{"id":6241,"date":"2026-10-27T13:52:40","date_gmt":"2026-10-27T11:52:40","guid":{"rendered":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=6241"},"modified":"2026-11-01T11:11:37","modified_gmt":"2026-11-01T09:11:37","slug":"vtkkn-tietotekninen-laitekanta-vuonna-1991","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=6241","title":{"rendered":"VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1991"},"content":{"rendered":"\n

<\/h2>\n\n\n\n

VTKK:n tietotekninen laitekanta ja tietotekninen ymp\u00e4rist\u00f6 vuonna 1991<\/h2>\n\n\n\n

Keskitetyst\u00e4 tietojenk\u00e4sittelyst\u00e4 monimuotoiseen verkkoymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n<\/h3>\n\n\n\n

Vuosi 1991 oli VTKK:n tietoteknisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 selv\u00e4 siirtym\u00e4vaihe. Perinteiset IBM-keskuskoneet ja niihin perustunut k\u00e4ytt\u00f6palvelu muodostivat yh\u00e4 tuotannon raskaan ytimen, mutta niiden rinnalle nousivat UNIX-j\u00e4rjestelm\u00e4t, mikroverkot, palvelimet, graafiset ty\u00f6asemat, avoimet j\u00e4rjestelm\u00e4t ja uudenlaiset s\u00e4hk\u00f6iset viestint\u00e4palvelut.<\/p>\n\n\n\n

VTKK:n ymp\u00e4rist\u00f6 ei ollut en\u00e4\u00e4 yhden valmistajan tai yhden tietokonearkkitehtuurin kokonaisuus. Se ulottui mikroista keskuskoneisiin ja supertietokoneisiin sek\u00e4 ty\u00f6asemista valtakunnallisiin tietoliikenneverkkoihin. Vuosikertomuksessa korostettiin organisaation osaavan koko laitteisto- ja ohjelmistokirjon mikroista suurimpiin keskuslaitteistoihin. K\u00e4ytt\u00f6palvelussa tarjottiin puolestaan eri laitekulttuureita yhdist\u00e4vi\u00e4 kokonaispalveluja.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1991 VTKK teki 77,3 miljoonan markan bruttoinvestoinnit. Investoinnit kasvoivat edellisvuodesta 71 prosenttia ja vastasivat 13 prosenttia liikevaihdosta. Investoinnit kohdistuivat muun muassa Jyv\u00e4skyl\u00e4n uuteen toimintakeskukseen, Otaniemen k\u00e4ytt\u00f6palvelukeskuksen uudistamiseen sek\u00e4 koneisiin ja muihin tuotantolaitteisiin. <\/p>\n\n\n\n

IBM-keskuskoneet k\u00e4ytt\u00f6palvelun ytimen\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

VTKK:n raskasta tuotantoymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 hallitsivat IBM-yhteensopivat keskuskoneet ja MVS-k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4. Niill\u00e4 hoidettiin suuria valtakunnallisia rekistereit\u00e4, hallinnon sovelluksia, er\u00e4ajoja, tietokantoja ja asiakaskohtaista tietojenk\u00e4sittely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keskuskoneiden tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat huomattavia. MVS-j\u00e4rjestelm\u00e4t saattoivat tuottaa yhden iltap\u00e4iv\u00e4tunnin aikana noin 13 000 operaattori-ilmoitusta. Ilmoitusvirran ja kasvavan tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi manuaaliseen operointiin perustuva toimintamalli oli k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. Operointia alettiin automatisoida siten, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4 k\u00e4sitteli normaalit ilmoitukset itsen\u00e4isesti ja kutsui operaattorin mukaan vasta poikkeustilanteessa. <\/p>\n\n\n\n

Keskuskoneymp\u00e4rist\u00f6n sovelluskehityksess\u00e4 k\u00e4ytettiin edelleen paljon COBOL-ohjelmointikielt\u00e4. Vuonna 1991 keskuskoneelle ryhdyttiin muodostamaan yhteist\u00e4 COBOL-moduulikirjastoa, johon oli tarkoitus koota esimerkiksi p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4rien k\u00e4sittelyyn, tunnusten tarkistusmerkkien laskentaan ja muihin yleisiin toimintoihin soveltuvia ohjelmamoduuleja. <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olivat my\u00f6s laajat IDMS-pohjaiset tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t. T\u00e4llaisia olivat esimerkiksi oikeushallinnon kiinteist\u00f6tietoj\u00e4rjestelm\u00e4, ulosottoj\u00e4rjestelm\u00e4, tuomiolauselma- ja perint\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4 sek\u00e4 rikosrekisteri. <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00f6n automatisointi muutti tietokonekeskuksen toimintaa<\/h3>\n\n\n\n

Vuoden 1991 n\u00e4kyvimpi\u00e4 muutoksia oli k\u00e4ytt\u00f6palvelun m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen automatisointi. Kyse ei ollut vain yksitt\u00e4isten ty\u00f6vaiheiden koneellistamisesta, vaan koko tuotantotavan uudistamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n IBM:n OPC\/A-tuotannonohjausohjelmisto. Espoossa sill\u00e4 oltiin korvaamassa vanhaa TAWI-ajoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. OPC\/A laati p\u00e4ivitt\u00e4isen tuotantosuunnitelman, k\u00e4ynnisti er\u00e4ajot, valvoi niiden etenemist\u00e4 ja kirjasi virheellisesti p\u00e4\u00e4ttyneet ajot automaattisesti ongelmarekisteriin. <\/p>\n\n\n\n

Tietoaineistojen vastaanottoa varten kehitettiin sy\u00f6tepankkia. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli tunnistaa saapuva aineisto, v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tieto ajoitusj\u00e4rjestelm\u00e4lle ja k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 oikea sovellusajo silloin, kun kaikki tarvittavat tiedostot olivat saapuneet. Asiakkaiden tiedostonsiirtoa helpottamaan oli kehitetty Elsi-k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4. Tavoitteena oli, ett\u00e4 mahdollisimman suuri osa aineistoista saapuisi keskuskoneille tietoliikenneyhteyksien kautta eik\u00e4 fyysisin\u00e4 tallenteina. <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s tulostustuotantoa automatisoitiin. Rakenteilla oli automaattilinja, jossa tulosteen oli tarkoitus kulkea rullasy\u00f6t\u00f6st\u00e4 vastaanottajatiedoilla varustetuksi paketiksi mahdollisimman v\u00e4h\u00e4isell\u00e4 k\u00e4sity\u00f6ll\u00e4. Valmiit lomakepohjat pyrittiin muodostamaan ohjelmallisesti AFP-ohjelmistojen avulla, mik\u00e4 v\u00e4hensi erikoislomakkeiden tarvetta. <\/p>\n\n\n\n

Kasettirobotit ja tallennusymp\u00e4rist\u00f6n uudistuminen<\/h2>\n\n\n\n

Suurten tietom\u00e4\u00e4rien k\u00e4sittely edellytti my\u00f6s tallennusj\u00e4rjestelmien automatisointia. Otaniemeen hankittiin ACS4400<\/a><\/strong>-kasettirobottij\u00e4rjestelm\u00e4, jonka alkuper\u00e4inen kapasiteetti oli noin 5 000 kasettia ja laajennusmahdollisuus noin 12 000 kasettiin. J\u00e4rjestelm\u00e4 tunnisti kasetit viivakoodeista ja yll\u00e4piti itse tietoa kasettien sijainnista.<\/p>\n\n\n\n

StorageTek 4400 ACS (Automated Cartridge System) oli automatisoitu nauhakasettikirjasto, jossa robotti haki tarvittavan magneettinauhakasetin varastosta ja toimitti sen nauha-asemalle. J\u00e4rjestelm\u00e4 edusti niin sanottua<\/em> nearline-tallennusta: suuret tietom\u00e4\u00e4r\u00e4t voitiin s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 nauhalla kustannustehokkaasti, mutta niiden hakeminen ei en\u00e4\u00e4 edellytt\u00e4nyt kasettien manuaalista k\u00e4sittely\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kasettirobotin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto kuvasti siirtymist\u00e4 k\u00e4sin hoidetuista nauha- ja kasettiarkistoista automaattiseen massamuistin hallintaan. Tallenteiden hakeminen, siirt\u00e4minen ja palauttaminen voitiin liitt\u00e4\u00e4 osaksi automatisoitua tuotantoprosessia.<\/p>\n\n\n\n

UNIX, avoimet j\u00e4rjestelm\u00e4t ja hajautuva tietojenk\u00e4sittely<\/h3>\n\n\n\n

Keskuskoneiden rinnalle muodostui nopeasti UNIX-pohjainen palvelinymp\u00e4rist\u00f6. Vuosikertomuksessa UNIX-laitteiden k\u00e4ytt\u00f6palvelu mainittiin yhten\u00e4 VTKK:n uusista palveluista. Samalla asiakaskoneiden ja -verkkojen hoitaminen tuli osaksi k\u00e4ytt\u00f6palvelun teht\u00e4v\u00e4kentt\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Tieteellisess\u00e4 laskennassa avoimuus m\u00e4\u00e4riteltiin yhteiseksi UNIX-k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6ksi ja TCP\/IP-tietoliikennek\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi. T\u00e4llainen rakenne mahdollisti uusien palvelinten, ty\u00f6asemien ja ohjelmistojen liitt\u00e4misen kokonaisuuteen ilman sitoutumista yhteen suljettuun laitearkkitehtuuriin. <\/p>\n\n\n\n

Hajautus ei tarkoittanut keskitetyn palvelutuotannon loppumista. VTKK:n n\u00e4kemyksen mukaan avoimeen j\u00e4rjestelm\u00e4ratkaisuun perustuva keskitt\u00e4minen saattoi edelleen olla taloudellisin ja toimivin vaihtoehto. K\u00e4ytt\u00f6palvelussa kehitettiin siksi keskitettyj\u00e4 hallintamenetelmi\u00e4, joilla voitiin valvoa IBM-keskuskoneita, UNIX-palvelimia ja l\u00e4hiverkkoja mahdollisimman yhten\u00e4isesti. <\/p>\n\n\n\n

Tieteellinen laskenta ja supertietokoneymp\u00e4rist\u00f6<\/h3>\n\n\n\n

VTKK:n tieteellisen laskennan yksikk\u00f6 muodosti poikkeuksellisen vaativan osan vuoden 1991 laitekannasta. Kansalliseen supertietokonekeskukseen liittyiv\u00e4t VTKK:n lis\u00e4ksi opetusministeri\u00f6, Ilmatieteen laitos ja VTT. Vuosikertomuksen mukaan avoimeen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liitetyn supertietokonej\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6aste oli alusta l\u00e4htien l\u00e4hes sata prosenttia. <\/p>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 t\u00e4ydennettiin Convex C3840 -minisupertietokoneella. Visualisointi- ja animaatiopalveluja vahvistettiin Silicon Graphicsin Iris 4D\/380 VGX -supergrafiikkaty\u00f6asemalla. Kokonaisuus palveli tutkimusta, teknist\u00e4 laskentaa, tuotekehityst\u00e4 sek\u00e4 aineistojen graafista havainnollistamista. <\/p>\n\n\n\n

Tieteellisen laskennan palveluymp\u00e4rist\u00f6 yhdisti tehokkaat tietokoneet, laajan ohjelmistovalikoiman ja kattavat tietoliikenneyhteydet. Vuosikertomuksessa sit\u00e4 kuvattiin avoimeksi j\u00e4rjestelm\u00e4ksi, johon voitiin lis\u00e4t\u00e4 uusia laitteita ja ohjelmistoja tarpeiden mukaan. <\/p>\n\n\n\n

Mikrotietokoneet vakiintuivat yleisiksi ty\u00f6v\u00e4lineiksi<\/h3>\n\n\n\n

Mikrotietokoneet olivat vuonna 1991 jo jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 ty\u00f6asemia. VTKK:n vakiolaitteisiin kuuluivat erityisesti Nokia Datan MikroMikko-mallit.<\/p>\n\n\n\n

MikroMikko 4 -valikoimaan kuului nelj\u00e4 p\u00f6yt\u00e4mallia, kaksi palvelinmallia ja yksi verkkoty\u00f6asema. Valikoimassa olivat p\u00f6yt\u00e4mallit m226, m330, m346 ja m458, palvelinmallit m348 ja m458 sek\u00e4 m336SX-verkkoty\u00f6asema. Ty\u00f6asemien valinnassa korostettiin suorituskyvyn lis\u00e4ksi ergonomiaa, hiljaista k\u00e4ynti\u00e4\u00e4nt\u00e4, s\u00e4teilysuojausta ja ty\u00f6aseman asianmukaista sijoittamista. <\/p>\n\n\n\n

Asiakkaille toimitettiin my\u00f6s muita Nokia Data -ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Seurakunnille, kunnille ja terveydenhuollon organisaatioille myytiin esimerkiksi Mikko 300- ja Mikko 500 -laitteistoja, VAX-j\u00e4rjestelmi\u00e4, mikroja sek\u00e4 erilaisia oheislaitteita. <\/p>\n\n\n\n

Mikrojen hankinta, rekister\u00f6inti ja tukeminen keskitettiin aiempaa j\u00e4rjestelm\u00e4llisemmin. Tilauksia hoidettiin s\u00e4hk\u00f6isesti ELVI-j\u00e4rjestelm\u00e4n kautta, ja suurimpiin toimipisteisiin sijoitettiin kokop\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 mikro- ja verkkotukihenkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mikroverkkojen palvelutason nosto<\/h3>\n\n\n\n

Otaniemen ja Espoontorin mikroverkot uudistettiin vuonna 1991 perusteellisesti. Otaniemess\u00e4 14 ja Espoontorilla kahdeksan vanhaa palvelinta korvattiin tehokkailla IBM PS\/2 95-AKF -mikroilla. Aiemmasta IBM PC LAN -verkkok\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 siirryttiin Microsoft LAN Manageriin, jota k\u00e4ytettiin my\u00f6s Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

LAN Managerin avulla voitiin keskitt\u00e4\u00e4 palvelinten, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tunnusten ja k\u00e4ytt\u00f6oikeuksien hallintaa. Perinteisten tiedosto- ja tulostuspalvelujen lis\u00e4ksi keskeisi\u00e4 ohjelmistoja voitiin sijoittaa palvelimille yhteisk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4hensi ty\u00f6asemakohtaisten asennusten ja p\u00e4ivitysten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sek\u00e4 mahdollisti keskitetyt varmuuskopiointi- ja ohjelmistop\u00e4ivityspalvelut. <\/p>\n\n\n\n

Mikroverkkojen kehityst\u00e4 ohjasi mikroverkkoty\u00f6ryhm\u00e4 MVR. Otaniemess\u00e4, Espoontorilla ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ylist\u00f6nm\u00e4ell\u00e4 toimivat omat mikro- ja verkkotukihenkil\u00f6t. Tukipalvelut kattoivat verkko- ja laiteongelmat, ohjelmistoasennukset, hankinnat, varmuuskopioinnin ja virustestauksen. <\/p>\n\n\n\n

Windows ja graafiset ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6t<\/h3>\n\n\n\n

Microsoft Windows 3 alkoi n\u00e4ky\u00e4 VTKK:n ty\u00f6asema- ja sovellusymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Sen varaan rakennettiin graafisia sovelluksia, joissa hy\u00f6dynnettiin hiirt\u00e4, ikkunoita ja kuvakkeisiin perustuvaa k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi ToolBook-kehittimell\u00e4 toteutettu Energiapeli toimi Windows 3 -ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Ohjelma edellytti 386-tasoista ty\u00f6asemaa, kahden megatavun keskusmuistia ja noin 1,5 megatavua levytilaa. <\/p>\n\n\n\n

VTKK:ssa seurattiin my\u00f6s HP NewWave Office -ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Se perustui Windows 3:een ja liitti graafiseen ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4\u00e4n asiakirjoja, kansioita ja taustalla toimivia agentteja. T\u00e4ydellinen toimistoj\u00e4rjestelm\u00e4 edellytti ty\u00f6asemien lis\u00e4ksi l\u00e4hiverkkoa, verkkok\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, palvelinta, s\u00e4hk\u00f6postia ja s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 arkistoa. <\/p>\n\n\n\n

VAX- ja muut monitoimittajaymp\u00e4rist\u00f6t<\/h3>\n\n\n\n

VTKK:n asiakasratkaisuissa k\u00e4ytettiin IBM- ja Nokia Data -laitteiden rinnalla Digital Equipment Corporationin VAX-tietokoneita. VAX\/VMS-ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 hy\u00f6dynnettiin muun muassa diaarij\u00e4rjestelmiss\u00e4, tekstink\u00e4sittelyss\u00e4, terveydenhuollon ratkaisuissa ja muissa hajautetuissa j\u00e4rjestelmiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Oracle-pohjaisia diaariohjelmistoja sovitettiin VAX\/VMS-, UNIX- ja mikroverkkoymp\u00e4rist\u00f6ihin. TEKO 4.0 -tekstink\u00e4sittelyohjelmistosta kehitettiin eri k\u00e4ytt\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ihin soveltuvia versioita. VTKK:n laitekanta ja ohjelmistot muodostivat siten aidosti monitoimittajaymp\u00e4rist\u00f6n, jossa IBM-, DEC-, Nokia Data-, HP- ja UNIX-ratkaisut eliv\u00e4t rinnakkain. <\/p>\n\n\n\n

Tietoliikenne ja s\u00e4hk\u00f6inen viestint\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

VTKK yll\u00e4piti yht\u00e4 Suomen suurimmista tietoliikenneverkoista. Verkonvalvontaa kuvattiin palvelun hermokeskukseksi, jota kehitettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 laitetoimittajien ja muiden palvelukeskusten kanssa. <\/p>\n\n\n\n

Vuoden keskeisiin hankkeisiin kuului valtioneuvoston tietoliikenneverkko Vaspo. Sen s\u00e4hk\u00f6postitoimintojen konversiopalvelut asennettiin ja vastaanottotestit suoritettiin maaliskuussa 1991. Ratkaisu mahdollisti WordPerfect 5.0-, TEKO 4.0- ja ASCII-asiakirjojen muuntamisen eri j\u00e4rjestelmien v\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

VTKK:ssa k\u00e4ytettiin my\u00f6s ELVI-s\u00e4hk\u00f6postia ja MemoNet-palvelua. ELVI toimi viestinn\u00e4n lis\u00e4ksi s\u00e4hk\u00f6isten lomakkeiden, tilausten, sis\u00e4isten postilaatikoiden ja tukipalvelujen kanavana. VTKK seurasi aktiivisesti my\u00f6s organisaatioiden v\u00e4lisen tiedonsiirron eli OVT:n kehityst\u00e4. Digitalin DEC\/EDI- ja IBM:n DataInterchange\/MVS-tuotteita koek\u00e4ytettiin, ja mahdollisia pilottiprojekteja etsittiin eri yksik\u00f6ist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Tietoturva ja varmistaminen<\/h3>\n\n\n\n

Mikrojen, l\u00e4hiverkkojen ja siirrett\u00e4vien levykkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu toi mukanaan uusia tietoturvariskej\u00e4. Vuonna 1991 VTKK hankki keskitetysti kahden vuoden ja 900 kopion lisenssin McAfee Associatesin virustorjuntaohjelmistoihin.<\/p>\n\n\n\n

Ohjelmistokokonaisuuteen kuuluivat:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  • VIRUSCAN<\/strong>, jolla tutkittiin keskusmuistia, kiintolevyj\u00e4 ja levykkeit\u00e4<\/li>\n\n\n\n
  • NETSCAN<\/strong>, joka oli tarkoitettu DOS-yhteensopivien verkkopalvelinten tarkastamiseen<\/li>\n\n\n\n
  • VSHIELD<\/strong>, joka valvoi muistiin ladattavia ohjelmia ja esti tunnettujen virusten k\u00e4ynnistymisen<\/li>\n\n\n\n
  • CLEAN-UP<\/strong>, jolla pyrittiin poistamaan viruskoodi tartunnan saaneista ohjelmista. <\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    Tiedotteissa annettiin yksityiskohtaisia ohjeita varmuuskopioinnista, levykkeiden tarkastamisesta, ty\u00f6asemien luovuttamisesta, tietojen turvallisesta poistamisesta ja tulosteiden k\u00e4sittelyst\u00e4. Varmistuskopioita suositeltiin s\u00e4ilytett\u00e4viksi dataturvakaapeissa, ja ty\u00f6paikalle tuotavat tallenteet tuli tarkastaa erillisell\u00e4 karanteenikoneella. <\/p>\n\n\n\n

    Tuotannon hallinta, help desk ja palvelutasot<\/h3>\n\n\n\n

    Teknisen ymp\u00e4rist\u00f6n monimutkaistuessa pelkk\u00e4 laitteiden yll\u00e4pito ei en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4nyt. VTKK:ssa kehitettiin j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 muutosten, ongelmien, kapasiteetin ja palvelutason hallintaa.<\/p>\n\n\n\n

    Tuotantoymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n teht\u00e4v\u00e4t muutokset oli tarkoitus kirjata keskitettyyn rekisteriin. Merkitt\u00e4vien muutosten vaikutukset ja riskit arvioitiin etuk\u00e4teen, ja tuotantoon siirrett\u00e4ville sovelluksille suunniteltiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottotarkastuksia. Ongelmista muodostettiin keskitetty rekisteri, jonka avulla voitiin seurata vikojen toistuvuutta ja raportoida palvelun laatua. <\/p>\n\n\n\n

    Asiakaspalvelua kehitettiin yhden luukun periaatteella. Help desk -toiminnan tavoitteena oli ratkaista mahdollisimman suuri osa ongelmista jo ensimm\u00e4isen puhelun aikana ja huolehtia avoimeksi j\u00e4\u00e4neen asian siirt\u00e4misest\u00e4 oikealle vastuuhenkil\u00f6lle. <\/p>\n\n\n\n

    K\u00e4ytt\u00f6palvelussa alettiin valmistella kirjallisia palvelutasosopimuksia. Niihin oli tarkoitus liitt\u00e4\u00e4 mitattavia palvelutavoitteita ja my\u00f6hemmin my\u00f6s korvausvastuita, jos sovittua tasoa ei saavutettu. Vuosikertomuksen mukaan vuonna 1991 tehty asiakaskysely osoitti k\u00e4ytt\u00f6palvelun laadun pysyneen hyv\u00e4n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

    Vuoden 1991 kokonaiskuva<\/h3>\n\n\n\n

    Vuonna 1991 VTKK:n laitekanta ja tietotekninen ymp\u00e4rist\u00f6 muodostivat laajan, monikerroksisen kokonaisuuden:<\/p>\n\n\n\n

      \n
    • IBM- ja MVS-keskuskoneet hoitivat suuren volyymin tuotantoa ja valtakunnallisia j\u00e4rjestelmi\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
    • OPC\/A, kasettirobotit, automaattinen operointi ja tulostusautomaatio uudistivat k\u00e4ytt\u00f6palvelua.<\/li>\n\n\n\n
    • UNIX ja TCP\/IP loivat perustaa avoimille j\u00e4rjestelmille.<\/li>\n\n\n\n
    • VAX-, Nokia Data-, IBM PS\/2- ja muut palvelinymp\u00e4rist\u00f6t tukivat hajautettuja ratkaisuja.<\/li>\n\n\n\n
    • MikroMikko-ty\u00f6asemat, Windows 3 ja l\u00e4hiverkot muuttivat henkil\u00f6st\u00f6n p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
    • LAN Manager mahdollisti mikroverkkojen keskitetyn hallinnan.<\/li>\n\n\n\n
    • Vaspo, ELVI, MemoNet ja OVT veiv\u00e4t hallintoa kohti s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 ja organisaatioiden v\u00e4list\u00e4 tiedonsiirtoa.<\/li>\n\n\n\n
    • Virustorjunta, varmuuskopiointi, k\u00e4ytt\u00f6oikeudet ja muutosten hallinta nousivat olennaisiksi osiksi tietotekniikan johtamista.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

      Vuosi 1991 oli siten VTKK:ssa sek\u00e4 keskuskoneaikakauden huipentuma ett\u00e4 uuden verkkopohjaisen tietotekniikan l\u00e4pimurron vuosi. Keskitetty laskentakapasiteetti s\u00e4ilyi toiminnan perustana, mutta sen ymp\u00e4rille rakentui nopeasti hajautettu, avoin ja verkottunut palveluymp\u00e4rist\u00f6. VTKK ei en\u00e4\u00e4 ollut vain tietokonekeskus perinteisess\u00e4 merkityksess\u00e4, vaan laaja-alainen tietotekniikan palvelu-, verkko-, j\u00e4rjestelm\u00e4- ja osaamiskeskus.<\/p>\n\n\n\n

      Artikkelin l\u00e4hdeaineisto<\/h3>\n\n\n\n

      Artikkeli perustuu vuosikertomukseen 1991 sek\u00e4 Compost_1991 ja Viitakko1991<\/p>\n\n\n\n

      Muotoiluperiaate:<\/strong> Teksti on rakennettu aiempien vuosimallien tapaan kronologisen laiteluettelon sijasta ymp\u00e4rist\u00f6kokonaisuuksittain. Painotus on laitekannan lis\u00e4ksi siin\u00e4, miten automaatio, verkottuminen, avoimet j\u00e4rjestelm\u00e4t ja hallintamenetelm\u00e4t muuttivat VTKK:n toimintaa vuonna 1991.<\/p>\n\n\n\n

        \n
      • <\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

        VTKK:n tietotekninen laitekanta ja tietotekninen ymp\u00e4rist\u00f6 vuonna 1991 Keskitetyst\u00e4 tietojenk\u00e4sittelyst\u00e4 monimuotoiseen verkkoymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n Vuosi 1991 oli VTKK:n tietoteknisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 selv\u00e4 siirtym\u00e4vaihe. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-6241","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6241","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6241"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6241\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6402,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/6241\/revisions\/6402"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6241"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}