VTKK:n toimistojärjestelmäkokonaisuus oli 1990‑luvun alussa valtionhallinnon keskeinen digitalisaatiohanke, joka yhdisti laitteet, ohjelmistot, verkot, koulutuksen ja tuen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Se oli standardoitu, verkottunut ja laajennettava toimistoympäristö, joka paransi tuottavuutta ja yhtenäisti julkishallinnon tietotekniikkaa.
Kolme pointtia
- Integroitu kokonaisuus – työasemat, ohjelmistot, arkistointi, tietoliikenne ja tuki muodostivat yhden yhtenäisen järjestelmän, ei irrallisia osia.
- TOMMI-lähiverkkojärjestelmä – VTKK:n oma ratkaisu, joka toi tekstinkäsittelyn, arkistoinnin, grafiikan, sähköpostin ja keskuskoneyhteydet samaan työympäristöön.
- Avoimet standardit ja valtion linjaukset – OSI-, UNIX- ja ODA/ODIF‑standardit loivat perustan yhteentoimivuudelle ja pitkäjänteiselle kehitykselle koko hallinnossa.
VTKK:n toimistojärjestelmäkokonaisuus
Johdanto: toimistotekniikan murros ja VTKK:n rooli
1990‑luvun alussa suomalaiset virastot, kunnat ja valtionhallinnon yksiköt siirtyivät nopeasti kohti verkottuneita, integroituneita toimistojärjestelmiä. VTKK Toimistojärjestelmät vastasi tästä murroksesta tarjoamalla kokonaisratkaisun, joka yhdisti laitteet, ohjelmistot, tietoliikenteen, koulutuksen ja ylläpidon yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.
“Toimistojärjestelmä on integroitu tietojärjestelmä, jonka tehtävänä on tukea sekä henkilön että työryhmän työskentelyä.”
Tämä periaate ohjasi VTKK:n työtä koko 1980–1990‑lukujen vaihteessa.
Toimistojärjestelmän perusta: kokonaisuus, ei irrallisia osia
VTKK:n toimistojärjestelmäkokonaisuus rakentui neljästä pääelementistä:
- toimistoympäristö (työasemat, käyttöliittymät, työryhmätyö)
- laitteistot (mikrot, palvelimet, verkot, kaapelointi)
- ohjelmistot (tekstinkäsittely, arkistointi, diaari, taulukkolaskenta, grafiikka)
- tietoliikenne (lähiverkot, keskuskoneyhteydet, sähköposti, OVT)
VTKK korosti, että toimivaa järjestelmää ei voi rakentaa “ostamalla osan sieltä, toisen täältä”. Kokonaisuus oli suunniteltava, testattava ja toimitettava yhtenä palveluna, jotta järjestelmä toimisi luotettavasti ja olisi laajennettavissa tulevaisuuden tarpeisiin.
Teknologinen kehitys: kohti kolmannen sukupolven järjestelmiä
Kehityspolku kuvaa siirtymää 70‑luvun erillisohjelmista 80‑luvun integroituihin järjestelmiin ja edelleen 90‑luvun alun kolmannen sukupolven toimistojärjestelmiin, joille olivat ominaisia:
- asiakas/palvelin‑arkkitehtuuri
- graafiset käyttöliittymät
- oliotekniikat
- hajautetut relaatiotietokannat
- sisältöhaku
- standardien (OSI, UNIX, ODA/ODIF) laaja käyttöönotto
Tavoitteena oli, että toimistojärjestelmä ei olisi erillinen työkalu, vaan alusta, jolle muut sovellukset voidaan rakentaa.
TOMMI – VTKK:n lähiverkkopohjainen toimistojärjestelmä
TOMMI oli VTKK:n keskeinen toimistojärjestelmäkokonaisuus. Se yhdisti:
- tekstinkäsittelyn (TEKO)
- arkistoinnin
- taulukkolaskennan
- grafiikan
- sähköpostin
- keskuskoneyhteydet
- työryhmätyöskentelyn
- yhteiset arkistot ja postit
TOMMI rakennettiin yhteistyössä Nokia Datan kanssa ja se toimi teollisuusstandardien mukaisissa lähiverkoissa (Ethernet, Token Ring). Palvelimissa käytettiin OS/2:ta ja työasemissa MS/PC‑DOSia ja Windows 3.0:aa.
TOMMI oli suunniteltu siten, että käyttäjä pystyi hyödyntämään jo hankkimiaan ohjelmia ja laitteita – järjestelmä oli avoin, laajennettava ja yhteensopiva.
Laitteet, ohjelmistot ja verkot: testattu ja standardoitu kokonaisuus
VTKK:n toimistojärjestelmäkokonaisuuteen kuuluivat:
Laitteistot
- MikroMikko-, IBM- ja Compaq‑työasemat
- 386‑ ja 486‑palvelimet
- Token Ring- ja Ethernet‑verkot
- varmistusjärjestelmät ja UPS‑ratkaisut
Ohjelmistot
- TEKO – VTKK:n oma tekstinkäsittelyohjelma
- MikroMinttu – tekstiaineiston hallinta
- DIAARI – kirjaamis- ja asiakirjahallinta
- Windows‑sovellukset (Word, Excel, PageMaker, Arts & Letters)
- VTKK:n ohjelmistopajan kehittämät lisäohjelmat
Tietoliikenne
- keskuskoneyhteydet
- VTKK:n Tietotie
- sähköposti
- organisaatioiden välinen tiedonsiirto (OVT)
Toimitus, käyttöönotto ja tuki: avaimet käteen ‑malli
VTKK:n toimistojärjestelmäkokonaisuus sisälsi koko elinkaaren:
- tarvekartoitus ja suunnittelu
- laitteiden ja ohjelmistojen hankinta ja testaus
- asennus ja verkon rakentaminen
- käyttöönotto ja ensimmäinen opastus
- koulutus
- ylläpito ja huolto
- jatkuva tuotekehitys ja tiedottaminen
Varastointi ja logistiikka hoidettiin keskitetysti, ja toimituksia ohjasi oma MARI‑järjestelmä.
Koulutus ja käytön aikainen tuki
VTKK tarjosi kattavan koulutusohjelman, joka sisälsi:
- tekstinkäsittely
- taulukkolaskenta
- grafiikka
- arkistointi
- sähköposti
- järjestelmän hallinta
Käytön aikainen tuki tarjottiin laitteisto- ja ohjelmistopalvelun kautta. Huolto toimi valtakunnallisesti ja pystyi korjaamaan laitteet nopeasti omien varaosien ja asiantuntijoiden avulla.
Standardit ja valtionhallinnon linjaukset
Valtiovarainministeriön suositukset ohjasivat VTKK:n ratkaisuja kohti:
- avoimia arkkitehtuureja
- kansainvälisiä standardeja
- yhteentoimivuutta
- riippumattomuutta yksittäisistä toimittajista
Tämä loi perustan valtionhallinnon yhtenäiselle toimistotekniikalle.
Yhteenveto
VTKK:n toimistojärjestelmäkokonaisuus oli 1990‑luvun alussa yksi Suomen merkittävimmistä toimistotekniikan kehityshankkeista. Se yhdisti laitteet, ohjelmistot, verkot, koulutuksen ja tuen yhdeksi kokonaisuudeksi, joka mahdollisti modernin, verkottuneen ja standardoidun toimistotyön valtionhallinnossa ja kunnissa.
Kokonaisuus osoittaa, miten VTKK rakensi perustan suomalaiselle toimistotekniikalle aikana, jolloin digitalisaatio oli vasta alkamassa.