <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Valtion_tietokonekeskus\">[fi.wikipedia.org]<\/a>, <a href=\"https:\/\/suomentietokonemuseo.fi\/portfolio-item\/1960-luku\/\">[suomentiet&#8230;nemuseo.fi]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1960-luvun tietotekniikka poikkesi ratkaisevasti nykyisest\u00e4. Sy\u00f6tt\u00f6aineistona k\u00e4ytettiin yleisesti <strong>reik\u00e4kortteja ja reik\u00e4nauhaa<\/strong>, ja vuosikymmenen loppupuolella IBM System\/360 -sukupolven kaltaiset koneet edustivat Suomessa uutta keskuskonetekniikkaa. <a href=\"https:\/\/suomentietokonemuseo.fi\/portfolio-item\/1960-luku\/\">[suomentiet&#8230;nemuseo.fi]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n laitekanta on siksi syyt\u00e4 kuvata kokonaisuutena:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>p\u00e4\u00e4tietokone \u2192 keskusmuisti \u2192 levy- ja nauhamuistit \u2192 reik\u00e4kortti- ja tulostuslaitteet \u2192 p\u00e4\u00e4telaitteet \u2192 tietoliikenneyhteydet.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">2. Laitekannan kehityskaari<\/h3>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">1964: VTKK aloittaa<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK perustettiin valtiovarainministeri\u00f6n alaiseksi valtionhallinnon yhteiseksi tietojenk\u00e4sittelykeskukseksi. <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Valtion_tietokonekeskus\">[fi.wikipedia.org]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensimm\u00e4isten vuosien ymp\u00e4rist\u00f6 oli ennen kaikkea <strong>er\u00e4k\u00e4sittely-ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong>. Tyypillisess\u00e4 1960-luvun tietojenk\u00e4sittelyss\u00e4 aineisto toimitettiin konekeskukseen fyysisesti esimerkiksi reik\u00e4kortteina, suoritettiin tietokoneajo ja tulokset tuotettiin takaisin paperitulosteina. Suomen Tietojenk\u00e4sittelymuseoyhdistyksen historiakuvaus vahvistaa t\u00e4m\u00e4n Suomessa yleisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleen toimintamallin. <a href=\"https:\/\/suomentietokonemuseo.fi\/portfolio-item\/1960-luku\/\">[suomentiet&#8230;nemuseo.fi]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta VTKK:n verkkohistorian ymm\u00e4rt\u00e4miseksi: <strong>VTKK ei aloittanut nykyisen kaltaisena verkotettuna tietokeskuksena.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">3. 1964\u20131960-luvun loppu: keskuskone, kortit, nauhat ja tulostus<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Varhaisen konekeskuksen fyysinen maailma muodostui k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 useista laitelajeista:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>keskuskoneesta<\/li>\n\n\n\n<li>keskusmuistista<\/li>\n\n\n\n<li>magneettinauha-asemista<\/li>\n\n\n\n<li>levy-yksik\u00f6ist\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>reik\u00e4kortinlukijoista<\/li>\n\n\n\n<li>mahdollisista reik\u00e4korttil\u00e4vistimist\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>rivi- ja muista kirjoittimista<\/li>\n\n\n\n<li>operaattorin konsoleista<\/li>\n\n\n\n<li>aineiston valmistelulaitteista.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 vastaa yleist\u00e4 1960-luvun tietojenk\u00e4sittely-ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jossa reik\u00e4kortit ja reik\u00e4nauhat olivat edelleen keskeisi\u00e4 tiedon sy\u00f6tt\u00f6- ja tallennusv\u00e4lineit\u00e4. <a href=\"https:\/\/suomentietokonemuseo.fi\/portfolio-item\/1960-luku\/\">[suomentiet&#8230;nemuseo.fi]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>VTKK:n yksitt\u00e4isten laitemallien osalta n\u00e4m\u00e4 tiedot pit\u00e4\u00e4 kuitenkin viel\u00e4 tarkistaa liitteiden alkuper\u00e4istekstist\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">4. Ohjelmistotekniikka kehittyi oman laitekannan rinnalla<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1960-luvun lopulla VTKK:ssa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sen omalla tutkimusosastolla kehitetty <strong>FAS-ohjelmointikieli<\/strong>. <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Valtion_tietokonekeskus\">[fi.wikipedia.org]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 on teknologiahistorian kannalta merkitt\u00e4v\u00e4 havainto. VTKK ei ollut pelkk\u00e4 valmisohjelmistojen ja tietokoneiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, vaan siit\u00e4 alkoi muodostua my\u00f6s omaa perusteknologiaa kehitt\u00e4v\u00e4 tietotekniikkaorganisaatio.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">FAS muodosti my\u00f6hemmin perustan muille VTKK:n ohjelmistotuotteille, kuten k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmille, editoreille ja tietoliikenneohjelmistoille. <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Valtion_tietokonekeskus\">[fi.wikipedia.org]<\/a><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">5. Tietoliikenteen alku<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4rke\u00e4 ero:<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Vaihe 1: aineisto kuljetettiin koneelle<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tietojenk\u00e4sittely oli aluksi suurelta osin keskitetty\u00e4 er\u00e4k\u00e4sittely\u00e4. Aineisto valmisteltiin ja toimitettiin konekeskukseen ja tulokset palautettiin asiakkaille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen Tietojenk\u00e4sittelymuseoyhdistyksen kuvaamassa 1960-luvun suomalaisessa pankkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tositteet esimerkiksi kuljetettiin fyysisesti tietokonekeskukseen, jossa ne l\u00e4vistettiin ja k\u00e4siteltiin y\u00f6ajoissa. <a href=\"https:\/\/suomentietokonemuseo.fi\/portfolio-item\/1960-luku\/\">[suomentiet&#8230;nemuseo.fi]<\/a><\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Vaihe 2: aineisto alkoi kulkea puhelinverkossa<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Saman l\u00e4hteen mukaan Suomessa siirryttiin jo 1960-luvulla ratkaisuihin, joissa aineistoa voitiin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 <strong>puhelinlinjaa pitkin konekeskukseen<\/strong>. <a href=\"https:\/\/suomentietokonemuseo.fi\/portfolio-item\/1960-luku\/\">[suomentiet&#8230;nemuseo.fi]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 kuvaa aikakauden teknist\u00e4 murrosta, mutta l\u00e4hde <strong>ei osoita, milloin juuri VTKK:n ensimm\u00e4inen t\u00e4llainen linja otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Vaihe 3: et\u00e4k\u00e4ytt\u00f6<\/h4>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Seuraava kehitysaskel oli p\u00e4\u00e4telaitteiden ja modeemien kautta tapahtuva p\u00e4\u00e4sy keskusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n tarkka VTKK-aikajana vuosilta 1964\u20131972 vahvistettava.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">6. Tekninen aikajana <\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><thead><tr><th>Aika<\/th><th>VTKK:n tekninen kehitysvaihe<\/th><th>Tietoliikenne<\/th><\/tr><\/thead><tbody><tr><td><strong>1964<\/strong><\/td><td>VTKK perustetaan, keskitetty konekeskustoiminta alkaa<\/td><td>P\u00e4\u00e4paino fyysisesti toimitettavassa aineistossa<\/td><\/tr><tr><td><strong>1964\u20131960-luvun loppu<\/strong><\/td><td>Keskuskoneet, reik\u00e4kortit, magneettinauhat ja tulostus muodostavat keskeisen tuotantoymp\u00e4rist\u00f6n<\/td><td>Er\u00e4k\u00e4sittely hallitsevana toimintatapana<\/td><\/tr><tr><td><strong>1960-luvun loppu<\/strong><\/td><td>VTKK:n oma ohjelmistokehitys vahvistuu, FAS otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/td><td>Tietoliikenneohjelmistojen kehitys tulee my\u00f6hemmin osaksi FAS-perhett\u00e4 <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Valtion_tietokonekeskus\">[fi.wikipedia.org]<\/a><\/td><\/tr><tr><td><strong>1970\u20131972<\/strong><\/td><td>Konekeskustoiminta ja valtionhallinnon tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t laajenevat<\/td><td>Et\u00e4k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n johtanut kehitys vaatii alkuper\u00e4isl\u00e4hteist\u00e4 tarkemman laite- ja linjakohtaisen ajoituksen<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">7. Sijainti<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n <strong>hallinnollisen toimipaikan<\/strong>, <strong>konesalin<\/strong>, <strong>aineistonvalmistuksen<\/strong> ja my\u00f6hempien teknisten tilojen sijainti ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita samaa asiaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kansallisarkiston VTKK-arkisto kattaa vuodet <strong>1964\u20131992<\/strong>, ja sen kuvauksen mukaan juuri alkuvuosien aineistoa on s\u00e4ilynyt runsaasti. Arkistossa on muun muassa johtokunnan aineistoa, sis\u00e4isi\u00e4 tiedotteita, koulutusmateriaaleja sek\u00e4 systeemity\u00f6h\u00f6n, kehitt\u00e4misprojekteihin ja tietokoneohjelmistoihin liittyvi\u00e4 asiakirjoja. <a href=\"https:\/\/www.finna.fi\/Collection\/narc.VAKKA-318728.KA\/CollectionList\">[finna.fi]<\/a>, <a href=\"https:\/\/www.finna.fi\/Collection\/narc.VAKKA-318728.KA\">[finna.fi]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">8. Oleellinen muutos 1964\u20131972<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ajanjakson kiinnostavin tekninen tarina ei oikeastaan ole vain luettelo tietokoneista, vaan <strong>tietojenk\u00e4sittelyn toimintamallin muuttuminen<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>reik\u00e4kortti ja fyysinen aineisto<br>\u2193<br>keskitetty er\u00e4k\u00e4sittely<br>\u2193<br>magneettiset massamuistit<br>\u2193<br>puhelinverkkoa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 tiedonsiirto<br>\u2193<br>p\u00e4\u00e4telaitteet ja et\u00e4k\u00e4ytt\u00f6<br>\u2193<br>my\u00f6hempi varsinainen tietoverkkokehitys<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 kehityslinja loi pohjaa VTKK:n my\u00f6hemm\u00e4lle roolille valtionhallinnon yhteisten tietoj\u00e4rjestelmien ja tietoliikenteen tuottajana.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ettei my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 <strong>Tietotiet\u00e4<\/strong> sijoiteta vuosille 1964\u20131972. VTKK:n historia mainitsee Tietotien VTKK:n my\u00f6hemp\u00e4n\u00e4 valtion yhteisen\u00e4 tietoliikenneverkkona. <a href=\"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=192\">[vtkkperinne.fi]<\/a><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">VTKK:n konehuone ja laitekanta 1964\u20131972<\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><thead><tr><th>K\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto \/ muutos<\/th><th>Laite<\/th><th>Tekniset tiedot ja merkitys<\/th><th>Sijainti \/ k\u00e4ytt\u00f6<\/th><th>Tietoliikenne<\/th><\/tr><\/thead><tbody><tr><td><strong>1964<\/strong><\/td><td><strong><a href=\"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=5622\" data-type=\"page\" data-id=\"5622\">IBM 1410<\/a><\/strong><\/td><td>VTKK-l\u00e4hteen mukaan valtion tietokonekeskusta suunniteltiin keskitetyn tietojenk\u00e4sittelyn tarpeisiin. IBM 1410 oli muuttuvan sananpituuden desimaalitietokone; mallin enimm\u00e4ismuisti oli 80 000 merkki\u00e4. <\/td><td>VTKK-l\u00e4hteen mukaan keskuksen sijoituspaikaksi katsottiin Helsinki. <\/td><td>Keskitetyn k\u00e4sittelyn l\u00e4ht\u00f6kohta. VTKK-l\u00e4hde mainitsee jo suunnitteluvaiheen ongelmana alkutietojen siirron keskitettyyn koneeseen. <\/td><\/tr><tr><td><strong>1964<\/strong><\/td><td><strong>Elliott 503<\/strong><\/td><td>VTKK:n alkuvaiheen konekantaan kuulunut tieteellis-matemaattiseen laskentaan tarkoitettu konetyyppi. T\u00e4m\u00e4n koneen t\u00e4sm\u00e4lliset VTKK-kokoonpanotiedot on syyt\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 erill\u00e4\u00e4n mallin yleisist\u00e4 teknisist\u00e4 ominaisuuksista.<\/td><td>Helsinki, tarkka konehuonetieto t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isl\u00e4hteen sivukohtaisesta tarkistuksesta.<\/td><td>Ei t\u00e4h\u00e4n aineistoon perustuvaa varmistettua verkkotietoa.<\/td><\/tr><tr><td><strong>1966<\/strong><\/td><td><strong>IBM System\/360 Model 40<\/strong><\/td><td>System\/360-sukupolven keskuskone. Mallia valmistettiin 16\u2013256 kt:n keskusmuistikokoonpanoina. Tyypillisiin oheislaitteisiin kuuluivat kortinlukija\/-l\u00e4vistin, rivikirjoitin, levyasemat ja magneettinauha-asemat. <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/IBM_System\/360_Model_40\">[en.wikipedia.org]<\/a><\/td><td>VTKK:n keskitetty koneymp\u00e4rist\u00f6 Helsingiss\u00e4.<\/td><td>Malliin oli saatavana IBM 2701 Communication Controller tietoliikenneymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 varten, mutta t\u00e4st\u00e4 ei yksin voida p\u00e4\u00e4tell\u00e4 VTKK:n kokoonpanoa. <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/IBM_System\/360_Model_40\">[en.wikipedia.org]<\/a><\/td><\/tr><tr><td><strong>1967<\/strong><\/td><td><strong>IBM System\/360 Model 30<\/strong><\/td><td>System\/360-perheen aluekeskuksiin soveltunut keskuskone.<\/td><td>Turku, Oulu ja Jyv\u00e4skyl\u00e4.<\/td><td>Aluekeskusrakenne hajautti koneellista tietojenk\u00e4sittely\u00e4 eri puolille Suomea.<\/td><\/tr><tr><td><strong>1968<\/strong><\/td><td><strong>IBM System\/360 Model 30<\/strong><\/td><td>Sama System\/360-sukupolvi t\u00e4ydensi aluekeskusten laitekantaa.<\/td><td>Tampere.<\/td><td>Aluekeskuksen paikallinen tietojenk\u00e4sittely.<\/td><\/tr><tr><td><strong>1968<\/strong><\/td><td><strong>IBM System\/360 Model 50<\/strong><\/td><td>Model 40:t\u00e4 suorituskykyisempi System\/360-j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/td><td>Helsinki.<\/td><td>Keskitetyn tuotantoymp\u00e4rist\u00f6n kapasiteetti kasvoi.<\/td><\/tr><tr><td><strong>1970<\/strong><\/td><td><strong>IBM System\/360 Model 25<\/strong><\/td><td>System\/360-perheen j\u00e4rjestelm\u00e4 alueelliseen k\u00e4sittelyyn.<\/td><td>Kouvola.<\/td><td>Aluekeskustoiminta.<\/td><\/tr><tr><td><strong>1970<\/strong><\/td><td><strong>UNIVAC 1108 II<\/strong><\/td><td>Suurkoneymp\u00e4rist\u00f6, joka laajensi IBM-painotteista konekantaa.<\/td><td>Helsinki; opetus- ja korkeakoulusektorin laskentak\u00e4ytt\u00f6.<\/td><td>Ei t\u00e4h\u00e4n l\u00e4hdeaineistoon perustuvaa tarkkaa linja- tai p\u00e4\u00e4telaitetietoa.<\/td><\/tr><tr><td><strong>1971<\/strong><\/td><td><strong>IBM 2740 -p\u00e4\u00e4tteet<\/strong><\/td><td>Kirjoitinkonetyyppinen et\u00e4p\u00e4\u00e4te keskuskoneen kanssa tapahtuvaan vuorovaikutteiseen ty\u00f6skentelyyn.<\/td><td>Autorekisterin ja viranomaisk\u00e4yt\u00f6n yhteydess\u00e4.<\/td><td><strong>Merkitt\u00e4v\u00e4 vaihe siirtymisess\u00e4 er\u00e4ajoista et\u00e4k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/strong><\/td><\/tr><tr><td><strong>1972<\/strong><\/td><td><strong>IBM System\/360 Model 22<\/strong><\/td><td>System\/360-sarjan j\u00e4rjestelmien sukupolvenvaihdos aluekeskuksissa.<\/td><td>Aluekeskukset.<\/td><td>Alueellisen tietojenk\u00e4sittelyn jatkuminen.<\/td><\/tr><tr><td><strong>1972<\/strong><\/td><td><strong>IBM System\/370 Model 145<\/strong><\/td><td>Uuden System\/370-sukupolven kone. IBM:n mukaan Model 145 oli ensimm\u00e4inen IBM-tietokone, jonka keskusmuistin kaikki keskeiset elementit oli toteutettu yhdelle piisirulle; sis\u00e4inen nopeus oli jopa viisinkertainen System\/360 Model 40:een verrattuna. <a href=\"https:\/\/www.ibm.com\/history\/system-370\">[ibm.com]<\/a><\/td><td>Helsinki.<\/td><td>System\/370-arkkitehtuuria k\u00e4ytettiin yleisesti my\u00f6s keskitettyyn et\u00e4laskentaan. T\u00e4m\u00e4 kertoo arkkitehtuurin ominaisuuksista, ei yksin VTKK:n vuoden 1972 verkkokokoonpanosta. <a href=\"https:\/\/www.ibm.com\/history\/system-370\">[ibm.com]<\/a><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Huomautus teknisiin tietoihin:<\/strong> mallien yleisi\u00e4 ominaisuuksia ei pid\u00e4 automaattisesti tulkita VTKK:n hankkimien yksil\u00f6iden kokoonpanoiksi. Esimerkiksi System\/360 Model 40:st\u00e4 oli useita muistivaihtoehtoja. <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/IBM_System\/360_Model_40\">[en.wikipedia.org]<\/a><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kuvitusesimerkit<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">IBM 1410<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">IBM 1410 edustaa hyvin VTKK:n alkuvaiheen suurkoneymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Mallissa voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jopa 80 000 merkin keskusmuistia. <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/IBM_1410\">[en.wikipedia.org]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kuvateksti:<\/strong> <em>IBM 1410 -keskuskoneymp\u00e4rist\u00f6. Kuvan kone ei ole VTKK:n yksil\u00f6, vaan saman konemallin esimerkkikuva.<\/em><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Elliott 503<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Elliott 503 tuo esiin VTKK:n alkuvaiheen IBM-koneista poikkeavan laskentatekniikan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kuvateksti:<\/strong> <em>Elliott 503 -tietokone. Esimerkkikuva samasta konetyypist\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">IBM System\/360 Model 30<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kuvateksti:<\/strong> <em>IBM System\/360 Model 30. VTKK:n aluekeskuksissa System\/360-sukupolvi korvasi vanhempaa tietojenk\u00e4sittelytekniikkaa.<\/em><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">IBM System\/360 Model 40<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">System\/360 Model 40:n kokoonpanoihin oli saatavana 16\u2013256 kt:n keskusmuisti sek\u00e4 muun muassa levy-, nauha-, kortti- ja tulostuslaitteita. <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/IBM_System\/360_Model_40\">[en.wikipedia.org]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kuvateksti:<\/strong> <em>IBM System\/360 Model 40. Esimerkkikuva saman mallin tietokoneesta.<\/em><\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">IBM System\/370 Model 145<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden 1972 n\u00e4k\u00f6kulmasta System\/370 Model 145 on erityisen kiinnostava teknologinen rajapyykki. IBM:n mukaan siin\u00e4 siirryttiin ferriittirengasmuistista piipuolijohdemuistiin. <a href=\"https:\/\/www.ibm.com\/history\/system-370\">[ibm.com]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kuvateksti:<\/strong> <em>IBM System\/370 Model 145. J\u00e4rjestelm\u00e4 edusti uutta puolijohdemuistiin perustuvaa keskuskonesukupolvea.<\/em><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tietoliikenteen alku <\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n alkuvuosien kehityst\u00e4 voi kuvata sivulla havainnollisesti n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>reik\u00e4kortit ja fyysisesti siirrett\u00e4v\u00e4 aineisto<\/strong><br>\u2193<br><strong>keskitetty er\u00e4k\u00e4sittely<\/strong><br>\u2193<br><strong>levy- ja magneettinauhatallennus<\/strong><br>\u2193<br><strong>aluekeskukset<\/strong><br>\u2193<br><strong>et\u00e4p\u00e4\u00e4tteet ja tietoliikenne<\/strong><br>\u2193<br><strong>verkottunut tietojenk\u00e4sittely<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jo VTKK:n suunnitteluvaiheessa keskitt\u00e4misen yhten\u00e4 ongelmana pidettiin virastojen yhteydenpitoa konekeskukseen sek\u00e4 alkutietojen siirt\u00e4mist\u00e4 koneisiin. T\u00e4m\u00e4 tekee my\u00f6hemm\u00e4st\u00e4 tietoliikenteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta olennaisen osan VTKK:n kehityshistoriaa. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hdehuomautus sivun loppuun<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Keskeisen\u00e4 alkuper\u00e4isl\u00e4hteen\u00e4 on k\u00e4ytetty <strong>\u201d<a href=\"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=289\">Reik\u00e4kortista supertietokoneeseen<\/a>\u201d, Ilpo Paavola<\/strong>, 1989, joka k\u00e4sittelee VTKK:n syntyvaiheita, reik\u00e4korttiajasta elektroniseen tietojenk\u00e4sittelyyn siirtymist\u00e4 sek\u00e4 Valtion tietokonekeskuksen suunnittelua.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valtion tietokonekeskuksen arkisto (1964\u20131992) on lis\u00e4ksi Kansallisarkiston kokonaisuus, jossa on muun muassa alkuvuosien koulutusmateriaalia sek\u00e4 systeemity\u00f6h\u00f6n, kehitt\u00e4misprojekteihin ja tietokoneohjelmistoihin liittyv\u00e4\u00e4 aineistoa. <a href=\"https:\/\/www.finna.fi\/Collection\/narc.VAKKA-318728.KA\">[finna.fi]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>T\u00e4rke\u00e4 kuvak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 VTKK Perinne -sivulla:<\/strong> ulkopuoliset kuvat on merkitty toistaiseksi nimenomaan <em>saman konemallin esimerkkikuviksi<\/em>. Niit\u00e4 ei pid\u00e4 tulkita VTKK:n konehuoneessa otettuina kuvina, ellei alkuper\u00e4 varmistu.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"848\" height=\"310\" src=\"https:\/\/vtkkperinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/reikanauha-tietojenkasittely-vtkkperinne.jpg.jpeg\" alt=\"Tumma reik\u00e4nauha, jossa koneellisesti luettavaa tietoa kuvaavat rei\u00e4t useissa riveiss\u00e4\" class=\"wp-image-5981\" srcset=\"https:\/\/vtkkperinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/reikanauha-tietojenkasittely-vtkkperinne.jpg.jpeg 848w, https:\/\/vtkkperinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/reikanauha-tietojenkasittely-vtkkperinne.jpg-300x110.jpeg 300w, https:\/\/vtkkperinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/reikanauha-tietojenkasittely-vtkkperinne.jpg-768x281.jpeg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 848px) 100vw, 848px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Reik\u00e4nauha oli varhaisen tietojenk\u00e4sittelyn tiedonsiirto- ja tallennusv\u00e4line. Nauhalle l\u00e4vistetyt rei\u00e4t muodostivat koneellisesti luettavaa tietoa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuva VTKK Perinne ry<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>VTKK:n tietotekninen laitekanta 1964\u20131972 1. L\u00e4ht\u00f6kohta: keskitetyn tietojenk\u00e4sittelyn aika Valtion tietokonekeskus perustettiin vuonna 1964 palvelemaan valtionhallinnon tietojenk\u00e4sittely\u00e4. Sen teht\u00e4viin kuuluivat [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-5529","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5529","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5529"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5983,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5529\/revisions\/5983"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}