VTKK 1988 – tiivistelmä

1. Yleiskuva

Vuosi 1988 oli Valtion tietokonekeskukselle voimakkaan kasvun, suurten investointien ja merkittävien rakenteellisten muutosten aikaa. Liikevaihto nousi 452 Mmk:iin (kasvua lähes 17 %), ja VTKK valmistautui siirtymään vuoden 1989 alussa uuden liikelaitosmallin mukaiseen toimintaan. Suomen ensimmäisen supertietokoneen hankinta oli vuoden näkyvimpiä saavutuksia .

2. Toiminta-ajatus

VTKK:n tehtävänä oli tuottaa valtionhallinnon ja julkisen sektorin tuottavuutta parantavia tietotekniikkapalveluja ja ‑ratkaisuja yleisten liikeperiaatteiden mukaisesti .

3. Keskeiset luvut 1988

• Liikevaihto: 452 Mmk
• Käyttökate: 57 Mmk
• Tilikauden ylijäämä: 12,5 Mmk
• Nettoinvestoinnit: 115,7 Mmk
• Henkilöstö: 932 (kasvua 40)
• Asiakastoimeksiannot: 5412
• Valtionhallinnon osuus tuotoista: 79 %

4. Merkittävät tapahtumat

Supertietokonehankinta

Valtiovarainministeriön toimeksiannosta tehtiin sopimus Suomen ensimmäisestä supertietokoneesta. Käyttöpalvelu käynnistyi 1989 alkupuolella .

Organisaatiomuutos

VTKK valmistautui siirtymään uuteen liikelaitosmalliin 1.1.1989 alkaen – ilman erityisasemaa, markkinaehtoisesti toimivaksi valtion liikelaitokseksi.

Tilainvestoinnit

Otaniemen laajennuksesta luovuttiin ja korvattiin uusilla Espoon keskuksen tiloilla. Jyväskylän toimitalon suunnittelu eteni kohti 1990–91 valmistumista.

5. Henkilöstö

Henkilöstöä oli vuoden lopussa 932, joista:

• Espoo: 671
• Jyväskylä: 152
• Muut toimipisteet: 109

Henkilöstön vaihtuvuus laski 4,1 %:iin. Koulutuspäiviä kertyi 13 524, ja koulutuksen painopiste oli uusissa tietoteknisissä ratkaisuissa .

6. Tulosyksiköt – pääkohdat

Käyttöpalvelu

• Liikevaihto: 145,4 Mmk
• Kasvu: 6,8 %
• Suorakäytön kasvu: +33 %
• Ulosottojärjestelmän käyttö kasvoi 70 % ja laajeni 11 piiriin
• Presidentinvaalien tulospalvelu toteutettiin onnistuneesti .

Valtionhallinnon sisäinen järjestelmäpalvelu

• Liikevaihto: 107,4 Mmk
• 168 toimitettua järjestelmää
• Merkittäviä projekteja: rekisteritoimistot, liikennetietojärjestelmä, eläketietokanta, verohallinnon kehityshankkeet, puolustusvoimien materiaalihallinto .

Yleisjärjestelmäpalvelu

• Liikevaihto: 104,1 Mmk
• Kasvu: 56 %
• Windows‑tuotteiden kehitys käynnistyi
• TEKOplus ja Minttu-ohjelmistot kehittyivät merkittävästi .

Valtionhallinnon ulkopuolinen järjestelmäpalvelu

• Liikevaihto: 38,3 Mmk
• Atlas‑tuoteperhe terveydenhuoltoon
• Pallas‑järjestelmät kuntasektorille
• Sirius‑järjestelmät seurakunnille .

Tietopalvelu

• Liikevaihto: 33,9 Mmk
• Kasvu: 16,3 %
• Väestön keskusrekisteri, ajoneuvorekisteri ja tekstitietopankit keskeisiä palveluja
• Finlex laajeni neljällä tietokannalla .

Tieteellisen laskennan palvelu

• Valmistautuminen supertietokoneen käyttöönottoon
• Tuki korkeakouluille, FUNET‑verkoston kehitys
• VAX 8650 ja IBM 3090 VF käytössä tutkimuslaskennassa .

Koulutuspalvelu

• 200 kurssia, 2300 osallistujaa
• Uusia kursseja T90‑projektista, toimistojärjestelmistä ja mikrotietokoneista .

Konsultointipalvelu

• 86 projektia
• Kokonaiskehittämisen malli vahvistui
• Asiakkaina ministeriöt, virastot, kunnat ja järjestöt .

7. Kehitysnäkymät

Tietotekniikan palvelumarkkinoiden ennakoitiin kasvavan 18 % vuosittain. Keskuskonepalvelun osuuden odotettiin pienenevän, ohjelmistojen ja työasemaratkaisujen kasvaa. Kilpailun kiristyminen edellytti VTKK:lta tuotekehitystä, kumppanuuksia ja palveluvalikoiman laajentamista .

8. Yhteenveto

Vuosi 1988 oli VTKK:lle murrosvuosi:

• Kasvua, investointeja ja teknologista edelläkävijyyttä
• Supertietokonehankinta
• Uusi liikelaitosmalli
• Laajenevat palvelut valtionhallinnossa, kunnissa ja terveydenhuollossa

VTKK vahvisti asemansa Suomen julkisen sektorin keskeisenä tietotekniikkatoimijana ja loi perustan 1990‑luvun kehitykselle.

Lue lisää:

Vuoden 1988 452 miljoonaa markkaa (Mmk) on Tilastokeskuksen virallisen elinkustannusindeksin ja rahanarvonmuuntimen mukaan nykyrahassa noin 156,8 miljoonaa euroa (laskettu vuoden 2025 arvon mukaan).

Tämä tarkoittaa, että inflaatio ja euron virallinen muuntokerroin (1 € = 5,94573 mk) huomioiden yhden vuoden 1988 markan ostovoima vastaa nykyään noin 0,347 euroa.

---

Rahan reaalisen arvon hahmottamiseksi summaa voi verrata ajankohdan ja nykypäivän ostovoimaan:

• Puhdas valuuttamuunnos (ilman inflaatiota): Jos 452 miljoonaa markkaa muutettaisiin suoraan euroiksi kiinteällä vuoden 2002 vaihtokurssilla, summa olisi vain noin 76 miljoonaa euroa. Inflaatio on siis lähes kaksinkertaistanut summan nimellisen arvon.
• Ostovoiman muutos: Vuonna 1988 kyseisellä summalla sai saman määrän hyödykkeitä, palveluita ja kiinteistöjä kuin mitä nykyään saa noin 157 miljoonalla eurolla.

Vuonna 1988 Suomen atk-palvelumarkkinoita ja laajempaa tietotekniikkasektoria hallitsi muutama suuri kotimainen jättiläinen. Tuohon aikaan atk-palvelut (kuten konesalipalvelut, järjestelmäkehitys ja konsultointi) ja laitetoimitukset kytkeytyivät usein tiiviisti toisiinsa.

Suurimmat suomalaiset atk-alan organisaatiot suuruusjärjestyksessä (liikevaihdon mukaan) olivat:

Sija	Organisaatio / Yritys	Liikevaihto (1988)	Henkilöstömäärä (noin)	Kuvaus / Erityispiirteet
1.	Nokia Data	n. 5 000 milj. mk	n. 8 000	Pohjoismaiden suurin tietotekniikkayritys ostettuaan Ericssonin dataliiketoiminnan alkuvuodesta 1988. Liikevaihto kattaa laajasti myös laitetoimitukset (kuten MikroMikot) palvelujen lisäksi.
2.	Valtion tietokonekeskus (VTKK)	n. 400–500 milj. mk	n. 1 300	Valtion virastoista ja laitoksista vastannut atk-palvelujätti. Myöhemmin osa Tietoevryä.
3.	Tietotehdas Oy	n. 350–400 milj. mk	n. 1 000	Suurin yksityinen atk-palvelutalo, jonka pääomistajana oli Suomen Yhdyspankki. Nykyisen Tietoevryn suora edeltäjä.

• Yhdistymiset: Vuosikymmentä myöhemmin (1995) listan kakkonen ja kolmonen eli VTKK ja Tietotehdas yhdistyivät muodostaen TT Tieto Oy:n (myöhemmin TietoEnator ja Tietoevry).
• Nokia Datan kohtalo: Nokia Data myytiin vuonna 1991 brittiläiselle ICL:lle, josta tuli myöhemmin osa Fujitsua.

Lue lisää VTKK:n vuosikertomus 1988 laajennettu liite