VTKK:n muistelmat – varhaiset hakukoneet ja ARK:n digitalisointi
📘 Muistelmia viitteineen ja julkaisutietoineen
1. Johdanto: VTKK suomalaisen tietotekniikan murroksessa
Suomalaisen tietotekniikan kehitys 1960–1980‑luvuilla oli täynnä pioneerityötä, kokeiluja ja ratkaisuja, jotka syntyivät usein pienen asiantuntijajoukon sisulla. Valtion Tietokonekeskus (VTKK) oli tämän kehityksen keskiössä. Se loi ohjelmistoja, jotka olivat aikansa edellä, ja toteutti digitalisointiprojekteja, jotka muuttivat viranomaisten arkea.
Facebook-ryhmän Suomalaisen tietotekniikan historiaa julkaisut tarjoavat ainutlaatuisen ikkunan näihin varhaisiin vaiheisiin. Seuraavat muistelmat perustuvat ryhmän jäsenten omiin kertomuksiin ja kokemuksiin.
2. MINTTU – suomalainen hakukone ennen Googlea
Jukka Laaksonen kuvaa, kuinka VTKK kehitti oman FAS‑ohjelmointikielen lisäksi useita ohjelmistoja, joista merkittävin oli MINTTU, vapaan tekstin hakukone .
MINTTU oli ominaisuuksiltaan täysi hakukone – ja kehitetty kauan ennen Alta Vistaa ja Googlea .
Vaikka MINTTU tuki vain muutamia kymmeniä tuhansia asiakirjoja, määrä oli aikakaudelle täysin riittävä .
Laaksonen innostui hakukoneista niin paljon, että kirjoitti Mintun pohjalta DG‑Haun, joka saavutti myös kaupallista menestystä .
3. Tekstinkäsittelyn nousu ja Diaari-järjestelmä
1970–1980‑luvuilla tekstinkäsittely yleistyi nopeasti, ja asiakirjojen määrä kasvoi. Tämän seurauksena syntyi Diaari, joka otettiin käyttöön ainakin Helsingin kaupungilla .
Mahdollisuus hakea asiakirjoja niiden sisällön perusteella oli tuohon aikaan lähes ennenkuulumatonta .
Mintun kehittäjistä mainitaan Tuomas Kotovirta .
4. ATK-alan alkuvuodet: Pertti Kuusiston muistoja
Pertti Kuusisto aloitti ATK‑uransa VTKK:ssa 2.1.1970 operaattorina . Hän kuvaa nimikkeen muutosta ATK → IT ja siihen liittynyttä hämmennystä: IT tarkoitti hänelle aluksi ilmatorjuntaa, sillä hän oli palvellut Turun ilmatorjuntapatteristossa vuosina 1968–1969 .
Kuusiston kertomus kuvaa hyvin alan murrosta: ATK oli konkreettista koneiden käyttöä, kun taas IT alkoi viitata laajempaan tietotekniseen kokonaisuuteen.
5. ARK:n ajoneuvotietojen digitalisointi (1975)
Vuonna 1975 Autorekisterikeskuksen ajoneuvokortisto siirrettiin VTKK:n hallinnoimaksi . Digitalisointi toi poliisilaitoksille ja ARK:n henkilöstölle verkkoyhteyden ajoneuvotietokantaan .
Verkkopäätteinä toimivat IBM 2741 “pallopää”-kirjoittimet .
Kuusiston vastuulla oli IBM:n TCAM‑tietoliikenneohjelmisto . Kotimainen koulutus osoittautui puutteelliseksi, ja hänet lähetettiin Lontooseen IBM:n viralliselle kurssille, joka oli aivan eri tasoa .
6. Lontoon-matkan yksityiskohta
Kuusisto kertoo humoristisen yksityiskohdan hotellikirjautumisestaan: hänen nimensä oli muuttunut varausketjussa muotoon Kwsisto, koska joku oli soveltanut “double‑o‑seven”‑logiikkaa sukunimeen – Kuusisto → Kwsisto (double‑u) .
7. Käyttöönoton kokemukset poliisin toimipisteissä
Kun uusi järjestelmä otettiin käyttöön, projektin vastuuhenkilöt kiersivät poliisin toimipisteitä keräämässä palautetta. Yhdessä toimipisteessä järjestelmää kehuttiin nopeaksi: ei enää kortiston selaamista, ja vastaus tuli “jo minuutissa” .
Tämä hämmensi projektin vetäjiä, sillä vastausajan piti olla vain sekunteja .
Kuusisto löysi ongelman syyksi puutteellisen TCAM‑asetuksen, joka hidasti vasteaikaa merkittävästi .
8. Julkaisutiedot
Lähde: Facebook-ryhmä Suomalaisen tietotekniikan historiaa Julkaisijat: – Jukka Laaksonen (30.12.2021) – Pertti Kuusisto (14.8.2021 ja 10.6.2024) URL: https://www.facebook.com/groups/733326956836475/search/?q=vtkk
TEKO muistelmia
TEKO oli 1980‑luvun suomalainen tekstinkäsittelyohjelma, joka toi käyttöön siilo‑leikepöydän, MORFO‑tavutuksen, fraasimuistin ja suomenkielisen käyttöliittymän aikana, jolloin kansainväliset ohjelmat olivat vielä vieraskielisiä ja vaikeita. Käyttäjien muistelmat osoittavat, että TEKO oli laajasti käytössä valtionhallinnossa, oppilaitoksissa ja kotikäytössä, ja se jätti pysyvän jäljen suomalaisen tietotekniikan historiaan.
Lue lisää: TEKO muistelmia