VTKK:n vuosikertomus 1993

VTKK:n vuosikertomus 1993 – yhteenveto

Kuvaus perustuu VTKK:n vuoden 1993 vuosikertomukseen ja Compost-henkilöstölehtiin.

“VTKK on kasvanut ja kehittynyt nykyaikaiseksi tietotekniikan suuryritykseksi, jonka tuotteet ja palvelut ulottuvat lähes kaikille yhteiskunnan alueille.” (Toimitusjohtajan katsaus 1993)

1993

Vuosi: 1993 Yritysmuoto ja rakenne: Valtion tietokonekeskus (VTKK) muutettiin 1.1.1993 valtionyhtiöksi VTKK‑Yhtymä Oy:ksi; kuusi tulosyksikköä yhtiöitettiin tytäryhtiöiksi, ja toukokuussa ostettiin TKN‑Investin viisi tytäryhtiötä, joista muodostettiin VTKK‑Yritysjärjestelmät Oy.

Toteutetut tietojärjestelmät

• Valtionhallinto
  • Vaalitietojärjestelmä: uusi presidentinvaalien tuloslaskentajärjestelmä, toteutettu yhteistyössä oikeusministeriön, kuntien, Yleisradion ja muiden kanssa; tuloslaskenta valmistui “maailmanennätysajassa”.
  • Oikeushallinnon tietojärjestelmät: laajat rekisteri- ja prosessijärjestelmät oikeuslaitokselle.
  • Väestön keskusrekisteri, liikennetietojärjestelmä: valtakunnalliset perusrekisterit, joissa korostui tietoliikenteen ja verkkoarkkitehtuurien merkitys.
  • Paikkatietoimuri, säteilyvalvontaohjelmisto, Hallinnon tietoikkuna -hankkeen ratkaisut, OVT/EDI-palvelut: uutta teknologiaa hyödyntäviä järjestelmiä (Unix, paikallisverkot, Client/Server, graafiset käyttöliittymät).
• Kunnat ja seurakunnat
  • Pallas-, Atlas- ja Sirius-tuoteperheet: terveys-, sosiaali-, sivistystoimen ja seurakuntien johtavat tietojärjestelmät; laajennuksia mm. materiaalitoimeen, palkanlaskentaan, koulukuljetuksiin ja työterveyshuoltoon.
  • Pallas‑Johtaminen: kunnallishallinnon johtamisen perusjärjestelmä, kehitetty yhteistyössä useiden kaupunkien ja SAS Institute Oy:n kanssa, julkistettu alkuvuonna 1994.
  • PalveluForum: palvelupiste- ja asiointijärjestelmä, käytössä Front Office -kokeiluissa eri puolilla Suomea.
• Yrityssektori
  • FM‑palveluihin liittyvät käyttöjärjestelmät: IBM‑keskuskone- ja Unix‑ympäristöjen käyttöpalvelut (mm. Kansa‑Yhtymä, Puolustusvoimat, Oy Teboil Ab).
  • Suoramarkkinoinnin tietokantapalvelut: nimi- ja osoitepalveluista kokonaiskonseptiin, joka tuki koko suoramarkkinointiketjua; tietohuoltopalvelu pankki- ja vakuutussektorille.
  • Logistiikkajärjestelmät (VTKK‑Yritysjärjestelmät-alakonserni):
    • Dialogos‑Team: tuotannonohjaus, Windows‑pohjaiset järjestelmät.
    • EDI Management Finland: elektroninen tiedonsiirto, Portnet-projekti, ulkomaankaupan logistiikka.
    • Prodax/Pro Logix: ostotoiminta, materiaalinohjaus, varastointi, jakelun ohjaus, taksien automaattinen välitysjärjestelmä (Mobitaxi).

Julkaistut tuotteet ja palvelut

• Valtionhallinto
  • VALTA-tuoteperhe: taloushallinnon kokonaisjärjestelmä; Windows‑tuotteet budjetointiin, kustannuslaskentaan, käyttöomaisuuskirjanpitoon, matka-asioihin; yleislaskutus, ostoreskontra, myyntireskontra.
  • Helmi-tuoteperhe: henkilöstöhallinnon järjestelmä, julkistettu maaliskuussa 1993.
  • NEXUS-tuotteet: asiakassuhdemarkkinoinnin työkalut liikelaitoksille ja valtion yhtiöille.
  • SYKE-systeemityömalli: projektinhallinnan ja laadun kehittämisen viitekehys (esitelty Softa-messuilla).
• Kunnat
  • Pallas-, Atlas-, Sirius-tuoteperheet: laajennuksia ja uusia versioita; Pallas‑Materiaali, Pallas‑Johtaminen, sairaalasektorin asiakastietojärjestelmä (Helsingin Diakonissalaitos).
  • Palvelupistetuotteet: rekisterien yhteiskäyttö ja sähköinen asiointi julkishallinnon palvelupisteissä.
• Tietoliikenne ja käyttöpalvelut
  • Tietotie-palveluverkko: yksi Suomen laajimmista palveluverkoista; ELVI-sähköposti (n. 4500 käyttäjää, 300 000 osoitetta), Memonet, UNIX/VAX/IBMmail-postit, X.400-liitännät, EDI-palvelut, automaattinen ohjelmistojen jakelupalvelu.
• Tietopalvelu
  • STRADA-ajoneuvojen suorarekisteröintijärjestelmä: käytössä kaikilla suurilla autoliikkeillä.
  • Portnet-satamien tiedonsiirtojärjestelmä: merenkulun ja satamatoiminnan asiointijärjestelmä, laajassa käytössä 1994 alussa.
  • **WILLE Windows-käyttöliittymä tekstitietokantoihin; n. 80 julkista suorakäyttöistä tietokantaa.

Suurimmat asiakkaat ja arvioitu liikevaihto-osuus

Tarkkoja asiakaskohtaisia liikevaihtolukuja ei vuosikertomus anna, mutta seuraavat sektorit ja organisaatiot nousevat esiin:

• Valtionhallinto (n. 2/3 kokonaismyynnistä):
  • Oikeusministeriö, Valtiokonttori, verohallinto, puolustusvoimat, poliisi, metsähallitus, sisäasiainministeriö, liikenneministeriö.
• Kunnat ja seurakunnat (kasvava osuus, tarkka % ei saatavilla):
  • Tampere, Espoo, Jyväskylä, Vaasa, Pieksämäen maalaiskunta, useat sairaalat ja seurakunnat.
• Yritykset (arvio: n. 1/3 kokonaismyynnistä yhdessä kuntasektorin kanssa):
  • Kansa‑Yhtymä, Oy Teboil Ab, pankit ja vakuutuslaitokset (tietohuoltopalvelut), suuret teollisuus- ja logistiikkayritykset (Orion, Tamro, Sanoma, Yhtyneet Paperitehtaat, Partek, WSOY, Sinebrychoff, TUKO, Inex Partners).

Tunnusluvut 1993

“Konsernin liikevaihto kasvoi prosentin verran edellisestä vuodesta ja oli 592 Mmk… Kannattavuus säilyi edelleen tyydyttävällä tasolla. Maksuvalmius ja vakavaraisuus pysyivät hyvinä.”

• Liikevaihto: 592 Mmk (1992: 587 Mmk)
• Käyttökate: 61,9–62 Mmk (n. 10–10,5 % liikevaihdosta; 1992: 74 Mmk, 13 %)
• Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja: 37,7–38 Mmk (1992: 30,5–31 Mmk)
• Sijoitetun pääoman tuotto: 10 % (1992: 14 %)
• Omavaraisuusaste: 68 % (1992: 65 %)
• Bruttoinvestoinnit: 34 Mmk (1992: 35 Mmk)
• Taseen pääluvut: tarkat luvut eivät ole kokonaisuudessaan näkyvissä; tase kannattaa tarkistaa vuosikertomuksen tase-sivuilta (KONSERNIN TASE, VTKK‑Yhtymä Oy:n TASE).

Henkilöstö

• Henkilöstö vuoden lopussa: 1070 (1992: 969)
• Jakautuma (epävarma, perustuu Compost-lehtiin):
  • Toimipaikat: Espoo (Otaniemi), Jyväskylä, Tampere, Turku, Oulu, Kouvola, Saariselkä (lomamökki), Innopoli (Espoo) – useita yksiköitä ja tytäryhtiöitä eri paikkakunnilla.
  • Ammattiryhmät: suunnittelijat, asiantuntijat, konsultit, mikrotukihenkilöt, sihteerit, projektipäälliköt, talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijat; nimikkeistöä uudistettiin (suunnittelija, asiantuntija, konsultti, tuotekehittäjä, mikrotukihenkilö, projektipäällikkö).
  • Sukupuolijakauma: ei esitetty numeerisesti; Compost-lehtien kuvista ja teksteistä päätellen henkilöstö oli sukupuolijakaumaltaan melko tasapainoinen, mutta tarkka jakauma on epävarma.

Merkittävät tapahtumat ja strategiset muutokset

• Yhtiöittäminen ja konsernirakenne:
  • Valtion tietokonekeskus → VTKK‑Yhtymä Oy (valtionyhtiö), kuusi tytäryhtiötä (Konsultointi ja koulutus, Tietopalvelu, Toimistojärjestelmät, Kuntajärjestelmät, Käyttöpalvelu, CSC‑Tieteellinen laskenta).
  • TKN‑Investin tytäryhtiöiden osto ja VTKK‑Yritysjärjestelmät Oy:n perustaminen (logistiikka- ja EDI‑osaaminen).
  • Vuoden 1994 alussa valtionhallinnon liiketoiminta yhtiöitettiin VTKK‑Valtionjärjestelmät Oy:ksi.
• Strateginen suunnitelma SS94:
  • Toiminta-ajatus: “liiketaloudellisin periaattein toimien tuottaa asiakkailleen tietotekniikkaan perustuvaa hyötyä”.
  • Perusarvot: asiakaskeskeinen ja hyvätasoinen palvelu, motivoitunut ja osaava henkilöstö, tuloksia tuottava toiminta.
  • Tavoitetila 1996: vahva asema julkisessa hallinnossa, kasvava rooli yksityissektorilla, liittoutuminen muiden kotimaisten yritysten kanssa, hyvä työnantajakuva.
• Laatu ja laatusertifiointi:
  • Laatuprojektit, laatukirja, SYKE-systeemityömalli; Valtionjärjestelmille asetettiin tavoitteeksi laatusertifikaatti vuodelle 1994.
• Kansainvälinen toiminta ja vienti:
  • Konsultointi ja koulutus Viroon (lääninhallinnon tietohallintostrategia, Viron valtion tietokonekeskuksen koulutus).
  • Terveydenhuollon Sinuhe‑järjestelmän hammashuolto-osuuden vienti Ranskaan/Ruotsiin (DAFA Ab), hoidonsuunnitteluohjelmiston tuonti Ruotsista (Dialog Ab).

.

Tunnuslukutaulukko (1993)

Vuosi	Liikevaihto (Mmk)	Käyttökate (Mmk)	Käyttökate %	Voitto ennen siirtoja ja veroja (Mmk)	Omavaraisuusaste %	Bruttoinvestoinnit (Mmk)	Henkilöstö (loppuvuosi)
1993	592	62 (61,9)	10–10,5	37,7–38	68	34	1070

Yhteenveto

Vuosi 1993 oli Valtion tietokonekeskukselle (VTKK) voimakkaan muutoksen ja laajentumisen aikaa. VTKK siirtyi valtion laitoksesta valtionyhtiöksi, yhtiöitti toimintonsa ja laajensi osaamistaan yrityssektorille. Samalla se vahvisti asemaansa valtionhallinnon, kuntien ja yritysten tietotekniikan luotettavana toimittajana.

VTKK:n muutos valtionyhtiöksi

Vuoden 1993 alussa VTKK lakkautettiin valtion laitoksena ja sen toiminta siirrettiin uuteen valtionyhtiöön, VTKK‑Yhtymä Oy:hyn. Samalla yhtiöitti kuusi tulosyksikköään omiksi tytäryhtiöikseen, kuten VTKK‑Kuntajärjestelmät Oy, VTKK‑Toimistojärjestelmät Oy ja VTKK‑Käyttöpalvelu Oy .

Kasvu ja taloudellinen kehitys

Konsernin liikevaihto kasvoi hieman edellisvuodesta ja oli 592 Mmk. Kannattavuus pysyi tyydyttävällä tasolla, omavaraisuusaste nousi 68 %:iin, ja henkilöstömäärä kasvoi 1070 työntekijään yritysostojen myötä .

Asiakastietojen ja asiakastietojärjestelmien kehittäminen oli VTKK:n 1993‑vuosikertomuksessa keskeinen teema, joka liittyi sekä valtionhallinnon että yrityssektorin digitalisoitumiseen.

🟦 Asiakastietojen ja asiakastietojärjestelmien kehittäminen

Vuonna 1993 VTKK kehitti asiakastietojärjestelmiä, jotka loivat perustan sähköiselle asioinnille ja asiakassuhteiden hallinnalle. Tavoitteena oli yhdistää rekisterit, tietoliikenne ja palvelupisteet yhdeksi kokonaisuudeksi, joka mahdollisti tehokkaan tiedonvaihdon viranomaisten, yritysten ja kansalaisten välillä.

VTKK:n asiakastietojärjestelmien kehitys perustui ajatukseen, että tieto on palvelun ydin. Vuonna 1993 julkaistut Palvelupiste‑tuotteet ja NEXUS‑asiakassuhdejärjestelmät olivat ensimmäisiä ratkaisuja, joissa asiakastiedot yhdistettiin markkinoinnin, hallinnon ja päätöksenteon tueksi.

Valtionhallinnossa järjestelmät tukivat rekisterien yhteiskäyttöä ja sähköistä asiointia eri viranomaisten välillä. Tämä oli osa laajempaa Hallinnon tietoikkuna‑projektia, joka loi pohjan myöhemmille kansallisille tietovarannoille.

Yrityssektorilla VTKK‑Tietopalvelu Oy kehitti tietohuoltopalveluja, joiden avulla pankit ja vakuutuslaitokset pystyivät päivittämään asiakasrekisterinsä automaattisesti ja ylläpitämään tietojen ajantasaisuutta. Samalla syntyi kokonaiskonsepti suoramarkkinoinnin ja asiakastiedon hallintaan – siirtymä kohti nykyaikaista CRM‑ajattelua.

Kunnallishallinnossa asiakastietojärjestelmiä sovellettiin terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tarpeisiin, kuten Sinuhe‑hoitotietojärjestelmässä ja Pallas‑Johtaminen‑ratkaisussa, jotka yhdistivät potilas‑ ja palvelutiedot johtamisen tueksi.

“Palvelupiste‑tuotteet mahdollistavat sähköisen asioinnin julkishallinnon palvelujärjestelmien välillä.” — VTKK:n vuosikertomus 1993

Tietotekniikkaa valtiolle

Valtionhallinnon tietotekniikkapalvelujen kysyntä pysyi vakaana. VTKK toteutti laajoja järjestelmiä oikeushallinnolle, väestörekisterille ja liikenteelle. Uutta teknologiaa hyödynnettiin erityisesti Client/Server‑ratkaisuissa, Unix‑ympäristöissä ja tietoliikenteessä. Merkittäviä hankkeita olivat mm. uusi vaalitietojärjestelmä, paikkatietoimuri ja OVT/EDI‑palvelut .

Tietotekniikkaa kunnille

Kuntasektorin talous oli tiukka, mutta VTKK:n markkinaosuus kasvoi. Pallas‑, Atlas‑ ja Sirius‑tuoteperheet olivat johtavia sosiaali‑, terveys‑ ja sivistystoimen järjestelmiä. Yhteistyö Unic Oy:n kanssa vahvisti asemaa talous‑ ja henkilöstöhallinnon ratkaisuissa. Lisäksi käynnistettiin uusia projekteja, kuten Pallas‑Johtaminen ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmä .

Tietotekniikkaa yrityksille

VTKK laajensi osaamistaan yrityssektorille ostamalla TKN‑Invest Oy:n viisi tytäryhtiötä ja perustamalla VTKK‑Yritysjärjestelmät Oy:n. Uusia osaamisalueita olivat logistiikka, toimintojen ohjaus ja elektroninen tiedonsiirto. Portnet‑järjestelmä ja STRADA‑rekisteröintipalvelu olivat merkittäviä avauksia yritysmarkkinoilla .

Johtopäätökset ja tulevaisuus

Vuosi 1993 loi perustan VTKK:n 1990‑luvun lopun kehitykselle:

• yhtiöittäminen
• teknologinen uudistuminen
• laajentuminen yrityssektorille
• vahva asema valtion ja kuntien tietotekniikassa

Vuoden 1994 näkymissä korostui palvelujen laadun parantaminen, projektinhallinnan kehittäminen ja valtionhallinnon säästöpaineisiin vastaaminen tietotekniikan keinoin .

“VTKK on vaikuttanut Suomen tietotekniikan kehitykseen jo 30 vuotta… haluamme jatkossakin tuottaa asiakkaidemme tarpeet tyydyttäviä tietotekniikan ratkaisuja.” — Vuosikertomus 1993

Lue lisää Compost ja Viitakko 1993 yhteenvedosta

Kuvat Vuosikertomus 1993