KARE – kaupparekisterin suorakäyttöpalvelu

📘 KARE – kaupparekisterin suorakäyttöpalvelu (1993)

PRH:n, Tilastokeskuksen ja VTKK:n yhteistyöhanke

1. Tausta ja tavoite

1990‑luvun alussa Patentti‑ ja rekisterihallituksen (PRH) kaupparekisteri oli jo pitkälle sähköistetty, mutta tiedot olivat hajallaan eri järjestelmissä, ja niiden hyödyntäminen vaati erillisiä hakuprosesseja. Julkishallinnon tietotekniikkastrategia korosti:

  • rekisterien yhteiskäyttöä
  • asiointipalvelujen sähköistämistä
  • viranomaisten välisen tiedonsiirron tehostamista
  • avoimien tietopalvelujen kehittämistä

Näistä lähtökohdista PRH, Tilastokeskus ja VTKK‑Tietopalvelu Oy käynnistivät yhteishankkeen, jonka tuloksena syntyi KARE – kaupparekisterin palvelutietokanta.

2. Mikä KARE oli?

Compost 14/93 kuvaa KAREa “uuden palvelutietokannan, johon on koottu kaupparekisterin merkittävimmät tiedot” .

KARE oli:

  • suorakäyttöinen tietopalvelu, joka toi kaupparekisterin keskeiset tiedot suoraan käyttäjän päätelaitteelle
  • PRH:n virallisten rekisteritietojen ja Tilastokeskuksen yritystietokannan (YRTI) yhdistelmä
  • VTKK‑Tietopalvelun toteuttama tekninen alusta, joka liitti rekisterit osaksi Tietotie‑palveluverkkoa

KARE oli ensimmäinen palvelu, jossa PRH:n juridiset rekisteritiedot ja Tilastokeskuksen taloudelliset yritystiedot esitettiin yhtenäisenä kokonaisuutena.

3. Mitä tietoja KARE sisälsi?

KARE tarjosi mm. seuraavat tiedot:

PRH:n kaupparekisteristä:

  • yrityksen nimi ja osoite
  • yhtiömuoto
  • osakepääoma ja osakkeiden nimellisarvo
  • toimitusjohtajan ja nimenkirjoittajien nimet
  • nimenkirjoitustavat
  • muutostilat (esim. selvitystila, konkurssi, toiminnan keskeytys)

Tilastokeskuksen YRTI‑tietokannasta:

  • liikevaihdon suuruusluokka
  • henkilöstön määrän suuruusluokka
  • toimialaluokitus
  • LY‑tunnus, joka toimi linkkinä rekisterien välillä

KARE muodosti näin Suomen kattavimman yritystietokokonaisuuden, kuten Compost toteaa.

4. Tekninen toteutus ja merkitys

KARE oli osa VTKK:n laajempaa rekisteriarkkitehtuuria, jossa:

  • rekisterit siirrettiin suorakäyttöisiksi
  • tietopalvelut liitettiin Tietotie‑verkkoon
  • asiakkaille tarjottiin reaaliaikainen pääsy viranomaisrekistereihin
  • tietojen yhdistely eri lähteistä automatisoitiin

KARE oli myös varhainen esimerkki rekisterien integraatiosta, joka myöhemmin johti:

  • YTJ‑järjestelmän kehittämiseen
  • Y‑tunnuksen vakiintumiseen yritysten yksilöintitunnuksena
  • sähköisten asiointipalvelujen laajenemiseen 1990‑luvun lopulla

5. Käyttöönotto ja kohderyhmät

KARE julkistettiin TIETO 93 ‑messuilla Wanhassa Satamassa (6.–7.10.1993). Palvelu suunnattiin:

  • viranomaisille
  • taloushallinnon ja hallinnon asiantuntijoille
  • yritystietoja hyödyntäville organisaatioille
  • pankki- ja vakuutussektorille
  • tutkimus- ja tilastointikäyttöön

KARE oli osa VTKK‑Tietopalvelun strategiaa laajentaa tietopalveluja julkishallinnon ulkopuolelle.

6. Miksi KARE oli merkittävä?

KARE oli 1993–1994 aikakauden kannalta poikkeuksellisen edistyksellinen:

  • se yhdisti juridiset rekisteritiedot ja taloudelliset yritystiedot
  • se tarjosi reaaliaikaisen pääsyn viranomaisrekistereihin
  • se loi pohjan myöhemmille sähköisille yrityspalveluille
  • se oli osa PRH:n ja Tilastokeskuksen ensimmäisiä laajoja yhteisiä tietopalveluhankkeita
  • se vahvisti VTKK:n asemaa valtion rekisteri-infrastruktuurin teknisenä toteuttajana

KARE oli käytännössä kaupparekisterin modernisoinnin ensimmäinen julkinen käyttöliittymä, joka toi rekisteritiedot osaksi arjen tietopalveluja.

KARE – kaupparekisterin suorakäyttöpalvelu (1993) Patentti‑ ja rekisterihallituksen, Tilastokeskuksen ja VTKK‑Tietopalvelu Oy:n yhteistyönä toteutettu KARE oli ensimmäinen palvelu, joka yhdisti kaupparekisterin juridiset tiedot ja Tilastokeskuksen yritystietokannan taloudelliset tiedot yhdeksi suorakäyttöiseksi kokonaisuudeksi. Palvelu sisälsi mm. yrityksen perustiedot, yhtiömuodon, osakepääoman, nimenkirjoittajat, muutostilat, liikevaihdon ja henkilöstöluokat sekä toimialaluokitukset. KARE muodosti Compostin mukaan “Suomen kattavimman yritystietokokonaisuuden” ja oli merkittävä askel kohti rekisterien yhteiskäyttöä, sähköistä asiointia ja myöhempää YTJ‑järjestelmän kehitystä. Palvelu julkistettiin TIETO 93 ‑messuilla ja liitettiin osaksi VTKK:n Tietotie‑palveluverkkoa.

Scroll to Top