Erkki Huhdan rooli kirkon ja valtion väestökirjanpidon yhteensovittamiseen oli erittäin vahva.
| Ajanjakso | Huhdan asema / toiminta | Merkitys |
| 1977–1983 | Kirkkohallituksen väestörekisteritarkastaja | Suora kirkon väestörekisteritoiminnan asiantuntijatehtävä |
| 1982 | Kirjoittajana Sukuviestissä | Osoittaa osallistumista kirkonkirjojen ja sukututkimuksen kysymyksiin |
| 1984 → | Kirkon väestörekisteriviranomaiset tulivat valtion väestökirjahallinnon ohjaukseen ja valvontaan | Huhdan tehtäväkenttä osuu juuri tähän murrokseen |
| 1993–1994 | Kirkon ja valtion rekisteritietojen laajamittainen vertailu ja korjaaminen | Merkittävä käytännön yhteensovittamisvaihe |
| 1995 | Tarkastaja Huhta Kirkkohallituksesta eduskunnan asiantuntijana rekisterihallintolaissa | Kirkon ja valtion rekisterijärjestelmän rajapinnan asiantuntija |
| 1998 | Tarkastaja Huhta eduskunnan asiantuntijana väestökirjanpidon kokonaisuudistuksessa | Erittäin vahva näyttö hänen roolistaan uudistuksessa |
| 1998 | Huhta asiantuntijana myös kirkkolain muutoksessa | Kirkon väestökirjanpidon lainsäädännöllinen yhteensovittaminen |
| 1990-luvun loppu | Kirkkohallituksen hallinnolliset tehtävät | Väestörekisteriosaaminen osana laajempaa kirkon keskushallintoa |
1. Vuodet 1977–1983
“Väestörekisteritarkastaja, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus, 1977–1983.”
Se tarkoittaa, että Huhta ei ollut vain myöhempi hallintopäällikkö, joka sattui osallistumaan vuoden 1998 uudistukseen, vaan hänellä oli jo 1970-luvun lopulla erityinen väestörekistereihin liittyvä tehtävä Kirkkohallituksessa.
Tämä osuu ajallisesti yhteen VTKK:n ja Väestörekisterikeskuksen suuren väestötietojärjestelmäuudistuksen kanssa.
2. Mitä Suomessa tapahtui samaan aikaan?
Vuoden 1971 väestökirjalain jälkeen Suomessa oli edelleen kaksi tärkeää rekisterijärjestelmää:
Valtio
→ kotipaikkarekisteri
→ henkikirjat
→ väestön keskusrekisteri / myöhemmin väestötietojärjestelmä
Kirkko
→ seurakuntien väestörekisterit / kirkonkirjat.
Vuonna 1973 väestön keskusrekisteriin alettiin tallentaa kaikki paikallisten väestökirjojen tiedot. Finlexin vuoden 1998 hallituksen esitys kertoo, että henkilö- ja perhesuhdemuutokset vuodesta 1973 lähtien ovat tämän vuoksi sekä kirkollisessa väestörekisterissä että valtion väestötietojärjestelmässä.
Tämä on erittäin tärkeä havainto VTKK-historian kannalta:
1973 muodostaa käytännössä digitaalisen väestökirjanpidon ja kirkollisen väestörekisterin yhteisen tietohistorian lähtöpisteen.
3. Vuoden 1984 muutos oli ratkaiseva
Vuoden 1998 hallituksen esityksessä todetaan, että:
vuonna 1984 väestökirjanpidon organisaatiota selkeytettiin siten, että kirkon väestörekisteriviranomaiset tulivat väestökirjahallinnon ohjaukseen ja valvontaan väestörekisterin pitoa koskevissa asioissa.
Tässä on ajallinen yhteys:
Erkki Huhta: väestörekisteritarkastaja 1977–1983
→ 1984: kirkon väestörekisteriviranomaiset valtion väestökirjahallinnon ohjaukseen
→ myöhemmin Huhta on Kirkkohallituksen keskeinen väestörekisteriasiantuntija.
Tämän perusteella on hyvin perusteltua olettaa, että Huhta oli mukana kirkon väestörekisteritoiminnan tässä organisatorisessa murroksessa.
4. Vuoden 1993–1994 tietojen yhteensovittaminen
Tässä tapahtuu erittäin tärkeä asia.
Vuoden 1998 hallituksen esityksen mukaan:
Valtion ja kirkon viranomaiset olivat yhteistyössä laajamittaisesti tarkistaneet ja verranneet kirkollisten väestörekisterien ja väestötietojärjestelmän tietoja, ja tarvittavia korjauksia tehtiin laajamittaisesti vuosina 1993 ja 1994.
Samassa yhteydessä kirkon väestörekistereiden ajantasaiset tiedot olivat osa valtion väestötietojärjestelmää. Vuoden 1998 esityksen mukaan kirkolliset rekisterit olivat edelleen rinnakkainen rekisteri, mutta henkilö- ja perhesuhdetietojen vuoden 1973 jälkeen tapahtuneet muutokset oli tallennettu molempiin järjestelmiin.
5. Vuosi 1995: ensimmäinen täysin varma parlamentaarinen näyttö
Vuoden 1995 rekisterihallintolain uudistuksessa eduskunnan hallintovaliokunta kuuli asiantuntijana:
tarkastaja Erkki Huhtaa, Kirkkohallitus.
Samassa asiantuntijajoukossa olivat mm. Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Hannu Tulkki sekä sisäasiainministeriön ja oikeusministeriön johtavia virkamiehiä.
Huhta ei siis ollut mukana pelkästään kirkon sisäisessä keskustelussa, vaan hän esiintyi valtion rekisterihallinnon lainsäädännön valmistelussa kirkon asiantuntijana yhdessä Väestörekisterikeskuksen johdon kanssa.
6. Vuosi 1998 – kaikkein vahvin näyttö
Vuoden 1998 väestökirjanpidon kokonaisuudistuksessa Huhta oli jälleen eduskunnan hallintovaliokunnan kuultavana:
tarkastaja Erkki Huhta, Kirkkohallitus.
Samassa asiantuntijapöydässä olivat muun muassa:
- Väestörekisterikeskuksen johtaja Hannu Luntiala
- valtiovarainministeriön tietohallintojohtaja Olavi Köngäs
- sisäasiainministeriön ja opetusministeriön edustajia
- ortodoksisen kirkon edustaja.
Huhta oli kirkon virallinen asiantuntija siinä lainsäädäntöhankkeessa, jonka tarkoituksena oli järjestää valtion ja kirkon väestökirjanpidon suhteet uudelleen.
Hallituksen esityksen otsikko oli:
HE 14/1998 – Hallituksen esitys väestökirjanpidon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi.
7. Mitä vuoden 1998 uudistus oikeastaan teki?
Tämä on VTKK-historian kannalta erittäin tärkeää.
Tavoitteeksi asetettiin:
yhtenäinen, valtion väestötietojärjestelmään perustuva ajantasainen väestökirjanpito.
Väestörekisterikeskus vastasi:
- väestötietojärjestelmän yleisestä toimivuudesta
- rekisteritoimintojen yhtenäisyydestä
- valtakunnallisesta tietopalvelusta.
Seurakunnat eivät enää toimineet valtion maistraattien rinnalla erillisinä väestökirjanpidon rekisterinpitäjinä. Niille jäi kuitenkin tärkeitä tehtäviä.
Samalla seurakunnat saivat käytännössä kaksisuuntaisen tiedonvaihtoroolin:
Seurakunta
→ ilmoittaa esimerkiksi kirkollisiin toimituksiin liittyviä väestötietoja
→ VTJ
VTJ
→ toimittaa seurakunnalle sen jäseniä koskevia muutostietoja.
Vuoden 1998 esityksessä todetaan esimerkiksi, että Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymillä oli jo tuolloin konekielinen tiedonsiirtoyhteys väestötietojärjestelmään ja tiedonvälitys oli kaksisuuntaista.
Tämä on erittäin lähellä sitä kohtaa, jossa VTKK:n tekninen väestötietojärjestelmä ja kirkon käytännön rekisterinpito kohtasivat.
8. Entä VTKK ja Erkki Huhta?
VTKK
→ konsultoi kirkkohallitusta, Helsingin seurakuntayhtymää sekä väestörekisterikeskusta ja toteutti valtion väestötietojärjestelmän teknistä infrastruktuuria.
Väestörekisterikeskus
→ vastasi valtion väestökirjahallinnon ja väestötietojärjestelmän hallinnollisesta kokonaisuudesta.
Kirkkohallitus / Erkki Huhta
→ edusti kirkon väestörekisterihallintoa ja oli mukana valtion ja kirkon väestökirjanpidon lainsäädännöllisessä yhteensovittamisessa.
“Erkki Huhta työskenteli VTKK:n kanssa väestötietojärjestelmän suunnittelussa ja teknisen toteutuksen projektissa.”
Erkki Huhta oli kirkon väestörekisterihallinnon asiantuntija siinä institutionaalisessa prosessissa, jossa VTKK:n ja Väestörekisterikeskuksen rakentama valtion sähköinen väestötietojärjestelmä sovitettiin yhteen kirkon rinnakkaisen väestörekisterin kanssa.
9. Lisätietoja
Huhdan toiminta ei rajoittunut pelkästään viranomais- ja lainsäädäntötyöhön.
Vuonna 1982 hän julkaisi Sukuviestissä artikkelin:
“Yhteistyö sukututkijan ja kirkkoherran kesken”.
Lisäksi vuoden 1998 kirjallisuusluetteloissa häneltä löytyy kirjoitus:
“Kirkkoherranvirastojen sukututkimuspalveluista”, Sukutieto 4/1998.
Tämä tukee kuvaa Huhdasta henkilönä, jonka erityisalueeseen kuuluivat kirkonkirjat, väestörekisterit ja niiden tietopalvelu – ei vain yleinen kirkollinen hallinto.
10. Kirkonkirjojen tietokoneistaminen
Tutkimuskirjallisuudesta löytyy maininta, jonka mukaan Karjala-tietokanta-hankkeen alkuvaiheessa mukana oli Kirkkohallituksen tarkastaja Erkki Huhta.
Hankkeen tietokannan suunnittelu alkoi 1985 ja koeprojekti 1988. Hankkeen tavoitteena oli saada luovutetun Karjalan kirkonkirjat sähköiseen muotoon. Huhdan kerrotaan osallistuneen hankkeen perustamisvaiheeseen ja rahoituksen hankkimiseen.
VTKK / VRK
→ valtion väestötietojen konekäsittely
Kirkkohallitus / Huhta
→ kirkon väestörekisterien kehittäminen ja kirkonkirjojen tietotekninen käsittely
Karjala-tietokanta
→ kirkonkirjojen muuttaminen tutkimuksen sähköiseksi tietoaineistoksi.
Tämä osoittaa, että Huhta oli mukana myös kirkollisen henkilötietoaineiston tietoteknistämisen kehittämisessä, vaikka kyse ei ollut samasta järjestelmästä kuin valtion VTJ.
Johtopäätös
Huhta oli erittäin merkittävä henkilö VTKK:n ja kirkon väestökirjanpidon rajapinnan kuvaajana.
Erkki Huhta
- väestörekisteritarkastaja Kirkkohallituksessa 1977–1983
- kirkon väestörekisterihallinnon asiantuntija
- mukana kirkon väestörekistereihin liittyvässä kirjallisessa keskustelussa
- Kirkkohallituksen tarkastajana eduskunnan asiantuntijana 1995
- Kirkkohallituksen tarkastajana eduskunnan asiantuntijana 1998 väestökirjanpidon kokonaisuudistuksessa
- asiantuntijana myös vuoden 1998 kirkkolain muutoksessa
- osallistunut Karjala-tietokannan alkuvaiheen kirkonkirjojen tietotekniseen kehittämiseen.
Kirkonkirjojen tiedot siirrettiin järjestelmään 1.10.1973 tilanteesta. Tämä on olennainen kohokohta Huhdan uraan ja VTKK/VRK-yhteistyöhön.
Huhta oli yksi keskeisistä henkilöistä, jotka toimivat kirkon historiallisen väestökirjanpidon ja VTKK–VRK:n rakentaman sähköisen valtion väestötietojärjestelmän institutionaalisena rajapintana.