”Reikäkortista supertietokoneeseen”, Ilpo Paavola, 1989

Valtion tietokonekeskus, Taitto: Anja Jansson
ISBN 951-47-2570-0, GUMMERUS KIRJAPAINO OY, JYVÄSKYLÄ 1989

📘 VTKK – Valtion tietokonekeskuksen historia

Suomen julkisen tietojenkäsittelyn kehityksen kivijalka 1960–1990

🟦 Synty ja tausta (1940–1964)

Suomen moderni tietojenkäsittely sai alkunsa 1940–50-luvuilla elektroniputkitietokoneiden myötä. Tätä ennen laskenta tehtiin reikäkorttikoneilla, joita Tilastollinen päätoimisto käytti jo vuodesta 1923 lähtien.

1950-luvun lopulla valtionhallinto alkoi arvioida elektronisten tietokoneiden soveltuvuutta hallinnollisiin tehtäviin. Ensimmäinen askel oli Postisäästöpankin IBM 650 -tietokone vuonna 1958.

Vuonna 1960 asetettu tietojenkäsittelykomitea suositteli keskitettyä valtion tietokonekeskusta. Komitea totesi:

“Keskuksen laajamittaisen käytön takaamiseksi… siitä tuli muodostaa itsenäinen valtion elin.”

🟦 VTKK perustetaan (1964)

Valtion tietokonekeskus (VTKK) perustettiin 1.5.1964. Ensimmäinen kyltti kiinnitettiin Aleksanterinkatu 48:n oveen tasan klo 00.00.

Alkuvaiheen organisaatio:

Johto ja hallinto: 13 hlö
Suunnitteluosasto: 64 hlö
Koneosasto: 10 hlö
Matemaattinen osasto: 3 hlö

Ensimmäiset tehtävät olivat mm. tulo- ja omaisuustilastot, eläkkeiden laskenta ja ulkomaankauppatilastot.

🟦 Varhaiset tietokoneet ja pioneerihenki (1964–1970)

VTKK hankki ensimmäiset omat tietokoneensa:

IBM 1410 (1964)
Elliott 503 tieteellisiin laskuihin
IBM S/360 -sarja (1966–1968)

Kehitystä leimasi vahva pioneeriaika:

“Testaus- ja tuotantoajot suoritettiin pääasiassa iltaisin ja öisin.”

VTKK toteutti mm. moottoriajoneuvorekisterin, joka oli aikansa merkittävimpiä julkisen sektorin tietojärjestelmiä.

🟦 Aluekeskusten synty ja valtakunnallistuminen (1967–1975)

Valtiovarainministeriö päätti korvata verohallinnon omat tietokonekeskukset VTKK:n aluekeskuksilla.
Perustetut keskukset:

Turku, Oulu, Jyväskylä (1967)
Tampere, Kouvola (1968)

Aluekeskukset laajensivat palvelujaan myös kunnille ja sairaaloille. Oulussa kehitetty PMP-pystymittausjärjestelmä levisi koko metsäteollisuuteen.

🟦 Otaniemen toimitalo ja kasvu (1975–1980)

Vuonna 1975 VTKK muutti uuteen, EMP-suojattuun toimitaloonsa Otaniemeen. Rakennus suunniteltiin nimenomaan tietokonekeskuksen tarpeisiin.

1970-luvulla VTKK:sta tuli Suomen merkittävin atk-kouluttaja:

yli 400 kurssia
yli 9000 koulutettua

Teknisiä virstanpylväitä:

FAS-ohjelmointikieli (1969–)
Ensimmäiset pientietokoneet (PDP-sarja)
Järjestelmäpalvelun synty (”avaimet käteen” -toimitukset)

🟦 1980-luku: tietoliikenne, mikrot ja supertietokoneet

1980-luku toi mukanaan uuden tietotekniikan hierarkian:

Keskuskoneet
Pientietokoneet
Mikrot ja henkilökohtainen tietojenkäsittely
Tietoliikenneverkot (VTKK:n Tietotie 1986)

VTKK otti käyttöön:

IBM-yhteensopivat keskusyksiköt
MikroMikko- ja IBM PC -tietokoneet
VAX-sarjan pientietokoneet
Vuonna 1988 Suomeen toimitettu IBM 3090/180 VF oli ensimmäinen järjestelmä, joka täytti kansainvälisen supertietokoneen määritelmän.
Ensimmäisen supertietokoneen (Cray X-MP, 1989)

🟦 VTKK:n merkitys

VTKK oli yli 25 vuoden ajan:

Suomen suurin julkinen tietojenkäsittelykeskus
Valtionhallinnon tietojärjestelmien keskeinen toteuttaja
Koulutuksen ja standardoinnin suunnannäyttäjä
Tietoliikenteen ja hajautetun tietojenkäsittelyn edelläkävijä
Kansainvälisesti noteerattu tekninen toimija

VTKK:n työ loi perustan:

valtion rekisterijärjestelmille
verotuksen ja väestöhallinnon digitalisaatiolle
suomalaiselle tietotekniikan osaamiselle
myöhemmälle Valtion tietokonekeskuksen (myöh. Tietoenator → Tietoevry) kehitykselle