Suunniteltiin jo vuonna 1995
Suomen ensimmäinen sähköisen identiteetin ja kansalaisvarmenteen kokonaismalli Valtiovarainministeriön, liikenneministeriön ja sisäasiainministeriön raportti Henkilön sähköinen identiteetti ja henkilökortti (16.9.1996) oli ensimmäinen virallinen ehdotus kansalaisen sähköisen identiteetin toteuttamiseksi. Se loi perustan vahvalle tunnistamiselle, sähköiselle allekirjoitukselle ja varmenneinfrastruktuurille, jotka ohjasivat Suomen digitaalisen asioinnin kehitystä kohti Suomi.fi‑tunnistusta ja EU:n digilompakkoa
Henkilön sähköinen identiteetti SID ja HST
🟩 SID = Sähköinen identiteetti
SID on lyhenne sanoista Sähköinen Identiteetti. Se tarkoittaa kansalaisen digitaalista henkilöllisyyttä, jota voidaan käyttää:
- tunnistautumiseen
- sähköiseen allekirjoitukseen
- asiointiin viranomaisten palveluissa
- varmenteiden hallintaan
Sähköisen identiteetin kokonaismalli suunniteltiin jo vuonna 1995 ja esiteltiin virallisesti raportissa Henkilön sähköinen identiteetti ja henkilökortti (16.9.1996) .
SID oli siis koko järjestelmän perusajatus: miten kansalainen voisi todistaa henkilöllisyytensä digitaalisesti.
🟩 HST = Henkilökortin sähköinen tunniste / HST‑varmenne
HST tarkoittaa Henkilökortin Sähköistä Tunnistetta.
Se on varmenne, joka tallennettiin sirulliseen henkilökorttiin. HST‑varmenne mahdollisti:
- vahvan tunnistamisen
- sähköisen allekirjoituksen
- turvallisen asioinnin viranomaispalveluissa
Sivulla todetaan, että SID ja HST muodostivat perustan Suomen vahvalle tunnistamiselle ja varmenneinfrastruktuurille, joka johti myöhemmin Suomi.fi‑tunnistukseen ja nykyiseen EU:n digilompakkoon .
🟦 Yhteenveto selkokielellä
- SID = koko kansalaisen sähköinen identiteetti (ajatus, malli, järjestelmä).
- HST = konkreettinen varmenne henkilökortissa, jolla SID toteutettiin käytännössä.
SID oli “suunnitelma”, HST oli “työkalu”.