FUNET‑verkon hyödyntäminen
- VTKK oli FUNET‑jäsen, verkon mahdollisuuksia alettiin hyödyntää 1990-luvulla
- Internet‑palvelut: sähköposti, X.500‑hakemistot, gopher, WWW, Mosaic
- Mahdollisuus siirtyä modeemiyhteyksistä suoriin FUNET‑yhteyksiin
- Internet nähtiin “maailmanlaajuisena elektronisena kirjastona”
🌐 FUNET‑verkon käyttömahdollisuudet
1. FUNETin perusluonne
- Suomen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten valtakunnallinen tietoverkko
- Yhdisti n. 20 000 tietokonetta ja 100 000 käyttäjää
- Osa maailmanlaajuista Internetiä (tuolloin 2,5 miljoonaa konetta, 20 miljoonaa käyttäjää)
2. VTKK:n mahdollisuudet FUNET‑jäsenenä
- Suorat Internet‑yhteydet ilman modeemiyhteyksiä
- Mahdollisuus tarjota asiakkaille modernimpia verkkopalveluja
- Pääsy kansainvälisiin tietokantoihin ja ohjelmistoihin
3. Keskeiset palvelut
3.1 Sähköposti ja verkko‑osoitteet
- Internet‑sähköpostin välitys
- X.500‑hakemistopalvelu (Suomen juurihakemisto)
3.2 Hypermedia ja WWW
- WWW‑palvelut Mosaic‑selaimella
- Hyperlinkitetyt dokumentit (teksti, kuvat, ääni, video, ohjelmat)
3.3 Gopher
- Valikkopohjainen tiedonhakujärjestelmä
- Helppokäyttöinen vaihtoehto Unix‑pohjaisille palveluille
3.4 FTP
- Tiedostojen siirto miljoonista arkistoista
- Ilmaisohjelmat, dokumentit, kuvat, data‑aineistot
3.5 Telnet
- Virtuaalipääteyhteys ulkomaisiin ja kotimaisiin tietokantoihin
- Kirjastojen tietokannat, tutkimuslaitosten palvelut
4. Turvallisuus
- Internetin avoimuus houkutteli “krakkereita”
- Suojautuminen mahdollista, mutta täydellistä turvallisuutta ei voitu taata
- Riskienhallinta korostui
5. Strateginen merkitys VTKK:lle
- FUNET mahdollisti VTKK:lle siirtymisen moderniin Internet‑aikaan
- Palvelujen digitalisointi ja rekisterien verkkokäyttö
- Asiakasorganisaatioiden tehokkaampi palvelu
- Uusien palvelutuotteiden (kuten Tietoikkuna) laajentaminen verkkoon
FUNET‑verkko ja sen merkitys VTKK:n tietoliikenteen kehityksessä
FUNETin synty ja rooli suomalaisessa tietoliikenteessä
FUNET (Finnish University and Research Network) perustettiin 1980‑luvulla yhdistämään Suomen korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja valtion tekniset toimijat yhdeksi valtakunnalliseksi tietoverkoksi. Se oli Suomen ensimmäinen laajasti käytetty Internet‑verkko ja osa globaalia tutkimusverkkojen ketjua, joka liitti suomalaiset organisaatiot osaksi kansainvälistä tieteen ja teknologian infrastruktuuria.
1990‑luvun alkuun mennessä FUNET oli jo merkittävä osa suomalaisen Internetin selkärankaa:
• verkossa oli noin 20 000 tietokonetta ja 100 000 käyttäjää vtkkperinne.fi
• se tarjosi suorat yhteydet ulkomaisiin tutkimusverkkoihin
• se mahdollisti ensimmäiset WWW‑palvelut, sähköpostin ja tiedonsiirron laajassa mittakaavassa
FUNETin kautta Suomi liittyi varhain osaksi Internetin kehitystä, ja verkko loi perustan myöhemmälle kaupalliselle Internetille, FICIX‑solmupisteille ja koko suomalaisen tietoyhteiskunnan nousulle.
VTKK FUNET‑verkon jäsenenä
Siirtymä modeemiyhteyksistä suoriin Internet‑yhteyksiin
VTKK liittyi FUNET‑verkkoon 1990‑luvun puolivälissä, aikana jolloin Internet alkoi laajentua tutkimusmaailmasta julkishallintoon ja yrityksiin. FUNET‑jäsenyys merkitsi VTKK:lle ratkaisevaa teknistä harppausta:
• Modeemiyhteyksistä siirryttiin suoriin, nopeisiin FUNET‑liittymiin
• VTKK pystyi tarjoamaan asiakkailleen modernit Internet‑palvelut
• Rekisterien ja tietojärjestelmien verkkokäyttö tuli mahdolliseksi
• Kansainväliset tietokannat, ohjelmistot ja dokumentit olivat suoraan saatavilla
Internet kuvattiin “maailmanlaajuiseksi elektroniseksi kirjastoksi”, joka avasi täysin uuden tavan hakea, jakaa ja hyödyntää tietoa.
FUNETin tarjoamat palvelut VTKK:lle
Sähköposti ja hakemistopalvelut
• Internet‑sähköpostin välitys
• X.500‑hakemistopalvelu, jossa VTKK oli osa Suomen juurihakemistoa
WWW ja hypermedia
• Mosaic‑selain ja ensimmäiset WWW‑palvelut
• hyperlinkitetyt dokumentit: teksti, kuvat, ääni, video ja ohjelmat
• mahdollisuus julkaista ja jakaa tietoa verkossa asiakasorganisaatioille
Gopher, FTP ja Telnet
• Gopher valikkopohjaisena tiedonhakujärjestelmänä
• FTP‑yhteydet miljooniin ohjelmisto‑ ja dokumenttiarkistoihin
• Telnet‑pääteyhteydet kotimaisiin ja ulkomaisiin tietokantoihin, erityisesti kirjastoihin
Nämä palvelut loivat perustan VTKK:n omille verkkopalveluille ja myöhemmälle rekisterien digitalisoinnille.
Turvallisuus ja riskienhallinta
Internetin avoimuus toi mukanaan myös uudenlaisia tietoturvariskejä. VTKK:ssa korostettiin:
• krakkerien ja murtautumisyritysten lisääntymistä
• tarvetta vahvistaa suojausmenetelmiä
• riskienhallinnan merkitystä osana palvelutuotantoa
FUNET tarjosi teknisen rungon, mutta vastuu tietoturvasta oli VTKK:lla ja sen asiakasorganisaatioilla.
—
Strateginen merkitys VTKK:lle
FUNET‑verkkoon liittyminen oli yksi VTKK:n 1990‑luvun tärkeimmistä teknisistä uudistuksista. Se mahdollisti:
• siirtymisen moderniin Internet‑aikaan
• rekisterien ja tietojärjestelmien verkkokäytön
• asiakasorganisaatioiden tehokkaamman palvelun
• uusien palvelutuotteiden, kuten Tietoikkunan, laajentamisen verkkoon
FUNET loi myös perustan myöhemmälle kehitykselle:
• VTKK:n Tietotie‑verkko ja sen digitalisoitu infrastruktuuri
• 2000‑luvun TUVE‑turvaverkkojen ja valtionhallinnon tietoliikenteen standardit
• Tietoenatorin ja myöhemmin TietoEVRYn valtakunnalliset palveluverkot
Yhteenveto: FUNET osana VTKK:n perintöä
FUNET‑verkko oli VTKK:lle enemmän kuin tekninen liityntä. Se oli:
• silta tutkimusmaailman ja julkishallinnon välillä
• väylä kansainväliseen tietoon ja ohjelmistoihin
• perusta rekisterien digitalisoinnille
• ensimmäinen askel kohti nykyaikaista, verkottunutta tietoyhteiskuntaa
VTKK:n FUNET‑jäsenyys oli keskeinen osa Suomen Internet‑historian varhaista vaihetta ja merkittävä tekijä siinä, että suomalainen julkishallinto siirtyi nopeasti digitaaliseen aikaan.
Lue lisää FUNET – historiasta
—