{"id":6014,"date":"2026-10-25T11:21:16","date_gmt":"2026-10-25T09:21:16","guid":{"rendered":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=6014"},"modified":"2026-11-01T11:13:30","modified_gmt":"2026-11-01T09:13:30","slug":"vtkkn-tietotekninen-laitekanta-vuonna-1989","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=6014","title":{"rendered":"VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1989"},"content":{"rendered":"\n

VTKK:n tietotekninen laitekanta ja tietotekninen ymp\u00e4rist\u00f6 vuonna 1989<\/h2>\n\n\n\n

Vuonna 1989 VTKK eli keskell\u00e4 tietotekniikan murrosta. IBM:n suurkoneiden rinnalle nousivat Cray-supertietokone, mikrot, ty\u00f6asemat, Unix ja valtakunnalliset tietoliikenneverkot. Samalla tietoturva laajeni konekeskusten fyysisest\u00e4 suojauksesta varmuuskopiointiin, tietosuojaan, ohjelmistojen karanteenitestaukseen ja tietokonevirusten j\u00e4rjestelm\u00e4lliseen torjuntaan.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/h1>\n\n\n\n

Vuosi 1989: suurkoneista supertietokoneisiin, mikroihin ja verkottuvaan tietojenk\u00e4sittelyyn<\/h3>\n\n\n\n

Vuosi 1989 oli Valtion tietokonekeskuksen tietoteknisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 murrosvuosi. Perinteinen keskitetty tietojenk\u00e4sittely s\u00e4ilyi edelleen VTKK:n toiminnan ytimen\u00e4, mutta sen rinnalle olivat nousseet mikrotietokoneet, ty\u00f6asemat, Unix-ymp\u00e4rist\u00f6t, l\u00e4hiverkot, valtakunnalliset tietoliikenneverkot ja organisaatioiden v\u00e4linen s\u00e4hk\u00f6inen tiedonsiirto.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden n\u00e4kyvin tekninen uudistus oli Cray X-MP EA\/432 -supertietokoneen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto<\/strong>. Lopullinen laitteisto asennettiin loka-marraskuussa ja tuotantok\u00e4ytt\u00f6 alkoi joulukuun alussa. Vuosikertomuksen mukaan j\u00e4rjestelm\u00e4 oli tuolloin Pohjoismaiden tehokkain. Supertietokonehankkeen rahoitti ja koneen omisti valtiovarainministeri\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Samanaikaisesti VTKK:n normaali k\u00e4ytt\u00f6palvelu oli huomattavan laaja. Se k\u00e4sitti keskuskone-, konekeskus- ja tietoliikennepalvelujen lis\u00e4ksi tulostuksen, arkistoinnin, s\u00e4ilytyksen ja asiantuntijapalveluja. Vuonna 1989 k\u00e4ytt\u00f6palvelun liikevaihto oli 154,2 miljoonaa markkaa ja henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 216. Er\u00e4k\u00e4ytt\u00f6 kasvoi asiakastoimeksiannoissa noin 12 prosenttia ja suorak\u00e4ytt\u00f6 noin 80 prosenttia. <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Keskuskoneymp\u00e4rist\u00f6n perustana IBM<\/h3>\n\n\n\n

VTKK:ssa oli vuonna 1989 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 useita IBM:n VM-ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Keskeinen tuotanto-VM toimi IBM 3090-280E -koneen toisessa puolikkaassa<\/strong>, ja sen k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 oli VM\/SP HPO Release 5. VTKK valmistautui samalla siirtym\u00e4\u00e4n VM\/XA SP -ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Compost_1989_02 kuvaa my\u00f6s IBM:n 9370- ja 4381-sarjojen asemaa VM-ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 suurkonearkkitehtuurin siirtymist\u00e4 370-maailmasta 370-XA- ja 370\/ESA-arkkitehtuureihin. <\/p>\n\n\n\n

Teknisesti ymp\u00e4rist\u00f6 oli siis jo selv\u00e4sti monikerroksinen. VTKK:ssa toimivat rinnakkain suurkoneet ja keskuskonepalvelut sek\u00e4 niit\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t pienkone-, mikro- ja ty\u00f6asemaratkaisut.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta kuvaa my\u00f6s se, ett\u00e4 asiakkaiden omiin tiloihin sijoitettiin esimerkiksi IBM 9370 -laitteistoja<\/strong> edusta- ja kehityskoneiksi, vaikka p\u00e4\u00e4osa varsinaisesta k\u00e4sittelyst\u00e4 suoritettiin edelleen VTKK:n keskuskoneilla. <\/p>\n\n\n\n

Cray toi VTKK:n supertietokoneaikaan<\/h3>\n\n\n\n

Vuoden teknologisesti n\u00e4kyvin laite oli Cray X-MP EA\/432<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Supertietokone otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kahdessa vaiheessa. Ensin k\u00e4ytettiin pienemp\u00e4\u00e4 toimittajan omistamaa laitteistoa testaamiseen ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6n rakentamiseen. Lopullinen Cray X-MP EA\/432 asennettiin loka-marraskuussa, mink\u00e4 j\u00e4lkeen tuotantok\u00e4ytt\u00f6 voitiin aloittaa joulukuun alussa. <\/p>\n\n\n\n

Supertietokone ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uusi tietokone VTKK:n konehallissa. Sen ymp\u00e4rille muodostui Tieteellisen laskennan palvelu, jonka teht\u00e4v\u00e4ksi tuli palvella tutkimusta ja vaativaa laskentaa. Vuosikertomuksen mukaan toimintaa rahoittivat l\u00e4hes kokonaan supertietokoneen p\u00e4\u00e4k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t eli opetusministeri\u00f6, Ilmatieteen laitos ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus. <\/p>\n\n\n\n

Compost_1989_05 kuvasi jo saman vuoden aikana my\u00f6s supertietokoneymp\u00e4rist\u00f6n jatkokehityst\u00e4. Laitteiston ohella huomio kohdistui ohjelmistoihin, matematiikkakirjastoihin ja grafiikka-apuv\u00e4lineisiin sek\u00e4 yhteyksiin muiden maiden supertietokonekeskuksiin. <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Mikrot, ty\u00f6asemat ja Unix muuttivat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Vuoden 1989 VTKK ei ollut en\u00e4\u00e4 vain suurkoneymp\u00e4rist\u00f6. Mikrojen ja ty\u00f6asemien merkitys kasvoi nopeasti.<\/p>\n\n\n\n

VTKK:n vuosikertomuksessa mainitaan esimerkiksi oppilaitokselle toimitettu atk-luokka, jossa k\u00e4ytettiin IBM PS\/80 -mikrotietokoneita oheislaitteineen CAD-ty\u00f6asemina<\/strong>. Samalla Yleisj\u00e4rjestelm\u00e4palvelun tuotevalikoimaa ja mikroihin liittyv\u00e4\u00e4 liiketoimintaa kehitettiin. <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s sovellusarkkitehtuurissa hajautuminen n\u00e4kyi konkreettisesti. Valtion palkanlaskennan Pata-ty\u00f6asemaohjelmisto yhdisti palkanlaskijan mikrotietokoneen keskustietokoneella tapahtuvaan palkanlaskentaan vuorovaikutteiseksi kokonaisuudeksi. Henkil\u00f6st\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4 HAH puolestaan sovitettiin toimimaan Unix-ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 Mikko 200 -laitteistolla. <\/p>\n\n\n\n

Sovelluskehityksess\u00e4 VTKK siirtyi v\u00e4hitellen FAS-kaudesta uusiin v\u00e4lineisiin. Compost_1989_01 kertoo, ett\u00e4 vuonna 1987 oli tehty periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s uusien sovellusten toteuttamisesta ensisijaisesti nelj\u00e4nnen sukupolven sovelluskehittimill\u00e4 ja tiedonhallintaohjelmistoilla. Vuonna 1989 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja kehityskohteina esiintyiv\u00e4t muun muassa Oracle, Focus, IDMS\/ADSO, Cobol, SAS, Mantis ja Minttu. <\/p>\n\n\n\n

Vuoden lopulla tulevaisuuden suunta n\u00e4kyi jo selv\u00e4sti: standardik\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmiin MS\/PC-DOS, OS\/2 ja UNIX perustuvien ratkaisujen odotettiin kasvattavan merkityst\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Tietoliikenne nousi keskeiseen asemaan<\/h3>\n\n\n\n

Vuoden 1989 ehk\u00e4 t\u00e4rkein pitk\u00e4aikainen muutos oli verkottumisen nopea eteneminen.<\/p>\n\n\n\n

VTKK suunnitteli ja toteutti yhdess\u00e4 asiakkaidensa kanssa Autorekisterikeskuksen ja l\u00e4\u00e4ninhallitusten valtakunnalliset tietoliikenneverkot<\/strong>. Ratkaisut perustuivat p\u00e4\u00e4osin VAX\/DECnet-tietoliikenteeseen. <\/p>\n\n\n\n

Samana vuonna VTKK sopi valtioneuvoston kanslian kanssa koko valtioneuvostoa kattavan tietoliikenteen runkoverkon ja s\u00e4hk\u00f6postij\u00e4rjestelm\u00e4n toimittamisesta. Vuoden 1990 aikana j\u00e4rjestelm\u00e4n piiriin oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulla valtioneuvoston kanslia, kaikki ministeri\u00f6t ja oikeuskanslerin virasto. Ratkaisujen ilmoitettiin perustuvan valtiovarainministeri\u00f6n suosittelemiin avoimiin ja standardien mukaisiin k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelmiin ja tietoliikennek\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. <\/p>\n\n\n\n

Tietoliikenne ei siis en\u00e4\u00e4 ollut vain tietokoneiden v\u00e4linen tekninen yhteys. Siit\u00e4 oli muodostumassa julkishallinnon tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4 infrastruktuuri.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

OVT viitoitti tiet\u00e4 j\u00e4rjestelmien v\u00e4liselle tiedonsiirrolle<\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 1989 VTKK kehitti my\u00f6s organisaatioiden v\u00e4list\u00e4 tiedonsiirtoa eli OVT:t\u00e4<\/strong>, jota voi historiallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4integraation kehityslinjoista.<\/p>\n\n\n\n

OVT-suosituksilla m\u00e4\u00e4riteltiin menetelmi\u00e4, joiden avulla eri organisaatioiden tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t pystyiv\u00e4t vaihtamaan tietoja yhdenmukaisesti. Ratkaisuissa k\u00e4siteltiin tietosis\u00e4lt\u00f6\u00e4, tiedon esitysmuotoa ja kuljetusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Esitystavassa k\u00e4ytettiin ISO:n EDIFACT-kielioppia, ja kuljetusj\u00e4rjestelmi\u00e4 koskevat suositukset perustuivat muun muassa Teletexiin ja X.400:aan. My\u00f6s VTKK:n verkkoa voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tiedonsiirtoon. <\/p>\n\n\n\n

VTKK:ssa perustettiin vuoden alussa OVT-tukiryhm\u00e4, ja organisaatiossa tehtiin periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 OVT\/EDI otetaan huomioon tietoj\u00e4rjestelmien kokonaissuunnittelussa. <\/p>\n\n\n\n

Tietoturvan kannalta erityisen kiinnostava oli v\u00e4livarastoiva tiedostonsiirtopalvelu<\/strong>. L\u00e4hteen mukaan v\u00e4livarasto eristi asiakkaat toisistaan, mill\u00e4 pyrittiin takaamaan tietosuoja mahdollisimman hyvin. OVT:n hallintaan kuuluivat my\u00f6s muun muassa kuittaukset, lokikirjanpito, virhetilanteiden k\u00e4sittely sek\u00e4 tiedostojen ja osapuolitietojen hallinta. <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Tallennusymp\u00e4rist\u00f6 uudistui: nauhoista kasetteihin<\/h3>\n\n\n\n

Vuoden 1989 laiteymp\u00e4rist\u00f6n mittakaavaa kuvaa hyvin VTKK:n nauha-arkisto.<\/p>\n\n\n\n

Compost_1989_01 kertoo arkistossa olleen 65 000 nauhataltiota<\/strong>, ja nauhatiedostoja k\u00e4ytettiin kuukausittain 15 500 kertaa<\/strong>. Nauhoille sijoitettiin muun muassa yli 25 megatavun er\u00e4- ja tulostustiedostoja, mikrofilmaukseen menevi\u00e4 aineistoja, varmuuskopioita sek\u00e4 asiakkaille toimitettavia tiedostoja. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1989 VTKK oli siirtym\u00e4ss\u00e4 perinteisist\u00e4 nauhataltiosta kasetteihin . Kasetin kirjoitustiheydeksi ilmoitettiin 38 000 tavua tuumalla ja siirtonopeudeksi kolme miljoonaa tavua sekunnissa. Perinteisen nauhan vastaavat luvut olivat 6 250 tavua tuumalla ja 1,2 miljoonaa tavua sekunnissa. Kasettiin mahtui noin 25 prosenttia enemm\u00e4n tietoa kuin suurelle nauhataltiolle.<\/p>\n\n\n\n

\"VTKK:n
VTKK:n tietokonekeskuksen tiedontallennuslaitteistoa: yl\u00e4kuvassa rivi magneettinauhayksik\u00f6it\u00e4 ja alakuvassa kasettiohjain sek\u00e4 kaksi kasettiyksikk\u00f6\u00e4. Keskell\u00e4 n\u00e4kyy automaattilataaja. Magneettinauhat ja kasettij\u00e4rjestelm\u00e4t kuuluivat suurten tietokonej\u00e4rjestelmien tallennus- ja tiedonk\u00e4sittely-ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"VTKK:n
VTKK:n nauhakasetti ja vieress\u00e4 COM-tulostuksessa k\u00e4ytetyn mikrofilmirullan runko kokovertailuna. Noin 10 \u00d7 12,5 cm:n kokoisen kasetin sis\u00e4ll\u00e4 oli puolen tuuman levyinen magneettinauha, jolle voitiin tallentaa noin 38 miljoonaa tavua tietoa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hde:<\/strong> VTKK:n henkil\u00f6st\u00f6lehti, artikkeli Siirrymme nauhataltioista kasetteihin<\/em>. Valokuva: VTKK Perinne ry<\/p>\n\n\n\n

Artikkelissa kiinnostava historiallinen yksityiskohta on my\u00f6s kapasiteettivertailu: kasettiin kerrotaan mahtuneen noin 60 prosenttia enemm\u00e4n tietoa kuin silloiselle nauhatallenteelle<\/strong>. Se kertoo hyvin, miksi kasettitekniikka merkitsi muutosta pelk\u00e4n fyysisen koon lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Kasettien etuna n\u00e4htiin kapasiteetin ja nopeuden lis\u00e4ksi luotettavuus. T\u00e4ll\u00e4 oli l\u00e4hteen mukaan erityist\u00e4 merkityst\u00e4 varmuuskopioinnissa. Nauhakirjanpitoj\u00e4rjestelm\u00e4 piti puolestaan kirjaa tallennetuista tiedostoista, niiden syntymisest\u00e4 ja s\u00e4ilytysajoista. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 tallennuksen hallinta oli vuonna 1989 jo j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 tiedon elinkaaren hallintaa eik\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 magneettinauhojen fyysist\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Tietoturva vuonna 1989<\/h3>\n\n\n\n

Viruksista tuli todellinen tietoturvakysymys<\/h2>\n\n\n\n

Vuoden 1989 aineisto antaa poikkeuksellisen hyv\u00e4n kuvan siit\u00e4, kuinka tietoturva alkoi muuttua fyysisest\u00e4 konekeskusturvallisuudesta my\u00f6s ohjelmistojen ja verkottuneiden ty\u00f6asemien turvallisuudeksi.<\/p>\n\n\n\n

Compost_1989_08 k\u00e4sitteli asiaa kokonaisella\u201dVirukset tulevat, oletko valmis?\u201d<\/strong> -artikkelilla. VTKK:ssa tietokonevirukset m\u00e4\u00e4riteltiin uhaksi, johon suhtauduttiin vakavasti. Organisaation turvallisuusjohtoryhm\u00e4 oli k\u00e4sitellyt virusuhkaa ja siit\u00e4 oli annettu yksityiskohtaisia sis\u00e4isi\u00e4 ohjeita. <\/p>\n\n\n\n

Tietohallintoyksikk\u00f6\u00f6n, Yleisj\u00e4rjestelm\u00e4palveluun ja K\u00e4ytt\u00f6palveluun oli nimetty virusasiantuntijoita. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli virusten ehk\u00e4isy-, tunnistus- ja poistamiseen tarkoitettuja ohjelmia. Uusia ja erityisesti ep\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4 ohjelmia varten j\u00e4rjestettiin karanteeniymp\u00e4rist\u00f6<\/strong>, jossa ohjelmat voitiin testata ennen niiden liitt\u00e4mist\u00e4 yhteisk\u00e4ytt\u00f6isiin tai verkkoon kytkettyihin tietokoneisiin. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde nosti suurimmaksi riskialueeksi l\u00e4hiverkotetun mikroymp\u00e4rist\u00f6n<\/strong>, vaikka virusuhan todettiin koskevan kaikkia k\u00e4ytt\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 havainto VTKK:n tietoturvahistoriassa: tietoturvan painopiste alkoi siirty\u00e4 keskitetysti hallituista suurkoneista kohti hajautettuja mikroja, ohjelmistoja ja verkkoja.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Varmuuskopiointi oli keskeinen turvatoimi<\/h3>\n\n\n\n

Varmuuskopiointi n\u00e4htiin olennaiseksi suojaksi sek\u00e4 virusuhkia ett\u00e4 muita h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1989 ohjeistuksessa suositeltiin s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s vanhempia varmuuskopioita, koska uusin kopio saattoi olla saastunut tai viallinen. Varmuuskopioiden tuli olla kirjoitussuojattuja ja niit\u00e4 tuli s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 lukitussa paikassa. <\/p>\n\n\n\n

Samaan aikaan tallennustekniikan siirtyminen nauhoista kasetteihin paransi l\u00e4hteen mukaan tiedon luotettavuutta ja oli siksi merkitt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s varmuuskopioinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/p>\n\n\n\n

Tietoturva oli siten yhdistelm\u00e4 teknisi\u00e4, organisatorisia ja k\u00e4ytt\u00e4jiin kohdistuvia toimia: varmistuksia, s\u00e4ilytysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, ohjelmistojen testaamista, vastuuhenkil\u00f6it\u00e4, ohjeistusta ja koulutusta.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Turvallisuus oli my\u00f6s organisoitu johtamiskysymys<\/h3>\n\n\n\n

VTKK:n organisaatiokuvauksessa n\u00e4kyy erikseen turvallisuusp\u00e4\u00e4llik\u00f6n teht\u00e4v\u00e4<\/strong> toimitusjohtajan esikunnassa. <\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1989 l\u00e4hteiden perusteella turvallisuus ei siis ollut ainoastaan konekeskuksen tekninen teht\u00e4v\u00e4. Virustorjunnassa turvallisuusjohtoryhm\u00e4, tietohallinto, k\u00e4ytt\u00f6palvelu, yleisj\u00e4rjestelm\u00e4palvelu sek\u00e4 konsultointi- ja koulutuspalvelu saivat kukin omia teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Vuosikertomuksen mukaan asiakkaille annettuun ajankohtaiskoulutukseen kuuluivat muun muassa avoimet j\u00e4rjestelm\u00e4t, tietoliikenneverkot, organisaatioiden v\u00e4linen tiedonv\u00e4litys ja atk-virusten torjunta<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

K\u00e4ytt\u00f6varmuus ja poikkeusoloihin varautuminen<\/h3>\n\n\n\n

VTKK:n k\u00e4ytt\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 oli erityinen merkitys, koska keskuksen koneilla k\u00e4siteltiin useiden valtionhallinnon keskeisten j\u00e4rjestelmien tietoja.<\/p>\n\n\n\n

Vuoden 1989 aineistossa mainitaan erikseen VTKK:n velvoite huolehtia valtionhallinnon t\u00e4rkeimpien j\u00e4rjestelmien toimivuudesta poikkeusoloissa<\/strong>. Asia nousi esiin pohdittaessa Espoon ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6toimintojen v\u00e4list\u00e4 ty\u00f6njakoa. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 tuo vuoden 1989 tietotekniseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n t\u00e4rke\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman: VTKK:n infrastruktuuria ei voitu suunnitella pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kustannusten, suorituskyvyn tai normaalin k\u00e4ytt\u00f6tilanteen perusteella. My\u00f6s valtionhallinnon jatkuvuus oli otettava huomioon.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Vuoden 1989 tietotekninen kokonaiskuva<\/h3>\n\n\n\n

VTKK:n vuoden 1989 tietotekninen ymp\u00e4rist\u00f6 voidaan tiivist\u00e4\u00e4 viiteen rinnakkaiseen kehityslinjaan:<\/p>\n\n\n\n

1. Keskitetty tietojenk\u00e4sittely s\u00e4ilyi vahvana.<\/strong>
IBM:n suurkoneet, VM-ymp\u00e4rist\u00f6t, keskuskonepalvelut sek\u00e4 suuret valtakunnalliset rekisteri- ja hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4t muodostivat edelleen tuotannon ytimen. <\/p>\n\n\n\n

2. Supertietokone toi kokonaan uuden laskentatason.<\/strong>
Cray X-MP EA\/432 nosti VTKK:n tieteellisen suurteholaskennan infrastruktuurin keski\u00f6\u00f6n. <\/p>\n\n\n\n

3. Tietojenk\u00e4sittely hajautui.<\/strong>
Mikrot, ty\u00f6asemat, Unix-ymp\u00e4rist\u00f6t ja asiakkaiden omiin tiloihin sijoitettavat laitteet tulivat osaksi kokonaisarkkitehtuuria. <\/p>\n\n\n\n

4. Verkottuminen kiihtyi.<\/strong>
VAX\/DECnet-verkot, valtioneuvoston runkoverkkohanke, s\u00e4hk\u00f6posti, X.400 ja OVT\/EDI osoittivat kehityksen siirtyv\u00e4n yksitt\u00e4isist\u00e4 tietokoneista kesken\u00e4\u00e4n kommunikoiviin j\u00e4rjestelmiin. <\/p>\n\n\n\n

5. Tietoturva laajeni.<\/strong>
Fyysisen turvallisuuden ja k\u00e4ytt\u00f6varmuuden rinnalle tulivat ohjelmistoturvallisuus, virustorjunta, karanteeniymp\u00e4rist\u00f6t, varmuuskopiointi, tietosuoja, lokikirjanpito, vastuuhenkil\u00f6t ja henkil\u00f6st\u00f6n koulutus. <\/p>\n\n\n\n

Historiallinen merkitys<\/h3>\n\n\n\n

Vuotta 1989 voi aineiston perusteella kuvata siirtym\u00e4kohtana kahden tietotekniikan aikakauden v\u00e4lill\u00e4<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n

Toisella puolella oli VTKK:n perinteinen maailma: keskuskoneet, suurten rekisterien er\u00e4ajot, keskitetty tallennus ja tuhansien magneettinauhojen arkistot. Toisella puolella n\u00e4kyi jo 1990-luvun tietotekniikka: mikrot ja ty\u00f6asemat, Unix, avoimet j\u00e4rjestelm\u00e4t, s\u00e4hk\u00f6posti, tietoliikenneverkot, organisaatioiden v\u00e4linen s\u00e4hk\u00f6inen tiedonsiirto ja verkottuneiden mikrojen uudet tietoturvauhat. <\/p>\n\n\n\n

Cray X-MP EA\/432 t\u00e4ydensi t\u00e4t\u00e4 kuvaa kolmannella kehityslinjalla: eritt\u00e4in suurta laskentatehoa vaativalla tieteellisell\u00e4 laskennalla. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in VTKK:n vuoden 1989 ymp\u00e4rist\u00f6 ei ollut en\u00e4\u00e4 yksi yhten\u00e4inen \u201dkeskuskoneymp\u00e4rist\u00f6\u201d, vaan monialustainen, verkottuva ja v\u00e4hitellen hajautuva tietotekninen kokonaisuus<\/strong>, jonka hallinnassa k\u00e4ytt\u00f6varmuus, standardointi ja tietoturva saivat jatkuvasti suuremman merkityksen.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4asiallinen l\u00e4hdeaineisto<\/h3>\n\n\n\n
    \n
  • VTKK:n vuosikertomus 1989. <\/li>\n\n\n\n
  • Compost_1989_01, erityisesti FAS-ymp\u00e4rist\u00f6 ja \u201dSiirrymme nauhataltioista kasetteihin\u201d. <\/li>\n\n\n\n
  • Compost_1989_02 , IBM:n VM-, 370-, XA- ja ESA-ymp\u00e4rist\u00f6jen kehitys. <\/li>\n\n\n\n
  • Compost_1989_05 , tieteellinen laskenta ja supertietokoneymp\u00e4rist\u00f6. <\/li>\n\n\n\n
  • Compost_1989_07, OVT\/EDI, X.400, tiedonsiirto ja tietosuoja. <\/li>\n\n\n\n
  • Compost_1989_08, tietokonevirukset ja VTKK:n tietoturvatoimet. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n


    Vuonna 1989 VTKK eli keskell\u00e4 tietotekniikan murrosta. IBM:n suurkoneiden rinnalle nousivat Cray-supertietokone, mikrot, ty\u00f6asemat, Unix ja valtakunnalliset tietoliikenneverkot. Samalla tietoturva laajeni konekeskusten fyysisest\u00e4 suojauksesta varmuuskopiointiin, tietosuojaan, ohjelmistojen karanteenitestaukseen ja tietokonevirusten j\u00e4rjestelm\u00e4lliseen torjuntaan.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

    \"Cray
    VTKK:n Cray X-MP EA\/432 -supertietokone. Laitteisto otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kahdessa vaiheessa: ensin pienemm\u00e4ll\u00e4 testaus- ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 ja my\u00f6hemmin varsinaisella Cray X-MP EA\/432 -j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4. Alkuper\u00e4isen kuvatekstin mukaan tuotantok\u00e4ytt\u00f6 alkoi joulukuun alussa ja j\u00e4rjestelm\u00e4 oli Pohjoismaiden tehokkain.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    Kuva VTKK:n vuosikertomus 1989, VTKK Perinne ry<\/p>\n\n\n\n

      \n
    • <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

      <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      VTKK:n tietotekninen laitekanta ja tietotekninen ymp\u00e4rist\u00f6 vuonna 1989 Vuonna 1989 VTKK eli keskell\u00e4 tietotekniikan murrosta. IBM:n suurkoneiden rinnalle nousivat Cray-supertietokone, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-6014","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6014","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6014"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6014\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6403,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6014\/revisions\/6403"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6014"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}