<\/p>\n\n\n\n
Suomen internetin synty ei ollut yhden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tai yhden teknisen l\u00e4pimurron tulos. Sen taustalla oli pitk\u00e4 kehitysty\u00f6, jossa korkeakoulut, tutkimusorganisaatiot, tietotekniikan asiantuntijat ja tietoliikennealan toimijat rakensivat v\u00e4hitellen yhteyksi\u00e4 tietokoneiden, korkeakoulujen ja lopulta eri maiden v\u00e4lille.<\/p>\n\n\n\n
Paavo Ahonen kuvaa t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 FUNETin historian kautta. Tarina alkaa ajasta, jolloin tietokoneet olivat suuria keskitettyj\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4 ja tietoliikenneyhteydet hitaita ja kalliita. Kehityksen lopputuloksena Suomi liittyi osaksi maailmanlaajuista interneti\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Tietojenk\u00e4sittelyn alkuvaiheessa korkeakoulujen tietokoneet olivat p\u00e4\u00e4osin erillisi\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4. Kun laskentakapasiteetin ja tietoaineistojen yhteisk\u00e4ytt\u00f6 tuli t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi, kasvoi my\u00f6s tarve yhdist\u00e4\u00e4 eri paikoissa sijaitsevia tietokoneita.<\/p>\n\n\n\n
Verkottuminen ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tekninen kysymys. Yhteisty\u00f6 edellytti yhteisi\u00e4 ratkaisuja ja sopimista siit\u00e4, mill\u00e4 tavoin erilaiset tietokoneet ja j\u00e4rjestelm\u00e4t voivat v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa toisilleen. FUNET syntyi t\u00e4h\u00e4n nopeasti muuttuvaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoliikenneverkkona. <\/p>\n\n\n\n
FUNET rakensi yhteist\u00e4 tietoliikenneymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 suomalaisille korkeakouluille ja tutkimusyhteis\u00f6lle. Ratkaisevaa oli ajatus siit\u00e4, ettei jokaisen organisaation tarvinnut rakentaa kansallisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4\u00e4n yksin.<\/p>\n\n\n\n
Yhteinen verkko mahdollisti korkeakoulujen tietokoneiden ja palveluiden yhdist\u00e4misen sek\u00e4 loi perustaa kansainv\u00e4lisille yhteyksille. Kehityksen my\u00f6t\u00e4 verkosta tuli yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi osa korkeakoulujen tietoteknist\u00e4 infrastruktuuria. <\/p>\n\n\n\n
Nykyisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta internetin TCP\/IP-teknologia saattaa vaikuttaa itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4lt\u00e4 valinnalta. Internetin varhaisessa historiassa lopputulos ei kuitenkaan ollut ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty.<\/p>\n\n\n\n
Tietoverkkoja rakennettiin erilaisilla tekniikoilla ja arkkitehtuureilla. My\u00f6s kansainv\u00e4linen standardointi vaikutti ratkaisuihin. Korkeakouluverkon rakentajien oli teht\u00e4v\u00e4 valintoja tilanteessa, jossa teknologia kehittyi nopeasti eik\u00e4 ollut varmaa, mitk\u00e4 ratkaisut j\u00e4isiv\u00e4t pysyviksi. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 tekee FUNETin historiasta muutakin kuin yhden tietoverkon historian. Se kertoo samalla siit\u00e4, kuinka suomalaiset asiantuntijat seurasivat kansainv\u00e4list\u00e4 kehityst\u00e4, kokeilivat vaihtoehtoja ja rakensivat yhteyksi\u00e4 ulkomaisiin tutkimusverkkoihin. <\/p>\n\n\n\n
Suomen kansainv\u00e4listyminen tietoverkoissa liittyi l\u00e4heisesti pohjoismaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n. Kansallisten korkeakouluverkkojen lis\u00e4ksi tarvittiin ratkaisuja, joilla Pohjoismaiden tutkimus- ja korkeakouluverkot voitiin yhdist\u00e4\u00e4 toisiinsa ja edelleen kansainv\u00e4lisiin verkkoihin.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ll\u00e4 oli Suomelle suuri merkitys. Maantieteellisesti syrj\u00e4inen maa saattoi tietoverkkojen avulla liitty\u00e4 nopeasti kansainv\u00e4lisen tutkimuksen tiedonv\u00e4litykseen.<\/p>\n\n\n\n
Samalla tietoverkko alkoi muuttaa k\u00e4sityst\u00e4 et\u00e4isyydest\u00e4. Tiedonv\u00e4lityksess\u00e4 olennaiseksi tuli fyysisen sijainnin sijasta mahdollisuus liitty\u00e4 verkkoon ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen kautta tarjolla olevia palveluja. <\/p>\n\n\n\n
Internetin kannalta ratkaiseva kehitysvaihe oli TCP\/IP-protokollaperheen nousu.<\/p>\n\n\n\n
Kun tutkimusverkkojen kansainv\u00e4linen kehitys suuntautui kohti TCP\/IP:t\u00e4, korkeakouluverkko ei ollut en\u00e4\u00e4 ainoastaan kansallinen tietoliikennej\u00e4rjestely. Siit\u00e4 tuli osa laajempaa verkkojen verkkoa.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 muutoksessa oli kyse paljon suuremmasta asiasta kuin yhden tietoliikennetekniikan vaihtamisesta toiseen. Avoimeen internetymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyminen mahdollisti suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteis\u00f6n kytkeytymisen kansainv\u00e4liseen tietoverkkomaailmaan. <\/p>\n\n\n\n
Paavo Ahosen kuvaamasta historiasta nousee esiin my\u00f6s toinen t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma: internet ei tullut Suomeen valmiina kaupallisena tuotteena.<\/p>\n\n\n\n
Sen varhaista infrastruktuuria rakennettiin tutkimuksen ja korkeakoulujen tarpeisiin. Ty\u00f6 perustui teknisen kehitt\u00e4misen lis\u00e4ksi korkeakoulujen v\u00e4liseen sek\u00e4 kansainv\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Verkon kehitt\u00e4misess\u00e4 tarvittiin tietoliikenneosaamista, tietokonej\u00e4rjestelmien tuntemusta, standardointia ja kyky\u00e4 sovittaa yhteen erilaisia teknisi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. FUNET toimi t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 suomalaisena yhteisen\u00e4 rakenteena. <\/p>\n\n\n\n
FUNETin historian merkitys ulottuu korkeakoulumaailmaa laajemmalle.<\/p>\n\n\n\n
Internetin my\u00f6hempi levi\u00e4minen yrityksiin, julkishallintoon ja koteihin muutti tietoverkon koko yhteiskunnan infrastruktuuriksi. Korkeakoulujen ja tutkimuksen piiriss\u00e4 tehty varhainen ty\u00f6 muodosti yhden t\u00e4rke\u00e4n polun t\u00e4h\u00e4n kehitykseen.<\/p>\n\n\n\n
Siksi FUNETia voidaan tarkastella osana Suomen digitalisaation pitk\u00e4\u00e4 jatkumoa: ensin yhdistettiin tietokoneita, sitten organisaatioita ja tutkimusverkkoja, ja lopulta Suomi kytkeytyi maailmanlaajuiseen internetiin. <\/p>\n\n\n\n
Paavo Ahosen kuvaama kehitys osoittaa, ettei Suomen tie internetiin alkanut WWW-selaimista, kaupallisista internetliittymist\u00e4 tai verkkosivuista. Niit\u00e4 edelsi vuosien ty\u00f6 tietokoneverkkojen, tietoliikenneyhteyksien, protokollien ja kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n parissa. <\/p>\n\n\n\n
FUNETilla oli t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 keskeinen asema korkeakoulujen ja tutkimuksen verkkona. Sen historia yhdist\u00e4\u00e4 Suomen tietotekniikan varhaisvaiheet tietoverkkojen syntyyn ja edelleen internetin aikakauteen. <\/p>\n\n\n\n
1. FUNET kokosi korkeakoulujen verkkoyhteyksi\u00e4 yhteen.<\/strong> 2. Kehitys oli kansainv\u00e4list\u00e4.<\/strong> 3. FUNET oli yksi Suomen internetkehityksen perustavista rakenteista.<\/strong> FUNETin historia t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 hyvin VTKK:n historiaa. Kyse ei ole samasta organisaatiokehityksest\u00e4, vaan kahdesta rinnakkaisesta Suomen tietoyhteiskunnan rakentamisen kehityslinjasta<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n VTKK:n maailmassa rakennettiin valtionhallinnon tietojenk\u00e4sittely\u00e4, j\u00e4rjestelmi\u00e4 ja palveluinfrastruktuuria. FUNETin ymp\u00e4rill\u00e4 puolestaan rakennettiin korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkkoja sek\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kun tietojenk\u00e4sittely ja tietoliikenne my\u00f6hemmin sulautuivat yh\u00e4 tiiviimmin yhteen, n\u00e4m\u00e4 aiemmin erillisin\u00e4 kehittyneet maailmat siirtyiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n samaa internetiin perustuvaa teknologista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Siksi FUNETin historia kuuluu my\u00f6s laajempaan kertomukseen siit\u00e4, miten Suomi siirtyi keskuskoneiden ja erillisten tietoj\u00e4rjestelmien aikakaudesta verkottuneeseen digitaaliseen yhteiskuntaan<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n L\u00e4hde:<\/strong> Funet Suomen tie internetiin, Paavo Ahonen, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy, 2008<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" FUNET \u2013 Suomen tie internetiin Korkeakoulujen tietoverkosta kansainv\u00e4liseen internetiin Suomen internetin synty ei ollut yhden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tai yhden teknisen l\u00e4pimurron […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-5637","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5637","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5637"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5637\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5648,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5637\/revisions\/5648"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5637"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Yhteisen korkeakouluverkon kautta erillisten tietokonej\u00e4rjestelmien maailmasta edettiin kohti verkottunutta tutkimusymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Suomen verkkokehitys liittyi pohjoismaiseen ja laajempaan kansainv\u00e4liseen tutkimusverkkoyhteisty\u00f6h\u00f6n. <\/p>\n\n\n\n
Tutkimuksen ja korkeakoulujen tietoverkkoty\u00f6 loi osaamista ja teknist\u00e4 infrastruktuuria, jonka kautta Suomi liittyi kansainv\u00e4liseen internetkehitykseen. <\/p>\n\n\n\nVTKK-n\u00e4k\u00f6kulma<\/h3>\n\n\n\n
\n
<\/h3>\n\n\n\n