VTKK ja Suomen vaalitietojärjestelmän kehitys – luotettavuuden ja nopeuden pioneerit

Suomen moderni vaalitietojärjestelmä syntyi 1980–1990-luvuilla aikana, jolloin tietotekniikka kehittyi nopeasti ja vaaliviranomaisten tarpeet kasvoivat. VTKK oli tämän kehityksen keskiössä. Se rakensi järjestelmän, joka yhdisti koko maan vaalipalvelut yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi – ja teki sen tavalla, joka herätti kansainvälistäkin huomiota.

Mistä kaikki alkoi

Vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen päätettiin käynnistää laaja hanke, jonka tavoitteena oli koota vaalipalvelut yhteen järjestelmään. Oikeusministeriön vaalijohtaja Jarmo Törneblom ja Turun keskusvaalilautakunnan sihteeri Pertti Liesivuori olivat keskeisiä edistäjiä. VTKK sai vastuulleen järjestelmän suunnittelun ja toteutuksen.

Tavoitteena oli luoda kokonaisuus, joka:

• varmistaa äänioikeuden perustuslain edellyttämällä tavalla
• laskee vaalituloksen reaaliajassa
• toimii luotettavasti koko maassa
• kestää tekniset häiriöt ja verkko-ongelmat
• palvelee sekä viranomaisia että mediaa

Tekninen haaste – ja läpimurto

Aikakauden tietoliikenneverkot olivat kirjava yhdistelmä VTKK:n omia ja kilpailijoiden verkkoja. Järjestelmä koostui useista osista, joiden tuli toimia saumattomasti yhdessä. Tallennus siirtyi vaalipiireihin, mutta päätelaitteita ja osaavia tallentajia puuttui. Ratkaisuksi hankittiin laitteet vaalien ajaksi ja jaettiin ne myöhemmin virastoihin.

Järjestelmä testattiin ennen jokaista vaalia täysimittaisella simulaatiolla. Alkuvaiheessa suorituskyky takkusi, kunnes asiantuntijat löysivät syyn keskustietokoneen käyttöjärjestelmän syövereistä. Korjaus oli ratkaiseva – ilman sitä vaali-ilta olisi voinut epäonnistua.

Luotettavuus ennen kaikkea

Vaalilaskenta kahdennettiin. VTKK rakensi varakeskuksen, joka olisi voinut ottaa laskennan hoitaakseen, jos vaalipiireissä olisi ilmennyt häiriöitä. Varakeskusta ei lopulta tarvittu, mutta se toi järjestelmään kriittisen turvakerroksen.

Reaaliaikainen tulospalvelu – maailman nopein

Tulospalvelu nousi hankkeen näkyvimmäksi osaksi. VTKK toimitti reaaliaikaiset tulokset Yleisradiolle, joka jakoi ne edelleen kotimaiseen ja kansainväliseen mediaan. VTKK:n tiloista tehtiin suoria lähetyksiä miljoonayleisölle.

Lehdistö kuvasi järjestelmää näyttävästi:

• “VTKK:n vaalikone tikitti maailmanennätysvauhtia”
• “Vaalien tuloslaskenta on rautaiseksi testattu”
• “Maailman modernein vaalien tulostietojärjestelmä”

Huippuhetki koettiin vuoden 1994 presidentinvaaleissa. Vain 45 minuuttia vaalihuoneiden sulkeutumisen jälkeen järjestelmä kertoi, että Martti Ahtisaari oli Suomen seuraava presidentti. BBC lähetti YLE:lle viestin:

“Tämä on maailman nopein vaalituloslaskenta.”

Vaalijärjestelmän rakentajat – osaamisen eturintamassa

VTKK:n asiantuntijat rakensivat järjestelmän aikana, jolloin tietotekniikka oli murroksessa. Reikäkorteista, keskuskoneista ja faxeista siirryttiin kohti moderneja tietoliikenneratkaisuja. VTKK:n osaaminen oli poikkeuksellisen vahvaa, sillä organisaatio oli jo 1970-luvulta lähtien kouluttanut satoja ohjelmoijia ja systeemisuunnittelijoita.

Vaalitulokset luvassa entistä nopeammin (Helsingin Sanomat, 9.1.1993)

Valmis kokonaisuus – ja pysyvä perintö

Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa järjestelmäkokonaisuus oli valmis. Kaikki vaalipalvelut toimivat yhtenä järjestelmänä, ja Suomi sai vaalilaskennan, joka oli:

• nopea
• luotettava
• teknisesti edistyksellinen
• kansainvälisesti arvostettu

VTKK:n työ loi perustan suomalaiselle vaalitietojärjestelmälle, jonka maine luotettavuudesta ja tehokkuudesta on edelleen vahva.

Vaalijärjestelmä oli enemmän kuin tekninen suoritus

Se oli osoitus siitä, miten suomalainen julkishallinto, teknologiaosaaminen ja yhteistyö voivat tuottaa maailmanluokan ratkaisun. VTKK:n asiantuntijat tekivät työnsä tinkimättömällä ammattitaidolla – ja samalla loivat perinteen, joka näkyy suomalaisessa vaalitoiminnassa yhä tänä päivänä.

Lue lisää VTKK:n rooli vaalitietojärjestelmien toteutuksessa

VTKK:n perintö

• Ensimmäinen VAT rakennettiin VTKK:ssa keskuskonepohjaisena järjestelmänä.
• uVAT-hankkeessa (2004–2012) järjestelmä siirrettiin modernimmalle alustalle, mutta toiminnallisuuksia ei juuri uudistettu – painopiste oli teknisessä siirrossa.
• Järjestelmä jaettiin neljään osajärjestelmään, jotta riippuvuus yhdestä toimittajasta vähenisi.
• TietoEVRY (VTKK:n seuraaja) jäi silti järjestelmän integraattoriksi ja käyttöpalvelutoimittajaksi.

Vaalitietojärjestelmän elinkaariselvitys (2020) osoittaa, että nykyinen järjestelmä on luotettava mutta teknisesti ja sopimuksellisesti elinkaarensa loppuvaiheessa. Teknologioiden vanheneminen, kyberuhkien kasvu, vaaliprosessin raskaus ja monimutkainen sopimusrakenne edellyttävät merkittäviä uudistuksia.

VTKK:n kehittämä alkuperäinen vaalitietojärjestelmä ja uVAT-hankkeen ratkaisut muodostavat nykyjärjestelmän perustan, mutta niiden pitkäikäiset teknologiset ja arkkitehtuuriset valinnat ovat nyt uudistustarpeiden ytimessä. Elinkaariselvitys jatkaa tätä kehityspolkua kohti modulaarista, tietoturvallista, läpinäkyvää ja kevyemmän prosessin mahdollistavaa vaalitietojärjestelmää vuodelle 2035.

Vaalitietojärjestelmän elinkaariselvitys, Oikeusministeriö 2020

Vaalitietojärjestelmän konesali sijaitsee jatkossakin Suomessa – Oikeusministeriö

Lue lisää Väestökirjanpidon ja henkikirjoituksen digitalisaatiosta vaalitulosteineen

Kuva Eino Styrman haastattelussa Yleisradion vaalilähetyksessä 1990-luvun alussa, julkaistu kirjassa VALTION TIETOKONEKESKUS – omin sanoin, 2025, VTKK Perinne ry

Kuva Helsingin Sanomat 19880210