{"id":5698,"date":"2026-10-18T14:29:20","date_gmt":"2026-10-18T12:29:20","guid":{"rendered":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=5698"},"modified":"2026-10-18T15:38:15","modified_gmt":"2026-10-18T13:38:15","slug":"muistelmia-matkan-varrelta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=5698","title":{"rendered":"Muistelmia matkan varrelta"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

Muistelmia matkan varrelta<\/h2>\n\n\n\n

Arvo E. P\u00f6ntinen, 25.1.1984<\/strong> [Compost_1984_03]<\/p>\n\n\n\n

Sanotaan, ett\u00e4 kun ik\u00e4\u00e4 karttuu, alkavat vanhat asiat tulla helposti mieleen ja ajankohtaiset asiat menett\u00e4v\u00e4t merkityst\u00e4\u00e4n. N\u00e4in on k\u00e4ynyt minunkin kohdallani.<\/p>\n\n\n\n

Kun seuraavassa yrit\u00e4n muistella menneit\u00e4 matkan varrelta VTKK:ssa, korostan, ettei minulla ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4ni mit\u00e4\u00e4n \u201ddokumentteja\u201d, joten muistelmat, esimerkiksi ajan suhteen, ovat ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4. Toivottavasti ne kiinnostavat muitakin, eik\u00e4 vain itse\u00e4ni. <\/p>\n\n\n\n

Miten kaikki alkoi<\/h3>\n\n\n\n

Miksi tulin VM:n j\u00e4rjestelyosaston atk-ryhm\u00e4\u00e4n helmikuussa 1963?<\/p>\n\n\n\n

Kev\u00e4ttalvella 1963 n\u00e4in Helsingin Sanomissa ilmoituksen, jossa haettiin erilaisia toimihenkil\u00f6it\u00e4 l\u00e4hiaikoina perustettavaan Valtion tietokonekeskukseen. Silloin ajattelin, ett\u00e4 voisin hankkia itselleni tietojenk\u00e4sittelykokemusta ja palata sitten takaisin johonkin puutavarafirmaan soveltamaan uusia oppeja.<\/p>\n\n\n\n

Puufirmoilla meni tosin tuolloin huonosti. Olin kuitenkin viel\u00e4 puutavara-alan mies henkeen ja vereen.<\/p>\n\n\n\n

Toisin kuitenkin k\u00e4vi.<\/p>\n\n\n\n

Teht\u00e4viini kuului alusta saakka my\u00f6s uuden henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6h\u00f6n ottaminen. Se ei tuona voimakkaan kasvun aikana ollutkaan v\u00e4h\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4. Varmaan viel\u00e4 moni silloin ty\u00f6h\u00f6n tullut muistaa, kuinka aina ty\u00f6h\u00f6nottohaastattelussa totesin, ettei alkupalkka ollut p\u00e4\u00e4asia, vaan se, ett\u00e4 sai 2\u20133 vuoden perusteellisen koulutuksen uuteen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ja valtio oli ty\u00f6nantajana. N\u00e4m\u00e4 edut eiv\u00e4t olleet rahassa mitattavissa.<\/p>\n\n\n\n

Voin nyt paljastaa, ett\u00e4 minuun sovellettiin samaa menetelm\u00e4\u00e4 tulohaastattelussa. <\/p>\n\n\n\n

Kaivokatu 6<\/h3>\n\n\n\n

Sek\u00e4 VM:n j\u00e4rjestelyosasto ett\u00e4 sen yhteyteen perustettu ATK-ryhm\u00e4 toimivat taloon tullessani vuonna 1963 ns. \u201dSkohan\u201d talossa<\/strong><\/a>. Tontilla on nyt \u201dCity-makkara\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Kysymyksess\u00e4 eiv\u00e4t olleet mitk\u00e4\u00e4n toimistotilat, vaan jo k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistetut puul\u00e4mmitteiset valtion ty\u00f6suhdeasunnot. Minunkin huoneeni oli VM:n kansliap\u00e4\u00e4llik\u00f6n entinen makuuhuone.<\/p>\n\n\n\n

Sain heti alkuun nipun erilaisia papereita ja mietint\u00f6j\u00e4 tutkittavaksi. Totesin muun muassa, ett\u00e4 kaikki t\u00e4rke\u00e4t asiat valtionhallinnossa toteutetaan komitean mietinn\u00f6n perusteella.<\/p>\n\n\n\n

Niin nytkin: valtion tietojenk\u00e4sittelykomitean mietint\u00f6 oli valmistunut vuoden 1962 lopussa. Komitea oli lis\u00e4ksi esitt\u00e4nyt suunnitelman, mink\u00e4lainen laitos Valtion tietokonekeskuksen tulisi olla. Sen esitt\u00e4m\u00e4t periaatteet ovat sittemmin suurimmaksi osaksi toteutuneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Komitea ei kuitenkaan osannut arvioida ATK:n suunnatonta kasvua eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miten ATK-teht\u00e4v\u00e4t suunnittelun j\u00e4lkeenkin sitovat paljon v\u00e4ke\u00e4 muun muassa yll\u00e4pitoteht\u00e4viin. <\/p>\n\n\n\n

Aleksanterinkatu 48<\/h3>\n\n\n\n

Ty\u00f6skentely Kaivokadulla kesti vain kes\u00e4\u00e4n 1963. Saimme Aleksi 48<\/strong><\/a>:sta kokonaisen kerroksen, noin 500 neli\u00f6metri\u00e4, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme.<\/p>\n\n\n\n

Muutto tapahtui p\u00e4\u00e4osin siten, ett\u00e4 jokainen kantoi er\u00e4\u00e4n\u00e4 iltana tavaransa uuteen ty\u00f6paikkaan.<\/p>\n\n\n\n

Uskoimme kest\u00e4v\u00e4n melko kauan ennen kuin tarvitaan lis\u00e4tiloja. Pettymys oli kuitenkin suuri, kun osa henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 joutui pian uusiin toimitiloihin ymp\u00e4ri kaupunkia.<\/p>\n\n\n\n

Muistaakseni olimme viel\u00e4 silloin saman katon alla, kun oli VTKK:n \u201ditsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4\u201d 1.5.1964, jolloin laki ja asetus VTKK:sta astuivat voimaan. Muistan, kuinka talonmiehen kanssa olin vappuaamuna naulaamassa uutta VTKK:n kilpe\u00e4 oveen. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1964 todettiin, ett\u00e4 l\u00e4hivuosien t\u00e4rkeimpiin tavoitteisiin kuului oman toimitalon rakentaminen. Jo silloin suunniteltiin omaa toimitaloa Otaniemeen. Ei tosin nykyiselle paikalle, vaan tontille, jossa nyt on VTT:n p\u00e4\u00e4rakennus.<\/p>\n\n\n\n

Alustavat piirustukset olivat valmiina vuoden 1964 lopulla. Talon piti olla valmis 1967. Piirustusten mukaan siit\u00e4 piti tulla V-kirjaimen muotoinen. Sakaroiden v\u00e4liin rakennettaisiin kallioon tilat tietokoneita ja valtion \u201dtietovarastoa\u201d varten.<\/p>\n\n\n\n

VTKK:lle onneksi suunnitelmat kariutuivat, koska emme saaneetkaan tonttia. Talo olisi ollut aivan liian pieni. Nyth\u00e4n Jyv\u00e4skyl\u00e4n suoja on ratkaissut silloiset kallio-ongelmat paljon tarkoituksenmukaisemmin. <\/p>\n\n\n\n

Ennen siirtymist\u00e4 Lauttasaareen oli toimintaa Helsingiss\u00e4 ainakin kuudessa eri paikassa.<\/p>\n\n\n\n

Kun vuonna 1967 valtiovarainministeri\u00f6 p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 seitsem\u00e4n verohallinnon tietokonekeskuksen tilalle perustetaan viisi VTKK:n aluekeskusta, alkoi toiminta kasvaa kuin pullataikina. Joidenkin mielest\u00e4 ehk\u00e4 liiankin nopeasti.<\/p>\n\n\n\n

VTKK:n sis\u00e4ll\u00e4kin oltiin montaa mielt\u00e4 siit\u00e4, oliko alueorganisaation perustaminen j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 vai ei. Sen saivat aluekeskuslaiset valitettavasti monta kertaa kokea. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4h\u00e4n niist\u00e4 jokainen on \u201dl\u00f6yt\u00e4nyt\u201d oman teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Tuskin kukaan en\u00e4\u00e4 asettaa niiden olemassaoloa kyseenalaiseksi. <\/p>\n\n\n\n

Vattuniemenkatu 14<\/h3>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen kerran VTKK:lla oli mahdollisuus saada toimitilat, jotka paljolti oli suunniteltu sit\u00e4 varten. Oma tietokonesalikin oli saman katon alla.<\/p>\n\n\n\n

Lauttasaari<\/strong><\/a> 1970, VTKK:n tilat kuvan keskell\u00e4 Suomen Tupakan etualalla.<\/p>\n\n\n\n

Nyt olikin aika lujittaa paljon puhuttua VTKK-henke\u00e4, jonka toimipaikkojen hajanaisuus oli saanut rakoilemaan.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4lle ajanjaksolle tunnusomaisia olivat my\u00f6s erilaiset seminaarit. Monille meist\u00e4 melkein kaikki Etel\u00e4-Suomen motellit ja muut kurssipaikat olivat tuttuja. Jotkut jo varmasti kyll\u00e4styiv\u00e4t seminaarien \u00f6isiin kortinpeluihin.<\/p>\n\n\n\n

En koskaan pelannut, mutta jouduin olemaan y\u00f6kaudet \u201dtakapiruna\u201d. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6ehtosopimuksia ja yhteisty\u00f6t\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Lauttasaaressa sai kaiketi alkunsa ammattiyhdistystoiminta. Teht\u00e4viini kuului talon puolesta \u201dvet\u00e4\u00e4\u201d ty\u00f6ehtosopimusneuvotteluja. Koska VTKK jo silloin oli melkoisen suuri, oli sen ty\u00f6ehtosopimuksen syntymisell\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 merkitys.<\/p>\n\n\n\n

Neuvottelut tahtoivat aina syyst\u00e4 tai toisesta j\u00e4\u00e4d\u00e4 viime tippaan. Kellot piti kerran pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskiy\u00f6ll\u00e4, jottei ylitett\u00e4isi neuvotteluaikaa.<\/p>\n\n\n\n

Muistan my\u00f6s er\u00e4\u00e4t y\u00f6neuvottelut, joiden edistymisest\u00e4 minun piti raportoida hallitusneuvos J\u00e4rvelle, ja puheenjohtaja Ahdin VTL:n puheenjohtaja M\u00e4\u00e4tt\u00e4selle. My\u00f6hemmin minulle kerrottiin, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi herraa olivat eri puhelinnumeroilla tavattavissa samassa paikassa, mist\u00e4 he antoivat meille sopimiaan ohjeita.<\/p>\n\n\n\n

En tied\u00e4, pitik\u00f6 juttu paikkansa.<\/p>\n\n\n\n

Noista ajoista voin todeta, ett\u00e4 vaikka neuvotteluosapuolet monesti asioista olivat eri mielt\u00e4, niin he kuitenkin olivat yst\u00e4vi\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. Aina p\u00e4\u00e4stiin lopulta sopimukseen. Markku Ahdin ansiot olivat t\u00e4ss\u00e4 suhteessa merkitt\u00e4v\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n

Oma toimitalo Otaniemeen<\/h2>\n\n\n\n

Syksyll\u00e4 1967 aloitettiin j\u00e4lleen oman toimitalon suunnittelu Olli Parviaisen Arkkitehtuuritoimiston johdolla.<\/p>\n\n\n\n

VM:n hallitusneuvos Kivi \u201dilmoitti\u201d Otaniemen Hoitokunnalle, ett\u00e4 VTKK:lle oli osoitettava tontti, vaikka se tulisikin TKK:n \u201dpyh\u00e4lle\u201d maalle.<\/p>\n\n\n\n

Meill\u00e4 oli onnea, kun talon suunnittelijaksi tuli sveitsil\u00e4inen arkkitehti Bruno Erat<\/strong><\/a>. H\u00e4n oli aina valmis ottamaan VTKK:n toivomukset ja moninkertaiset muutokset huomioon. Siten talosta saatiin sellainen, mik\u00e4 se nyt on.<\/p>\n\n\n\n

Menettely ei sopine suomalaiselle arkkitehdille. Suunnitteluvaihe kestikin toista vuotta. <\/p>\n\n\n\n

Vihdoin omaan toimitaloon 1975<\/h3>\n\n\n\n

Rakentamisen alkupaukku oli helmikuussa 1973. Talo on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaikkien n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, joten siit\u00e4 ei liene syyt\u00e4 kertoa.<\/p>\n\n\n\n

En malta kuitenkaan olla mainitsematta, ett\u00e4 minulla oli niin suunnittelun kuin rakentamisenkin aikana VTKK:ssa p\u00e4\u00e4vastuu rakennusprojektista.<\/p>\n\n\n\n

Moni saattaa viel\u00e4kin ihmetell\u00e4, miksi toisen kerroksen niin sanotun matalan osan huoneet ovat erilaisia kuin muut tilat. Syy on se, ett\u00e4 n\u00e4ihin tiloihin, yhteens\u00e4 yli 1 000 neli\u00f6metri\u00e4, piti tulla TKK:n, VTT:n ja verohallinnon tiloja. T\u00e4m\u00e4 oli edellytys, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisimme Otaniemeen.<\/p>\n\n\n\n

Kuitenkin ennen kuin talo valmistui, havaittiin se niin pieneksi, ettei ollut mahdollista vuokrata tiloja. Rakennusvaiheessa yritettiin viel\u00e4 saada n\u00e4m\u00e4kin tilat meille sopivammaksi. <\/p>\n\n\n\n

Suunnittelun aikana oletettiin ensimm\u00e4isen rakennusvaiheen tilojen riitt\u00e4v\u00e4n 70-luvun lopulle. Toisen vaiheen tilat, rakennusoikeuden mukaan noin 4 500 kerrosneli\u00f6metri\u00e4, oletettiin rakennettavan 80-luvun alussa.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisest\u00e4 L:n muotoisesta talosta pit\u00e4isi tulla T:n muotoinen. <\/p>\n\n\n\n

Lauantai 24.11.1979<\/h3>\n\n\n\n

Tuo p\u00e4iv\u00e4 j\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ni yhdeksi merkkipaaluksi. Silloin sairastuin my\u00f6hemmin todettuun aivorunkoinfarktiin.<\/p>\n\n\n\n

Runsaan kahden sairaalakuukauden alkuaikana el\u00e4m\u00e4ni liekki oli kovin lepattava, mutta p\u00e4iv\u00e4ni eiv\u00e4t viel\u00e4 olleet lopussa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1980 alkoivat kolmen kuukauden sairaslomajaksot, jotka lopulta vuoden p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 muuttuivat sairausel\u00e4kkeeksi.<\/p>\n\n\n\n

Yhteys VTKK:hon on kuitenkin s\u00e4ilynyt, kun k\u00e4yn kaksi kertaa kuukaudessa verenpainemittauksessa. N\u00e4in olen voinut seurata VTKK:n toimintaa jatkuvasti.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti yhteys entisen HOJOn eli hallinnon johtoryhm\u00e4n j\u00e4seniin sek\u00e4 heilt\u00e4 saamani monenlainen henkinen tuki on ollut minulle korvaamattoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

HOJOn kokousten yhteisty\u00f6henki Kyllikin, Pirkon, Leenan, Krissen, Eikan, Antin, Jaskan, Juuson ja Arskan kanssa on asia, mit\u00e4 n\u00e4in vuosien j\u00e4lkeenkin kaipaan.<\/p>\n\n\n\n

25.1.1984
Arvo E. P\u00f6ntinen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"VTKK:n
Valtion tietokonekeskuksen (VTKK) ensimm\u00e4inen johtoryhm\u00e4 ty\u00f6skentelytiloissa. Alkuper\u00e4isen kuvatekstin mukaan kuvassa ovat Eero Kostamo, Otto Karttunen, E. H. Kuusinen, sihteeri Leena M\u00e4kynen, Kari Varsila ja Arvo E. P\u00f6ntinen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/h3>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen johtoryhm\u00e4. Vasemmalta  <\/a>Eero Kostamo<\/strong><\/a>, Otto Karttunen<\/strong><\/a>, E. H. Kuusinen, sihteeri Leena M\u00e4kynen, Kari Varsila ja Arvo E. P\u00f6ntinen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kuva Compost 1984, VTKK Perinne ry<\/p>\n\n\n\n