Muistelmateos Valtion tietokonekeskus omin sanoin – yhdistyksen ensimmäinen kirja
Valtion tietokonekeskus omin sanoin on VTKK Perinne ry:n ensimmäinen kirja ja koko yhdistyksen toiminnan ensimmäinen toteutunut painopiste. Teos kokoaa yhteen VTKK:n työntekijöiden omakohtaiset kokemukset, muistot ja näkökulmat ajalta, jolloin Suomi otti ratkaisevia askelia kohti digitaalista hallintoa. Kirja kuvaa, millaista oli rakentaa valtion ensimmäisiä tietojärjestelmiä, kehittää rekistereitä ja luoda toimintatapoja, jotka myöhemmin muodostuivat koko julkishallinnon tietoinfrastruktuurin perustaksi.
Muistelmateos avaa VTKK:n arkea ja kulttuuria sisältäpäin: miten työtä tehtiin, millaisia ratkaisuja kehitettiin ja millaisia haasteita kohdattiin. Se tarjoaa ainutlaatuisen näkymän siihen, miten suomalainen tietotekniikka-ala syntyi ja millainen rooli VTKK:lla oli sen kehityksessä. Teos toimii samalla historiallisena dokumenttina ja henkilökohtaisena kertomuksena aikakaudesta, joka loi perustan nykyiselle digitaaliselle Suomelle.
Kirjan julkistustilaisuus pidettiin Espoossa 6.10.2025 ja Jyväskylässä 9.10.2025.
Kirjan sivut 246-247 puuttuivat teknisten syiden vuoksi ensimmäisestä painoksesta.
TEKO oli yksi suomalaisen tietotekniikan historian merkittävimmistä kotimaisista ohjelmistotuotteista. Sen synty kytkeytyi 1970‑luvun lopun murrokseen, jolloin tekstinkäsittely alkoi siirtyä mekaanisista ja lyijyladontaan perustuvista prosesseista digitaaliseen muotoon. IBM‑keskustietokoneille hankittu ATMS‑tekstinkäsittelyjärjestelmä mahdollisti ensimmäistä kertaa Suomen lakikirjojen tallentamisen digitaaliseen muotoon. Tämä oli valtava tekninen ja logistinen edistysaskel, sillä aiemmat lyijyladelmat painoivat yhteensä noin 40 tonnia. Digitaalinen aineisto avasi tien valoladonnalle ja modernimmille julkaisuprosesseille.
Samaan aikaan VTKK:n asiakaskunnalla oli käytössään hyvin monipuolinen laitekirjo: DEC/PDP‑järjestelmiä, erilaisia mikrotietokoneita sekä myöhemmin IBM PC ‑ ja MikroMikko‑laitteita. Tarve laiteriippumattomalle tekstinkäsittelyohjelmistolle kasvoi nopeasti. FAS‑ohjelmointikieli tarjosi tähän hyvän teknisen perustan, ja TEKO‑hanke sisällytettiin valtion budjetin tuotekehitysohjelmaan, mikä varmisti rahoituksen ja pitkäjänteisen kehitystyön.
VTKK toteutti TEKO‑tekstinkäsittelyohjelmiston FAS‑kielellä. Ensimmäinen versio rakennettiin Televa TDS8 ‑mikrotietokoneelle, ja myöhemmin ohjelmisto portattiin DEC/PDP‑järjestelmiin, IBM PC:lle, MikroMikolle ja DEC/VAX‑alustoille. Ensimmäisen version pääarkkitehtina toimi Liisa Kangasluoma, ja toisen version kehitysvastuu oli Ari Virtasella. TEKO:n keskeinen vahvuus oli sen poikkeuksellisen hyvä suomen kielen tuki: ohjelmistossa oli laaja sanasto ja automaattinen tavutus, mikä teki siitä ylivoimaisen vaihtoehdon kotimaisille käyttäjille aikana, jolloin kansainväliset tekstinkäsittelyohjelmat eivät tarjonneet vastaavaa kielitukea.
TEKO saavutti nopeasti laajaa suosiota julkishallinnossa ja yrityksissä. Se oli monelle suomalaiselle ensimmäinen kosketus digitaaliseen tekstinkäsittelyyn. Ohjelmisto tarjosi aikansa mittapuulla edistyksellisiä toimintoja, kuten sivujen muotoilun (palstoitus, tasaus, marginaalit), monipuoliset tekstin muotoilut (fontit, koot, värit, lihavointi, kursivointi, alleviivaus), taulukot, lomakkeiden suunnittelun sekä yhdistelmäasiakirjojen hallinnan. Nämä ominaisuudet tekivät TEKOsta monipuolisen työkalun sekä hallinnollisiin että tuotannollisiin tekstityötehtäviin.
Ohjelmiston merkitys näkyi myös poliittisella tasolla: TEKO annettiin koekäyttöön neljälle kansanedustajalle Suomen eduskunnassa, laitealustana Nokian MikroMikko. Vastaanotto oli myönteinen, ja ohjelmisto otettiin käyttöön myös joissakin ruotsalaisissa virastoissa. TEKOsta kehittyi siten yksi ensimmäisistä suomalaisista ohjelmistotuotteista, joka saavutti sekä laajan kotimaisen käyttäjäkunnan että kansainvälistä jalansijaa.
Kokonaisuutena TEKO oli tekninen, organisatorinen ja kulttuurinen päänavaus suomalaisessa ohjelmistokehityksessä. Se osoitti, että kotimainen ohjelmistotuotanto pystyi vastaamaan laajoihin julkishallinnon tarpeisiin, hyödyntämään suomen kielen erityispiirteitä ja rakentamaan laiteriippumattomia ratkaisuja aikana, jolloin tietotekniikan kenttä oli nopeasti pirstaloitumassa. TEKO loi perustan myöhemmille kotimaisille ohjelmistoinnovaatioille ja jäi pysyväksi osaksi suomalaisen tietotekniikan kehityshistoriaa.
