VTKK:n rooli suomalaisen terveydenhuollon tietojärjestelmien kehityksessä
VTKK loi perustan sille, mitä Taskisen opinnäytetyö kuvaa: kansallisen eArkiston käyttöönotto ei olisi ollut mahdollista ilman 1970–2000‑lukujen pitkäjänteistä valtakunnallista kehitystyötä.
Taskisen tutkimus kuvaa Itä‑Savon sairaanhoitopiirin liittymistä KANTA‑palvelujen eArkistoon. Taustalla näkyy selvästi se, että suomalainen terveydenhuollon tietojärjestelmäympäristö oli jo valmiiksi poikkeuksellisen yhtenäinen – pitkälti VTKK:n vuosikymmenten työn ansiosta.
🔹 1. VTKK:n standardointi- ja arkkitehtuurityö mahdollisti KANTA‑palvelujen syntymisen
Opinnäytetyössä korostuu, että eArkisto edellyttää:
- yhtenäisiä luokituksia
- kansallisia prosessimalleja
- yhteisiä metatietoja
- valtakunnallista arkistonmuodostussuunnitelmaa (AMS)
- rakenteista potilaskertomusta
Nämä kaikki ovat suoraa jatkumoa VTKK:n 1970–1990‑luvuilla tekemälle työlle, jossa luotiin julkishallinnon tietojärjestelmien yhteiset periaatteet, luokitukset ja prosessirakenteet.
Taskinen toteaa, että “potilastietojärjestelmät eivät ole alun perin suunniteltu toimimaan yhdessä toisten järjestelmien kanssa” . Juuri tämän ongelman ratkaisemiseksi VTKK loi aikanaan yhteentoimivuuden periaatteet, joita KANTA jatkaa modernissa muodossa.
🔹 2. VTKK:n dokumentaatiokulttuuri ja arkistoinnin periaatteet näkyvät eArkiston rakenteessa
Opinnäytetyö kuvaa, kuinka eArkisto perustuu:
- asiakirjojen elinkaaren hallintaan
- metatietojen yhdenmukaiseen rakenteeseen
- arkistointiprosessien standardointiin
- pitkäaikaissäilytyksen vaatimuksiin
Nämä ovat samoja periaatteita, joita VTKK juurrutti valtionhallintoon 1980–1990‑luvuilla: dokumenttien elinkaari, metatietojen yhdenmukaisuus ja arkistoinnin prosessit.
Taskinen kirjoittaa: “Potilasasiakirjojen säilytysajat ovat pitkiä… tieto on turvattava koko säilytysajan.” Tämä on täsmälleen sama lähtökohta, josta VTKK:n arkistointimallit aikanaan rakennettiin.
🔹 3. VTKK:n prosessiajattelu näkyy rakenteisen potilaskertomuksen vaatimuksissa
Opinnäytetyö korostaa, että eArkisto edellyttää rakenteista potilaskertomusta ja kansallisia ydintietoja. Tämä on suoraa jatkumoa VTKK:n prosessiajattelulle:
- prosessien mallintaminen
- toimintatapojen yhdenmukaistaminen
- valtakunnalliset standardit
- yhteiset tietosisällöt
Kun Taskinen kuvaa, miten Efficaa piti muuttaa vastaamaan kansallisia rakenteita, hän kuvaa käytännössä sitä samaa työtä, jota VTKK teki 1980–1990‑luvuilla paperi- ja varhaisissa tietojärjestelmäympäristöissä.
🔹 4. VTKK:n perintö: organisaatiot, jotka olivat varhain mukana valtakunnallisessa kehityksessä, etenivät eArkistoon ensimmäisinä
Taskinen kuvaa, miksi Itä‑Savon sairaanhoitopiiri valittiin pilotiksi:
- vahva tietotekninen infrastruktuuri
- pitkäjänteinen kehitystyö
- osallistuminen valtakunnallisiin työryhmiin
- kyky omaksua uusia toimintamalleja
Tämä on juuri sitä kulttuuria, jota VTKK levitti: kunnille ja sairaanhoitopiireille opetettiin, miten valtakunnallisia järjestelmiä rakennetaan ja otetaan käyttöön hallitusti.
Tiivistelmä
VTKK:n vaikutus näkyy selvästi suomalaisen terveydenhuollon digitalisaation kehityskulussa. Sirpa Taskisen (2012) opinnäytetyö eArkiston käyttöönotosta osoittaa, kuinka KANTA‑palvelujen taustalla on vuosikymmenten työ yhteisten luokitusten, prosessien, metatietojen ja arkistointiperiaatteiden rakentamiseksi.
VTKK loi 1970–1990‑luvuilla ne perusrakenteet – standardit, prosessimallit ja dokumentaatiokulttuurin – joiden varaan kansallinen potilastietoarkisto myöhemmin rakennettiin. Ilman tätä pohjaa eArkiston kaltaisen valtakunnallisen järjestelmän käyttöönotto olisi ollut huomattavasti vaikeampaa.
Efficasta eArkistoon : Liittymisen testaus Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä – Theseus