{"id":6054,"date":"2026-10-25T13:31:23","date_gmt":"2026-10-25T11:31:23","guid":{"rendered":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=6054"},"modified":"2026-10-25T13:50:39","modified_gmt":"2026-10-25T11:50:39","slug":"vtkkn-tietotekninen-laitekanta-vuonna-1990","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=6054","title":{"rendered":"VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1990"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1990<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Keskuskoneista kohti hajautettuja ja verkottuneita j\u00e4rjestelmi\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuosi 1990 oli Valtion tietokonekeskuksen tietoteknisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 selv\u00e4 murrosvaihe. Perinteiset keskuskoneet olivat edelleen keskeisess\u00e4 asemassa suurten rekisterien ja tuotantoj\u00e4rjestelmien k\u00e4sittelyss\u00e4, mutta niiden rinnalle olivat nopeasti nousseet VAX-pienkoneet, Unix-j\u00e4rjestelm\u00e4t, PC-ty\u00f6asemat, l\u00e4hiverkot ja palvelimet.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muutosta kuvasi my\u00f6s VTKK:n strateginen linja: erillisist\u00e4 j\u00e4rjestelmist\u00e4 oltiin siirtym\u00e4ss\u00e4 kohti hajautettuja, verkotettuja ja avoimia j\u00e4rjestelmi\u00e4. Vuosikertomuksessa t\u00e4t\u00e4 kuvattiin siirtymisen\u00e4 hajautettujen erillisj\u00e4rjestelmien vaiheesta kesken\u00e4\u00e4n integroitujen avoimien j\u00e4rjestelmien aikaan. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden laiteymp\u00e4rist\u00f6 ei siten en\u00e4\u00e4 muodostunut yhdest\u00e4 hallitsevasta tietokonetyypist\u00e4. VTKK:ssa ja sen asiakasymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toimivat rinnakkain keskustietokoneet, supertietokone, VAX-j\u00e4rjestelm\u00e4t, Unix-koneet, mikrotietokoneet, palvelimet ja erilaiset tietoliikenneverkot. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">IBM-keskuskoneet olivat edelleen tuotannon perustaa<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">IBM:n keskustietokoneilla oli VTKK:n tuotannossa edelleen merkitt\u00e4v\u00e4 asema. Niiden merkityksest\u00e4 kertoo my\u00f6s se, ett\u00e4 VTKK aloitti vuonna 1990 IBM-keskuskoneiden k\u00e4yt\u00f6n varmistamiseen tarkoitetun turvapalvelun. T\u00e4t\u00e4 varten VTKK perusti yhdess\u00e4 IBM:n kanssa Suomen ATK-Varakeskus Oy:n. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Varakeskuksen perustaminen kertoo samalla siit\u00e4, kuinka kriittiseksi keskitetty tietojenk\u00e4sittely oli muodostunut. Kyse ei ollut en\u00e4\u00e4 vain laskentakapasiteetin tarjoamisesta, vaan my\u00f6s tietotekniikkapalvelujen jatkuvuuden varmistamisesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uuden yhti\u00f6n varakonepalvelu oli tarkoitettu muun muassa IBM S\/370 -laitteistoja k\u00e4ytt\u00e4ville asiakkaille, ja varakone sijaitsi VTKK:ssa. IBM AS\/400 -asiakkaiden varakone sijaitsi puolestaan IBM:n tiloissa. Aineistossa mainitaan lis\u00e4ksi suunnitelma tarjota vastaavia palveluita IBM RISC System\/6000 -ymp\u00e4rist\u00f6lle. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Cray toi VTKK:lle supertietokoneluokan laskentatehon<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n laitekannan teknisesti n\u00e4ytt\u00e4vin osa oli Otaniemess\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vihitty <strong>Cray X-MP\/EA\/432 -supertietokone<\/strong>. Vuoden 1990 Viitakko1990-aineiston mukaan kone vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 11. tammikuuta 1990. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Cray-j\u00e4rjestelm\u00e4lle ilmoitettiin:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>256 miljoonan merkin keskusmuisti<\/li>\n\n\n\n<li>256 miljoonan merkin puolijohdelevymuisti<\/li>\n\n\n\n<li>noin 25 miljardin merkin levymuisti<\/li>\n\n\n\n<li>parhaimmillaan noin 940 miljoonan laskutoimituksen sekuntinopeus. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sen merkitys oli ennen kaikkea tieteellisess\u00e4 laskennassa. Vuoden toimintasuunnitelmassa tieteellisen laskennan keskeiseksi teht\u00e4v\u00e4ksi m\u00e4\u00e4riteltiin supertietokoneen k\u00e4ytt\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n ja peruspalvelujen vakiinnuttaminen sek\u00e4 asiakaspalvelu, joka perustui laajaan sovellusohjelmistovalikoimaan ja asiantuntijatukeen. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Cray edusti VTKK:n tietoteknisen laitekannan toista \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t\u00e4 samaan aikaan, kun henkil\u00f6kohtaiset mikroty\u00f6asemat yleistyiv\u00e4t organisaation toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">VAX oli t\u00e4rke\u00e4 hajautetun tietojenk\u00e4sittelyn ymp\u00e4rist\u00f6<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VAX-j\u00e4rjestelm\u00e4t muodostivat vuonna 1990 keskeisen osan VTKK:n pienkone- ja sovelluskehitysymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Viitakko1990-aineistossa mainitaan VAX-laitteita sek\u00e4 VTKK:n omissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ett\u00e4 asiakkaille toimitetuissa ratkaisuissa. <a href=\"https:\/\/onedrive.live.com\/?cid=D843A411473052F1&amp;id=D843A411473052F1!sdbf2f3abb80c43aca72dc6599c3d222b\">[<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hyv\u00e4 esimerkki VTKK:n omasta kehitysymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 oli verohallinnon systeemity\u00f6t\u00e4 tehnyt yksikk\u00f6. Sen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli oma <strong>VAX 3800<\/strong>, ja henkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 oli lis\u00e4ksi omat mikrotietokoneet. Mikroilta voitiin olla yhteydess\u00e4 joko omaan VAX-koneeseen tai suoraan Verohallituksen kehityskoneeseen. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">P\u00e4\u00e4osa Verohallituksen systeemity\u00f6st\u00e4 tehtiin VAX\/VMS-ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, vaikka osa teht\u00e4vist\u00e4 s\u00e4ilyi IBM-laiteymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 havainnollistaa hyvin vuoden 1990 monilaiteymp\u00e4rist\u00f6\u00e4: samankin asiakkaan tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4 voitiin kehitt\u00e4\u00e4 useilla teknisill\u00e4 alustoilla. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6s asiakkaiden VAX-kanta kasvoi. Viitakko1990-aineistossa mainitaan esimerkiksi Tampereen kaupungille toimitettu VAX 9000-210Cluster -j\u00e4rjestelm\u00e4 oheislaitteineen, jonka arvo oli noin kuusi miljoonaa markkaa. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Unix nousi t\u00e4rke\u00e4ksi avoimien j\u00e4rjestelmien alustaksi<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Unix-j\u00e4rjestelmien asema vahvistui voimakkaasti. VTKK:n tarjoamiin ratkaisuihin kuului erityisesti Nokia Datan Mikko-tuoteperheen Unix-laitteita. Vuoden aineistossa esiintyv\u00e4t muun muassa Mikko 100-, 200- ja 300-sarjat. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Mikko 100 m57<\/strong> perustui Intel 80486 -suorittimeen ja sit\u00e4 toimitettiin Nokia SCO UNIX -k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Mikko 200 m61<\/strong> oli Unix-pienkone.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Mikko 300<\/strong> -sarjaan kuului suurempia Unix-j\u00e4rjestelmi\u00e4 ja niihin liitett\u00e4vi\u00e4 levy- ja nauharatkaisuja. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n Unix-valikoima ei rajoittunut Nokiaan. Aineistossa esiintyv\u00e4t my\u00f6s <strong>IBM RISC System\/6000<\/strong> sek\u00e4 <strong>Hewlett-Packard HP 9000\/800<\/strong> -sarjan Unix-j\u00e4rjestelm\u00e4t. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Unix oli osa laajempaa siirtym\u00e4\u00e4 kohti avoimia j\u00e4rjestelmi\u00e4, jota VTKK piti strategisesti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 1990-luvulle siirrytt\u00e4ess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Mikrotietokoneesta tuli tavallinen ty\u00f6v\u00e4line<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samaan aikaan tapahtui toinen suuri muutos: henkil\u00f6kohtainen tietokone oli muuttumassa erikoislaitteesta normaaliksi ty\u00f6v\u00e4lineeksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytettiin muun muassa IBM PS\/2 -sarjan tietokoneita sek\u00e4 Nokia Datan MikroMikko- ja Mikko-laitteita. Viitakko1990-aineiston mukaan Otaniemen mikroluokissa oli esimerkiksi IBM PS\/2 80- ja PS\/2 60 -koneita sek\u00e4 AT- ja XT-luokan mikroja. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ty\u00f6asemien tulo n\u00e4kyy konkreettisesti my\u00f6s Verohallituksen systeemity\u00f6ss\u00e4: kehitt\u00e4jill\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtaiset mikrot, joista muodostettiin yhteydet VAX-j\u00e4rjestelmiin. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4in PCn teht\u00e4v\u00e4 oli yh\u00e4 useammin toimia k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n henkil\u00f6kohtaisena ty\u00f6asemana ja verkkoyhteyden p\u00e4\u00e4telaitteena.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Nokia Data ja IBM olivat keskeisi\u00e4 laitetoimittajia<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n asema ei rajoittunut omien tietokoneiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, vaan organisaatio toimi samalla julkishallinnon merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tietotekniikan j\u00e4rjestelm\u00e4- ja laitetoimittajana.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nokia Datan kanssa yhteisty\u00f6 syveni vuonna 1990 Tiimikko-j\u00e4lleenmyyntimallin kautta. VTKK nimettiin ensimm\u00e4iseksi Nokia Datan Tiimikko-tietokeskukseksi. VTKK edusti kuudella toimipaikkakunnallaan Nokia Datan tuotevalikoimaa ja tarjosi MikroMikko-, Tiimi- ja Mikko-Unix-ratkaisuihin liittyv\u00e4\u00e4 osaamista ja palveluita. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tiimikko-sopimus ei kuitenkaan merkinnyt sitoutumista vain Nokiaan. Aineistossa todetaan erikseen, ett\u00e4 <strong>IBM s\u00e4ilyi Nokia Datan rinnalla tasavertaisena p\u00e4\u00e4miehen\u00e4<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 piirre VTKK:n vuoden 1990 laitepolitiikassa: ratkaisuja pyrittiin rakentamaan useiden valmistajien laitteistoista sen sijaan, ett\u00e4 koko tietojenk\u00e4sittely olisi sidottu yhden valmistajan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Ty\u00f6asemat, palvelimet ja verkot muodostivat uuden arkkitehtuurin<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tietoteknisen muutoksen ehk\u00e4 t\u00e4rkein piirre oli verkottuminen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n Tommi-toimistoj\u00e4rjestelm\u00e4lle m\u00e4\u00e4ritellyt tavoitteet kuvaavat hyvin sit\u00e4 arkkitehtuuria, jota kohti oltiin menossa. Ty\u00f6asemiksi m\u00e4\u00e4riteltiin 286- ja 386-luokan mikrotietokoneet. Palvelimina voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 386-mikroja, Unix-pienkoneita tai keskuskoneita. L\u00e4hiverkkoina olivat <strong>Token Ring<\/strong> ja <strong>Ethernet<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tietoliikenneratkaisuihin kuuluivat puolestaan <strong>ISO\/OSI, TCP\/IP ja SNA<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 yhdistelm\u00e4 kertoo olennaisesta teknologisesta muutoksesta. Ty\u00f6asema, palvelin, l\u00e4hiverkko ja suurempi keskustietokone muodostivat yhdess\u00e4 tietoj\u00e4rjestelm\u00e4kokonaisuuden.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Julkishallinnon tietoverkot nousivat keskeiseen asemaan<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden 1990 vuosikertomuksessa julkisen hallinnon tietoverkkojen kehitt\u00e4minen nostetaan yhdeksi VTKK:n keskeisist\u00e4 toiminnan painopisteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK osallistui syyskuussa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetun <strong>JUHA-verkon<\/strong> toteuttamiseen. Lis\u00e4ksi VTKK:lla oli projektivastuu valtioneuvoston tietoliikenneverkon ja s\u00e4hk\u00f6postin toteuttamisesta. Verkko yhdisti valtioneuvoston kanslian, ministeri\u00f6t ja oikeuskanslerin viraston. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuosikertomuksessa verkottuminen liitettiin suoraan hajautettujen j\u00e4rjestelmien kehitykseen: tavoitteena oli siirty\u00e4 erillisist\u00e4 hajautetuista j\u00e4rjestelmist\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n integroituihin avoimiin j\u00e4rjestelmiin. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tulostus oli edelleen raskasta tuotantotekniikkaa<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kaikki vuoden 1990 tietotekniikka ei ollut n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 verkottumista. Keskitetty massatulostus oli edelleen huomattava osa tietokonekeskuksen fyysist\u00e4 tuotantoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Otaniemess\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 IBM:n lasersivukirjoitin, joka oli siirretty Jyv\u00e4skyl\u00e4st\u00e4 Otaniemeen. Sill\u00e4 tulostettiin E-lomakkeille muun muassa sysout- ja palkkatulosteita. Tulostin oli yhdistetty <strong>Hunkeler-paperink\u00e4sittelyrataan<\/strong>, joka kuljetti, taittoi ja erotteli tulostust\u00f6it\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hunkeler-linjan avulla tulostuksen j\u00e4lkik\u00e4sittely\u00e4 automatisoitiin. Aineistossa kuvataan jopa sit\u00e4, kuinka tulostuksessa syntyneen paperij\u00e4tteen poistamista kehitettiin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistettua putkipostij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Asiakkaiden laitteistot ja tietoliikenne olivat osa kokonaisj\u00e4rjestelmi\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">VTKK:n toiminta ulottui oman laitekannan lis\u00e4ksi asiakkaiden teknisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Esimerkiksi Autorekisterikeskuksen liikennetietoj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto edellytti asiakkaan laitteistojen sek\u00e4 tietoliikenteen uusimista ja laajentamista. My\u00f6s uusien sidosryhmien tietoliikenneyhteydet oli suunniteltava ja toteutettava. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 kuvastaa VTKK:n roolin muutosta. Laitteistoa, tietoliikennett\u00e4, tietokantoja ja sovelluksia k\u00e4siteltiin yh\u00e4 useammin yhten\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4kokonaisuutena.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Vuoden 1990 laiteymp\u00e4rist\u00f6 p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa<\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><thead><tr><th>Teknologiaryhm\u00e4<\/th><th>Aineistossa esiintyvi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4<\/th><th>Merkitys vuonna 1990<\/th><\/tr><\/thead><tbody><tr><td><strong>Keskuskoneet<\/strong><\/td><td>IBM S\/370<\/td><td>Suuret tuotanto- ja rekisterij\u00e4rjestelm\u00e4t, varakonepalvelut <\/td><\/tr><tr><td><strong>Supertietokoneet<\/strong><\/td><td>Cray X-MP\/EA\/432<\/td><td>Tieteellinen ja vaativa laskenta <\/td><\/tr><tr><td><strong>VAX<\/strong><\/td><td>VAX 3800, VAX 9000<\/td><td>Sovelluskehitys ja hajautettu tietojenk\u00e4sittely <\/td><\/tr><tr><td><strong>Unix<\/strong><\/td><td>Nokia Mikko, HP 9000\/800, IBM RISC System\/6000<\/td><td>Avoimet j\u00e4rjestelm\u00e4t ja palvelinymp\u00e4rist\u00f6t <\/td><\/tr><tr><td><strong>Mikrot<\/strong><\/td><td>IBM PS\/2, AT\/XT, MikroMikko<\/td><td>Henkil\u00f6kohtaiset ty\u00f6asemat ja verkkop\u00e4\u00e4tteet <\/td><\/tr><tr><td><strong>L\u00e4hiverkot<\/strong><\/td><td>Token Ring, Ethernet<\/td><td>Ty\u00f6asemien ja palvelinten verkottaminen <\/td><\/tr><tr><td><strong>Tietoliikenne<\/strong><\/td><td>SNA, TCP\/IP, ISO\/OSI<\/td><td>Erilaisten j\u00e4rjestelmien v\u00e4linen tiedonsiirto <\/td><\/tr><tr><td><strong>Tuotantolaitteet<\/strong><\/td><td>IBM-lasertulostin, Hunkeler-paperink\u00e4sittely<\/td><td>Suurten tulostusm\u00e4\u00e4rien tuotanto ja j\u00e4lkik\u00e4sittely <\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Vuoden 1990 merkitys<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden 1990 VTKK:ta ei en\u00e4\u00e4 voi kuvata vain perinteiseksi keskustietokonekeskukseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Keskuskoneet olivat edelleen t\u00e4rke\u00e4 osa tuotantoa, ja niiden toimintavarmuutta vahvistettiin jopa erillisell\u00e4 varakeskusratkaisulla. Samaan aikaan Cray toi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n eritt\u00e4in suuren laskentatehon, VAX- ja Unix-koneet hajauttivat tietojenk\u00e4sittely\u00e4, mikrot siirtyiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4jien ty\u00f6p\u00f6ydille ja Token Ring- sek\u00e4 Ethernet-verkot yhdistiv\u00e4t ty\u00f6asemia ja palvelimia. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden ehk\u00e4 t\u00e4rkein historiallinen kehityslinja oli kuitenkin <strong>siirtyminen yksitt\u00e4isist\u00e4 tietokoneista verkottuneisiin j\u00e4rjestelm\u00e4kokonaisuuksiin<\/strong>. VTKK:n omassa strategiassa t\u00e4t\u00e4 kuvattiin siirtym\u00e4n\u00e4 erillisist\u00e4 hajautetuista j\u00e4rjestelmist\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n integroituihin avoimiin j\u00e4rjestelmiin. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuosi 1990 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siksi VTKK:n historiassa er\u00e4\u00e4nlaiselta tekniselt\u00e4 risteyskohdalta: samassa organisaatiossa kohtasivat keskustietokonekauden perint\u00f6, superlaskenta, VAX-pienkoneet, Unix, henkil\u00f6kohtaiset PC:t sek\u00e4 nopeasti laajentuva tietoliikenne. N\u00e4ist\u00e4 aineksista oli muodostumassa 1990-luvulle ominainen <strong>ty\u00f6asema-, palvelin- ja verkkopohjainen tietojenk\u00e4sittely-ymp\u00e4rist\u00f6<\/strong>. <\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hdeaineisto<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">P\u00e4\u00e4asiallisina l\u00e4htein\u00e4 on k\u00e4ytetty VTKK:n vuosikertomusta 1990, sek\u00e4 vuoden 1990 Compost-lehti\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\"><\/h3>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>VTKK:n oma laitekanta ja asiakkaille toimitetut laitteistot on tarkoituksellisesti erotettu toisistaan<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 on historiallisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska vuoden 1990 aineistossa esiintyv\u00e4 laitemalli ei automaattisesti tarkoita, ett\u00e4 kyseinen kone olisi ollut VTKK:n omistama tai sen omassa konesalissa. <\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1990 Keskuskoneista kohti hajautettuja ja verkottuneita j\u00e4rjestelmi\u00e4 Vuosi 1990 oli Valtion tietokonekeskuksen tietoteknisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 selv\u00e4 murrosvaihe. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-6054","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6054","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6054"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6054\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6062,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6054\/revisions\/6062"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6054"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}