{"id":5652,"date":"2026-10-18T11:57:10","date_gmt":"2026-10-18T09:57:10","guid":{"rendered":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=5652"},"modified":"2026-10-18T12:38:06","modified_gmt":"2026-10-18T10:38:06","slug":"otaniemen-valokuituverkko-askel-kohti-internet-suomea","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=5652","title":{"rendered":"Otaniemen valokuituverkko \u2013 askel kohti internet-Suomea"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Otaniemen verkko on erityisen kiinnostava kohta VTKK:n historiassa, koska siin\u00e4 yhdistyiv\u00e4t VTKK:n yhteydess\u00e4 toiminut korkeakoulujen tietotekniikka, FUNET, paikallinen nopea tietoverkko ja Suomen kansainv\u00e4linen verkottuminen. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Otaniemen valokuituverkko \u2013 askel kohti internet-Suomea<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Otaniemest\u00e4 muodostui uuden verkkotekniikan kokeiluymp\u00e4rist\u00f6<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1980-luvulla Otaniemi oli poikkeuksellinen ymp\u00e4rist\u00f6 suomalaisen tietotekniikan kehityksess\u00e4. Samalla alueella toimivat korkeakoulujen laskentaa ja tietoverkkoja kehitt\u00e4neet yksik\u00f6t ja tutkimusyhteis\u00f6. FUNET-verkon rakentaminen liitti t\u00e4m\u00e4n paikallisen kehityksen valtakunnalliseen ja kansainv\u00e4liseen tietoverkkokehitykseen. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00e4hdeaineistossa oleva vuoden 1988 verkkokaavio on t\u00e4st\u00e4 konkreettinen aikalaistodiste. Kaavion otsikko on<strong>&#8221;TKK:N KORKEAKOULUN 1 GBPS:N TIETOVERKKO&#8221;<\/strong>, ja sen kuvatekstiss\u00e4 verkko ajoitetaan vuodelle 1988. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kaavio on historiallisesti kiinnostava juuri siksi, ett\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paikallisen verkon kokonaisuutena eik\u00e4 vain yhten\u00e4 tietoliikenneyhteyten\u00e4. Useita tietokoneita ja ty\u00f6asemia yhdistettiin yhteiseksi verkkoymp\u00e4rist\u00f6ksi. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Valokuitu toi Otaniemeen uuden kapasiteettiluokan<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valokuitu merkitsi suurta muutosta tietoliikenteess\u00e4. Aikaisemmassa tietojenk\u00e4sittelyss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n yhteys keskustietokoneeseen oli usein kapasiteetiltaan aivan eri mittaluokkaa kuin paikallinen nopea kuituverkko.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ahosen aineistossa vuoden 1988 Otaniemen verkkoratkaisun otsikossa esiintyv\u00e4 <strong>1 Gbps<\/strong> on siksi huomionarvoinen. Se kertoo verkon tavoitellun tai kuvatun kapasiteetin olleen aikakauteensa n\u00e4hden eritt\u00e4in suuri. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 on samalla teht\u00e4v\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 historiallinen erottelu:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Otaniemen gigabittiluokan paikallinen verkko ei tarkoittanut, ett\u00e4 Suomen internet-yhteys olisi vuonna 1988 ollut gigabitin yhteys.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kyse oli eri verkkotasoista. Otaniemen sis\u00e4inen nopea verkkoinfrastruktuuri ja Suomen kansainv\u00e4liset tietoliikenneyhteydet olivat teknisesti ja kapasiteetiltaan eri asioita.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mik\u00e4 oli VTKK:n yhteys Otaniemen kehitykseen?<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK-yhteys on t\u00e4ss\u00e4 historiassa t\u00e4rke\u00e4, mutta se kannattaa kuvata t\u00e4sm\u00e4llisesti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n yhteydess\u00e4 toimivat korkeakoulujen palvelutoiminto sek\u00e4 FUNET-projekti, ja my\u00f6hemmin toimintaan liittyi tieteellisen laskennan palveluyksikk\u00f6. T\u00e4m\u00e4 kytkent\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s VTKK Perinteen omassa VTKK-historian kuvauksessa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4in VTKK:n historiaan muodostui kaksi hyvin erilaista tietoteknist\u00e4 maailmaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensimm\u00e4inen oli perinteinen valtionhallinnon tietojenk\u00e4sittely: suuret rekisterit, keskustietokoneet, sovellusj\u00e4rjestelm\u00e4t ja niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 tietoliikenne. VTKK tarjosi valtionhallinnolle muun muassa tietoj\u00e4rjestelmien suunnittelu-, toteutus- ja konekeskuspalveluja. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toinen maailma liittyi korkeakoulujen laskentaan ja tietoverkkoihin. Juuri sill\u00e4 puolella FUNET ja my\u00f6hempi CSC:n kehityslinja tulevat osaksi VTKK:n historiaa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Siksi Otaniemen kuituverkon merkitys VTKK-historiassa ei ole ensisijaisesti siin\u00e4, ett\u00e4 kyse olisi ollut VTKK:n tavallisesta valtionhallinnon tietoliikenneverkosta. Merkitys on siin\u00e4, ett\u00e4 <strong>VTKK:n organisatorisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 toimineet korkeakoulupalvelut ja FUNET olivat mukana siin\u00e4 suomalaisessa kehityksess\u00e4, joka johti korkeakoulujen verkottumiseen ja edelleen internet-aikakauteen.<\/strong> <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">FUNET yhdisti paikalliset verkot suurempaan kokonaisuuteen<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">FUNET:n keskeinen ajatus oli korkeakoulujen tietoliikenteen yhdist\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Otaniemen sis\u00e4inen nopea verkko ratkaisi yhden ongelman: miten samalla alueella olevat tietokoneet ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t saadaan tehokkaasti verkotettua.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">FUNET ratkaisi toisenlaista ongelmaa: miten korkeakoulut ja tutkimuslaitokset voidaan liitt\u00e4\u00e4 toisiinsa sek\u00e4 edelleen kansainv\u00e4lisiin tutkimusverkkoihin. Kehityskaari osoittaa, kuinka kansallinen korkeakouluverkko ja kansainv\u00e4linen verkottuminen kehittyiv\u00e4t rinnakkain. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4ist\u00e4 muodostui kerroksittainen rakenne:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>ty\u00f6asema tai tietokone \u2192 paikallinen verkko \u2192 korkeakouluverkko FUNET \u2192 pohjoismaiset ja kansainv\u00e4liset verkot.<\/strong> <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 periaate muistuttaa jo olennaisilta osiltaan nykyist\u00e4 verkkomaailmaa, vaikka tekniikat, kapasiteetit ja verkkojen rakenteet olivat viel\u00e4 erilaisia.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Vuosi 1988 ja internet<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuosi <strong>1988<\/strong> on t\u00e4ss\u00e4 kehityskulussa erityisen kiinnostava.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">FUNET:n historia oli vaiheessa, jossa aikaisempien tietoverkkoratkaisujen rinnalle ja tilalle oli tulossa internetin perustana oleva TCP\/IP-maailma. Siirtyminen erilaisten verkkotekniikoiden ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 kohti internetverkottumista. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 liian suoraviivaista v\u00e4itett\u00e4, ett\u00e4 Otaniemen valokuituverkko olisi yksin ollut &#8221;Suomen internet&#8221;.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Historiallisesti t\u00e4sm\u00e4llisempi kuvaus on:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Otaniemen nopea paikallinen verkko, FUNETin valtakunnallinen korkeakouluverkko ja kansainv\u00e4liset TCP\/IP-yhteydet muodostivat eri tasoja siin\u00e4 infrastruktuurissa, jonka kautta suomalainen korkeakoulu- ja tutkimusyhteis\u00f6 siirtyi internet-aikaan.<\/strong> <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4iden tasojen erottaminen tekee my\u00f6s VTKK:n roolista ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Keskustietokoneesta verkotettuun tietojenk\u00e4sittelyyn<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Otaniemen kuituverkon historiallinen merkitys avautuu parhaiten, kun sit\u00e4 verrataan aikaisempaan tietojenk\u00e4sittelymalliin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1960- ja 1970-lukujen tietotekniikassa laskentateho sijaitsi tyypillisesti suurissa tietokoneissa. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t k\u00e4yttiv\u00e4t keskitettyj\u00e4 resursseja p\u00e4\u00e4telaitteiden kautta. 1980-luvulla ty\u00f6asemat, palvelimet, paikallisverkot ja tietokoneiden v\u00e4liset yhteydet muuttivat t\u00e4t\u00e4 rakennetta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Otaniemen vuoden 1988 verkkokaavio havainnollistaa juuri t\u00e4t\u00e4 muutosta. Verkossa oli useita kesken\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4 olevia tietokoneita ja j\u00e4rjestelmi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kyse oli ajattelutavan muutoksesta:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>tietokone ei en\u00e4\u00e4 ollut j\u00e4rjestelm\u00e4n keskipiste, vaan verkosta itsest\u00e4\u00e4n oli tulossa infrastruktuuri.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 oli yksi internet-aikakauden t\u00e4rkeimmist\u00e4 edellytyksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Otaniemi, FUNET ja VTKK muodostavat kiinnostavan risteyskohdan<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK  n\u00e4k\u00f6kulmasta Otaniemi on t\u00e4m\u00e4n vuoksi poikkeuksellisen mielenkiintoinen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK edustaa Suomen valtionhallinnon keskitetyn tietojenk\u00e4sittelyn historiaa. Sen teht\u00e4viin kuuluivat muun muassa valtionhallinnon tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t ja konekeskuspalvelut.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">FUNET puolestaan edustaa korkeakoulujen verkottumista ja kansainv\u00e4listen tietoverkkoyhteyksien rakentamista. FUNET-projekti ja korkeakoulujen palvelutoiminta kuuluivat vaiheessa my\u00f6s VTKK:n yhteydess\u00e4 toimineeseen kokonaisuuteen. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Otaniemen paikallinen nopea verkko oli puolestaan konkreettinen esimerkki siit\u00e4, millaiseksi tietojenk\u00e4sittely oli muuttumassa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4iden kolmen kehityslinjan leikkauspisteess\u00e4 voidaan n\u00e4hd\u00e4 suomalaisen tietotekniikan suuri rakennemuutos:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>keskitetty tietojenk\u00e4sittely<br>\u2192 p\u00e4\u00e4tety\u00f6skentely<br>\u2192 paikallisverkot<br>\u2192 valokuitu<br>\u2192 korkeakoulujen valtakunnallinen verkottuminen<br>\u2192 kansainv\u00e4liset tietoverkot<br>\u2192 internet.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4t\u00e4 ketjua kannattaa kuitenkin pit\u00e4\u00e4 historiallisena kehityskuvana, ei v\u00e4itteen\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 jokainen vaihe olisi syntynyt suoraan edellisen teknisen\u00e4 jatkeena.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Miksi vuoden 1988 Otaniemen verkko on merkitt\u00e4v\u00e4?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Otaniemen vuoden 1988 verkkoratkaisu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 konkreettisesti sen murroksen, jossa Suomessa oltiin matkalla keskuskonepainotteisesta tietojenk\u00e4sittelyst\u00e4 kohti verkottunutta maailmaa. Otaniemen verkkokaavio dokumentoi TKK:n gigabittiluokan verkkoratkaisua jo vuonna 1988. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samaan aikaan FUNET rakensi korkeakoulujen v\u00e4list\u00e4 tietoliikenneymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4. VTKK:n yhteydess\u00e4 puolestaan toimivat korkeakoulupalvelut ja FUNET-projekti, mik\u00e4 muodostaa konkreettisen organisatorisen yhteyden VTKK:n historian ja suomalaisen tutkimusverkon historian v\u00e4lille. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Otaniemen valokuituverkko voidaan siksi n\u00e4hd\u00e4 yhten\u00e4 varhaisen verkottuneen Suomen teknisist\u00e4 rakennuspalikoista. FUNET puolestaan muodosti sillan paikallisista korkeakouluverkoista kansalliseen ja kansainv\u00e4liseen verkkomaailmaan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta vuosi <strong>1988<\/strong> on VTKK Perinteen historiassa kiinnostava rajapyykki: samaan aikaan kun VTKK:n perinteinen maailma py\u00f6ritti valtionhallinnon suuria j\u00e4rjestelmi\u00e4 ja rekistereit\u00e4, sen yhteydess\u00e4 toimineessa korkeakoulumaailmassa rakennettiin jo infrastruktuuria, jonka kehityslinja johti kohti internet-aikaa. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"813\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/vtkkperinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/VTKK-Tietotie-Otaniemen-alueverkko-813x1024.jpeg\" alt=\"Kaavio VTKK:n, TKK:n, VTT:n ja Otaniemen teknologiakyl\u00e4n alueverkosta sek\u00e4 yhteyksist\u00e4 yliopistoihin.\" class=\"wp-image-5112\" srcset=\"https:\/\/vtkkperinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/VTKK-Tietotie-Otaniemen-alueverkko-813x1024.jpeg 813w, https:\/\/vtkkperinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/VTKK-Tietotie-Otaniemen-alueverkko-238x300.jpeg 238w, https:\/\/vtkkperinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/VTKK-Tietotie-Otaniemen-alueverkko-768x967.jpeg 768w, https:\/\/vtkkperinne.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/VTKK-Tietotie-Otaniemen-alueverkko.jpeg 911w\" sizes=\"auto, (max-width: 813px) 100vw, 813px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Otaniemen alueverkon rakenne. Kaaviossa n\u00e4kyv\u00e4t TKK:n ja VTT:n l\u00e4hiverkot sek\u00e4 yhteydet VTKK:hon, Teekkarikyl\u00e4\u00e4n ja Otaniemen teknologiakyl\u00e4\u00e4n. Kuvassa on merkitty optiset kuituyhteydet, 64 kbps:n kiinte\u00e4t yhteydet sek\u00e4 koaksiaalikaapelit<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuva Compost 1988, VTKK Perinne ry<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Otaniemen verkko on erityisen kiinnostava kohta VTKK:n historiassa, koska siin\u00e4 yhdistyiv\u00e4t VTKK:n yhteydess\u00e4 toiminut korkeakoulujen tietotekniikka, FUNET, paikallinen nopea tietoverkko [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-5652","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5652","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5652"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5652\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5672,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/5652\/revisions\/5672"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5652"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}