KOLME POINTTIA
- VTKK loi perustan, jota ilman tekoälymurros ei olisi mahdollinen.
Rekisterit, tunnisteet ja prosessien yhtenäistäminen olivat ratkaisevia. - Tekoäly tekee nyt tietotyölle sen, mitä VTKK teki manuaaliselle kirjaamiselle.
Rutiinit automatisoidaan, prosessit yhtenäistetään ja päätöksenteko keskitetään. - Historia toistaa itseään: kun vanha malli ei skaalaudu, prosessit on pakko uudistaa.
Sama logiikka ohjaa julkishallinnon kehitystä 1960‑luvulta 2030‑luvulle.
Kuinka historia toistaa itseään: prosessien uudistaminen tietotekniikan avulla
Suomen julkishallinnon kehityksessä näkyy selkeä, toistuva kaari: kun vanhat toimintamallit eivät enää vastaa yhteiskunnan tarpeisiin, prosessit on pakko ajatella uudelleen. Tämä ilmiö ei ole uusi. 1960–1980‑luvuilla VTKK oli keskeisessä roolissa, kun Suomi siirtyi hajanaisista, paperipohjaisista käytännöistä kohti yhtenäisiä rekistereitä ja modernia tietojenkäsittelyä. Tänään sama logiikka toistuu – mutta uuden teknologisen kerroksen, tekoälyn, kautta.
- VTKK:n aikakausi: prosessien yhtenäistäminen ennen teknologiaa
VTKK:n työn ytimessä oli ajatus, että teknologia ei yksin ratkaise hallinnon haasteita. Ensin oli ymmärrettävä prosessit: miten tieto kulkee, missä syntyy virheitä ja mitkä vaiheet ovat päällekkäisiä. Vasta tämän jälkeen voitiin rakentaa teknisiä ratkaisuja, jotka todella muuttivat toimintaa.
Tämän työn tuloksena syntyivät Suomen julkishallinnon keskeiset rekisterit – väestö-, kiinteistö-, yritys- ja verorekisterit – sekä yhteiset toimintamallit, jotka loivat perustan koko myöhemmälle digitalisaatiolle. VTKK:n perintö näkyy edelleen kaikessa julkishallinnon tietotyössä.
- Digitalisaation aikakausi: järjestelmät arkeen, mutta työ ei vielä muutu
2000‑luvulla digitalisaatio toi järjestelmät kaikkien virastojen arkeen. Prosessit sähköistyivät, mutta suuri osa työstä säilyi ennallaan: asiakirjojen tulkinta, lausuntojen kirjoittaminen, päätösluonnosten valmistelu ja asiakaspalvelu perustuivat edelleen manuaaliseen tietotyöhön.
Digitalisaatio nopeutti työn tekemistä, mutta ei muuttanut työn luonnetta.
- Tekoälyn aikakausi: sama murros kuin VTKK:n aikana – mutta tietotyölle
Tekoäly mahdollistaa nyt sen, mitä VTKK teki aikanaan kirjaamiselle ja laskennalle – mutta tietotyölle.
Tämä tarkoittaa:
- rutiinipäätösten automatisointia
- asiakirjojen automaattista tulkintaa
- lausuntojen ja päätösluonnosten automaattista tuottamista
- asiakaspalvelun siirtymistä 24/7‑tekoälyavusteiseksi
- prosessien yhtenäistämistä ja keskittämistä uudella tasolla
Tekoäly ei siis ole irrallinen teknologia, vaan jatkumo VTKK:n aloittamalle kehitykselle: prosessien yhtenäistämiselle, tiedon rakenteistamiselle ja hallinnon toimintatapojen uudistamiselle.
- Miksi historia toistaa itseään?
Syy on sama kuin 1960‑luvulla:
vanha toimintamalli ei enää skaalaudu.
- Väestö kasvaa
- palvelutarpeet monimutkaistuvat
- tietotyön määrä kasvaa nopeammin kuin henkilöstö
- julkinen talous on paineessa
Kuten VTKK:n aikana, ratkaisu ei ole yksittäinen järjestelmä, vaan prosessien uudelleenajattelu ja teknologian hyödyntäminen niiden toteuttamisessa.
- VTKK:n perintö tekoälyaikakaudessa
Ilman VTKK:n luomia rekistereitä, tunnisteita ja prosessirakenteita nykyinen tekoälymurros ei olisi mahdollinen.
Tekoäly tarvitsee:
- yhtenäistä dataa
- selkeitä prosesseja
- yhteisiä tunnisteita
- luotettavia rekistereitä
Kaikki nämä ovat suoraa jatkumoa VTKK:n työlle.
- Suurempi murros kuin 1960–1980 – mutta sama peruslogiikka
Tekoäly muuttaa työn luonteen laajemmin kuin mikään aiempi teknologinen vaihe.
Silti perusperiaate on sama kuin VTKK:n aikana:
Prosessit uudistetaan ensin.
Teknologia tulee vasta sen jälkeen.