{"id":878,"date":"2026-04-19T16:18:32","date_gmt":"2026-04-19T14:18:32","guid":{"rendered":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=878"},"modified":"2026-09-06T10:44:50","modified_gmt":"2026-09-06T08:44:50","slug":"esko-suomen-ensimmainen-suomalaisvalmisteinen-tietokone","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/?page_id=878","title":{"rendered":"ESKO \u2013 Suomen ensimm\u00e4inen suomalaisvalmisteinen tietokone"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

ESKO \u2013 Suomen ensimm\u00e4inen suomalaisvalmisteinen tietokone<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ilmarisen Suomi<\/em>\u00a0kuvaa, miten Matematiikkakonekomitea k\u00e4ynnisti 1950\u2011luvulla Suomen ensimm\u00e4isen tietokonehankkeen ja loi perustan suomalaiselle tietotekniikalle. Petri Paju osoittaa, ett\u00e4 komitea ei rakentanut vain ESKO\u2011tietokonetta, vaan my\u00f6s uudenlaista teknologista identiteetti\u00e4: Ilmarisen hengess\u00e4 Suomi halusi olla taitava, moderni ja omaa teknologiaa luova maa. Komitean ty\u00f6 synnytti osaamisen, verkostot ja toimintamallit, joiden varaan my\u00f6hemm\u00e4t laskentakeskukset ja VTKK rakentuivat. Teos tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi suomalaisen IT\u2011historian varhaisen, ratkaisevan vaiheen.<\/p>\n\n\n\n

\n
Ilmarisen Suomi lyhennelm\u00e4<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

1) Wikipedia\u2011artikkeli <\/strong><\/h3>\n\n\n\n

https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suomen_ensimm\u00e4iset_tietokoneet<\/code><\/strong> https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suomen_ensimm%C3%A4iset_tietokoneet<\/a><\/p>\n\n\n\n

\u2192 Sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 oman ESKO\u2011osion, jossa kuvataan rakentaminen, tausta ja Matematiikkakonekomitean rooli.<\/p>\n\n\n\n

2) Helsingin yliopiston seminaarity\u00f6 <\/strong><\/h3>\n\n\n\n

https:\/\/www.cs.helsinki.fi\/u\/airi\/esko-ensimmainen.pdf<\/code><\/strong>
\u2192 K\u00e4sittelee ESKO:n synty\u00e4, teknisi\u00e4 ratkaisuja ja komitean p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

3) Tekniikan Maailma \u2013 historiallinen artikkeli<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

https:\/\/tekniikanmaailma.fi\/tallainen-oli-esko-tietokone\/<\/code> <\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u2192 Moderni, yleistajuinen kuvaus ESKO:n rakentamisesta ja merkityksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

ESKO\u2011tietokoneen p\u00e4\u00e4kohdat (Tekniikan Maailma \u2011artikkeli)<\/strong><\/h1>\n\n\n\n

1) Suomen ensimm\u00e4inen oma tietokone (1954\u20131960)<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
    \n
  • ESKO (Elektroninen SarjaKOmputaattori<\/em>) rakennettiin vuosina 1954\u20131959 Teknillisen korkeakoulun fysiikan laitoksella professori Erkki Laurilan<\/strong> johdolla.<\/li>\n\n\n\n
  • Se oli Suomen ensimm\u00e4inen kotimainen tietokone ja osa laajempaa kansallista projektia, jota johti Matematiikkakonekomitea<\/strong>.<\/li>\n\n\n\n
  • Vaikka ESKO valmistui my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 ja oli jo vanhanaikainen, se oli suomalaisen tietotekniikan ja elektroniikkateollisuuden symbolinen l\u00e4ht\u00f6laukaus.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    2) Matematiikkakonekomitean rooli ja kansallinen projekti<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
      \n
    • Komitea (1954\u20131960) koostui matemaatikoista, fyysikoista ja puolustusvoimien edustajista.<\/li>\n\n\n\n
    • J\u00e4seni\u00e4 olivat mm. Rolf Nevanlinna<\/strong>, Erkki Laurila<\/strong>, Gustaf J\u00e4rnefelt<\/strong>, Kari Karhunen<\/strong>, Pentti Laasonen<\/strong>, Evert J. Nystr\u00f6m<\/strong>, sek\u00e4 kenraalit Uolevi Poppius<\/strong> ja Elof Roschier<\/strong>.<\/li>\n\n\n\n
    • Komitea p\u00e4\u00e4tti rakentaa suomalaisen tietokoneen ja loi perustan valtion, yliopistojen ja teollisuuden yhteisty\u00f6lle.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

      3) Tekninen toteutus ja ratkaisut<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
        \n
      • ESKO k\u00e4ytti elektroniputkia, puolijohdediodeja ja ferriittirengasketjuja mikro-ohjelmointiin.<\/li>\n\n\n\n
      • Ohjelmointi tehtiin konekielell\u00e4, ja aliohjelmat toteutettiin reik\u00e4nauhalenkeill\u00e4<\/strong> \u2013 tekninen erikoisuus.<\/li>\n\n\n\n
      • Suorituskyky oli vaatimaton: noin 20 yhteenlaskua sekunnissa<\/strong>.<\/li>\n\n\n\n
      • Muistina toimi magneettirumpu (1840 sanaa).<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

        4) Viiv\u00e4stykset ja kilpailijat<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
          \n
        • Ruotsin BESK<\/strong> ja Tanskan DASK<\/strong> valmistuivat ennen Eskoa.<\/li>\n\n\n\n
        • Suomessa Postis\u00e4\u00e4st\u00f6pankin IBM 650 (\u201cEnsi\u201d)<\/strong> ehti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ennen Eskoa.<\/li>\n\n\n\n
        • Kehitys oli kansainv\u00e4lisesti nopeaa, ja ESKO oli valmistuessaan teknisesti vanhentunut.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

          5) Vaikutukset suomalaiselle teollisuudelle<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
            \n
          • ESKO loi perustan suomalaiselle elektroniikka\u2011 ja tietokoneteollisuudelle.<\/li>\n\n\n\n
          • Sen ymp\u00e4rille syntyi Kaapelitehtaan elektroniikkaosasto \u2013 my\u00f6hempi Nokia<\/strong>.<\/li>\n\n\n\n
          • Projekti vauhditti laskentakeskusten ja tietojenk\u00e4sittelyn opetuksen synty\u00e4 1960\u2011luvulla.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

            6) ESKO museossa ja kulttuuriperint\u00f6n\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
              \n
            • ESKO palveli Helsingin yliopistoa kaksi vuotta ja siirrettiin sitten Tekniikan museoon.<\/li>\n\n\n\n
            • Nyky\u00e4\u00e4n siit\u00e4 on my\u00f6s virtuaalinen ESKO\u2011peli<\/strong> (Tekniikan museo + Kajaanin AMK).<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
              \n\n\n\n

              J<\/p>\n\n\n\n

              \n\n\n\n

              <\/h2>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

              ESKO \u2013 Suomen ensimm\u00e4inen suomalaisvalmisteinen tietokone Ilmarisen Suomi\u00a0kuvaa, miten Matematiikkakonekomitea k\u00e4ynnisti 1950\u2011luvulla Suomen ensimm\u00e4isen tietokonehankkeen ja loi perustan suomalaiselle tietotekniikalle. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-878","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/878","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=878"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/878\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3669,"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/878\/revisions\/3669"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/vtkkperinne.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=878"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}