VTKK:n historia

VTKK – virasto, joka digitalisoi Suomen arjen

⭐ Tietoyhteiskunnan pioneerit

  • Suomen tietoyhteiskunnan perusta VTKK rakensi valtion ensimmäiset suuret rekisterit – muun muassa verohallinnon tietojärjestelmät, väestötiedot, ajoneuvot ja ajokortit, kiinteistöt.
  • Hallinnon prosessien kehittäminen nopeutti ja paransi kansalaisten asiointia, selkeytti viranomaisten työnkulkuja ja paransi palvelujen laatua koko yhteiskunnassa.
  • Oma teknologia, oma osaaminen VTKK kehitti suomalaisia ohjelmointikieliä ja järjestelmiä, joita vietiin myös ulkomaille.
  • VTKK:n Tietotie oli valtion ensimmäinen yhteinen tietoliikenneverkko
  • FUNET‑verkon hyödyntäminen , VTKK oli FUNET‑jäsen, verkon mahdollisuuksia alettiin hyödyntää 1990-luvulla
  • Perintö elää edelleen CSC, Valtori ja Tietoevry jatkavat sitä työtä, jonka VTKK aloitti jo 1960‑luvulla.
  • Tekoälykaudella VTKK‑kauden malli tarkoittaa sitä, että yhteiset, koko valtiota palvelevat järjestelmät kehittyvät entistä älykkäämmiksi: prosessit nopeutuvat, tieto liikkuu automaattisesti ja palvelut paranevat koko yhteiskunnan tasolla
  • VTKK‑henki oli poikkeuksellisen vahva yhteisöllinen voima – juuri se kyky tehdä yhdessä, tukea toisia ja jakaa osaamista loi tulokset, jotka tekivät VTKK:sta oman aikansa huippuorganisaation.

🎯 Suomalaisen tietotekniikan juurilla

VTKK digitalisoi Suomen arjen. Se oli valtion oma tietotekniikkakeskus, joka loi rekisterit ja järjestelmät, joiden varassa suomalainen yhteiskunta toimii yhä tänään. VTKK:n tarina on kertomus rohkeasta teknologiasta, osaavista ihmisistä ja siitä, miten Suomi nousi tietoyhteiskunnan eturiviin.

Valtion tietokonekeskus (VTKK, lempinimi “Vetski”) oli valtiovarainministeriön alainen tietotekniikkakeskus. Se perustettiin vuonna 1964, kun Suomi tarvitsi yhteisen paikan, jossa valtion tietoja käsiteltiin turvallisesti ja tehokkaasti.

VTKK:n tehtävä oli yksinkertainen mutta suuri: tarjota valtion virastoille tietotekniikkapalveluja omakustannushintaan – eli ilman voitontavoittelua.

Mitä VTKK käytännössä teki?

VTKK suunnitteli ja toteutti tietojärjestelmiä sekä pyöritti suuria konekeskuksia. Sen asiakkaita olivat muun muassa:

VTKK ylläpiti rekistereitä, jotka koskettivat lähes jokaista suomalaista: verot, ajokortit, autot, väestötiedot, kiinteistöt – arjen perusrekisterit.

Alkuvuosina valtion virastoilla oli velvollisuus käyttää VTKK:n palveluja, ellei ollut erityistä syytä tehdä toisin.

Lue lisää vuosikertomuksista joita on täydennetty sisäisillä tiedotustiedoilla ja vertailuilla muihin vastaaviin atk-palveluorganisaatioihin

Vuosikertomukset

Oma ohjelmointikieli ja suomalainen osaaminen

1960-luvun lopulla VTKK:ssa kehitettiin oma ohjelmointikieli FAS. Sen pohjalta syntyi käyttöjärjestelmiä ja ohjelmistoja muun muassa:

  • FASOS Nokian Mikko -pienkoneille
  • TDS-järjestelmiä Televan koneille

Näitä järjestelmiä myytiin myös valtionhallinnon ulkopuolelle ja ulkomaille, ainakin Norjaan. Suomi rakensi siis omaa teknologiaomavaraisuutta – ei vain ostanut ulkomailta.

VTKK vaalien laskennassa ja Jyväskylässä

VTKK osallistui myös vaalien laskentaan. Esimerkiksi vuoden 1991 eduskuntavaaleissa VTKK teki nopeita ennusteita ja auttoi tulosten laskennassa.

Jyväskylään VTKK tuli vuonna 1967, ja siitä tuli pitkään yksi kaupungin suurimmista työnantajista. Monen jyväskyläläisen työura ja elämä kytkeytyi “Vetskiin”.

Muutos yhtiöksi ja fuusio Tietoevryyn

1990-luvulla VTKK:n rooli muuttui:

  • ensin virasto muutettiin liikelaitokseksi
  • sitten yhtiöitettiin VTKK-yhtymä Oy:ksi
  • vuonna 1996 se fuusioitiin Tietotehdas Oy:n ja Unic Oy:n kanssa ja syntyi TT Tieto Oy – nykyinen Tietoevry Oyj

VTKK toimi aktiivisesti vuosina 1964–1995. Sen työ jatkuu tänä päivänä uusissa organisaatioissa.

Hajautusvaihe (1996–2014)

VTKK:n yhtiöittämisen jälkeen valtion IT siirtyi hajautettuun malliin, jossa jokainen virasto vastasi omista järjestelmistään ja infrastruktuuristaan. “Kun VTKK yhtiöitettiin ja käyttövelvoite purkautui, valtion IT hajaantui parin vuosikymmenen ajaksi virastokohtaiseksi.” Tämä johti nopeasti laajaan pirstaloitumiseen: vuonna 2011 valtiolla oli jo 190 erillistä konesalia, mikä kuvasti hajautumisen syvyyttä.

Kustannusvaihe – hajautuksen hinta

Hajautus ei ollut vain tekninen vaan myös taloudellinen ilmiö. Virastot kilpailuttivat ja ylläpitivät omia järjestelmiään erikseen, mikä nosti kokonaiskustannuksia merkittävästi. “Viime vuosina valtion virastot ja laitokset ovat käyttäneet tietohallintoonsa 800–900 miljoonaa euroa vuodessa… valtion vuotuiset ICT-menot arvioidaan 1,5–2 miljardin euron välille.” Hajautettu malli esti mittakaavaedut ja johti siihen, että samaa perus-ICT:tä rakennettiin ja ylläpidettiin kymmenissä paikoissa rinnakkain.

Kustannusvaihe näkyi myös epäonnistuneissa hankkeissa. Valda-asiakirjahallintajärjestelmä on esimerkki hajautetun ohjauksen riskistä: “vuonna 2006 alkanut Valda… lopulta koko 9 miljoonan euron hanke ajettiin alas.” Ilman yhteistä ohjausta virastokohtaiset suurhankkeet saattoivat paisua yli budjetin tai jäädä vajaakäyttöisiksi.

Hajautuksen seuraukset

Hajautusvaihe loi merkittäviä haasteita:

  • Tietoturvan epätasaisuus: “Hajautuneessa mallissa jokainen virasto vastasi omasta tietoturvatasostaan itsenäisesti, mikä johti vaihtelevaan laatuun.”
  • Päällekkäiset järjestelmät ja prosessit: Jokainen virasto rakensi omat ratkaisunsa, mikä lisäsi kustannuksia ja hidasti yhteentoimivuutta.
  • Konesalien hallitsematon kasvu: 190 konesalia tarkoitti, että valtion IT-infra oli kaukana optimaalisesta, sekä kustannusten että tietoturvan näkökulmasta.

Hajautusvaiheen päättyminen

Nämä ongelmat loivat paineen uudelle keskittämiselle 2010‑luvulla. Konesalistrategia, tietohallintolaki ja lopulta TORI‑hanke syntyivät vastauksena hajautuksen kustannuksiin ja tehottomuuteen. Valtorin perustaminen 2014 oli tämän kehityskulun päätepiste: yritys palauttaa valtion IT-infra yhteiseen hallintaan, mutta modernisoidussa muodossa.

Tietoevry, CSC ja Valtori sekä Tietokarhu ja Valtako – viisi haaraa VTKK:n perinnöstä

VTKK:n päättymisen jälkeen valtion IT jakautui viiteen erilliseen kehityslinjaan, jotka heijastavat sekä keskitetyn VTKK‑mallin perintöä että hajautusvaiheen seurauksia.

Tietoevry – VTKK:n kaupallinen jatkumo

Tietoevry edustaa VTKK:n yhtiöittämisen kaupallista haaraa. Kun VTKK fuusioitiin Tietotehtaaseen ja Uniciin vuonna 1996, syntyi TT Tieto Oy – nykyinen Tietoevry. “VTKK yhtiöitettiin ja yksityistettiin kokonaan 1996.” Tietoevry jatkaa edelleen sitä teknistä osaamista, joka syntyi VTKK:n sisällä, mutta markkinaehtoisena toimijana. Se on hajautusvaiheen aikana ollut yksi keskeisistä toimittajista, joille virastot ulkoistivat IT‑ratkaisujaan.

CSC – akateeminen ja tutkimusvetoisen IT:n perillinen

CSC syntyi VTKK:n sisällä jo 1971 yliopistojen keskustietokoneen tukiyksikkönä ja yhtiöitettiin erikseen 1993. “CSC aloitti VTKK:n sisällä… ja yhtiöitettiin erikseen 1993.” CSC edustaa VTKK:n toista perintölinjaa: valtion ja korkeakoulujen yhteistä tutkimus‑IT‑infrastruktuuria. Hajautusvaiheen aikana CSC pysyi vakaana, koska sen asiakaskunta ja tehtäväkenttä olivat selkeästi rajattuja – toisin kuin virastojen pirstaloitunut IT.

Valtori – paluu keskitettyyn malliin, mutta modernisoituna

Valtori on VTKK:n kolmas perillinen, mutta syntynyt hajautusvaiheen ongelmien seurauksena. “Nykyinen Valtori on nähty osaltaan eräänlaisena paluuna VTKK:n kaltaiseen malliin: yhteinen, koko valtiota palveleva IT‑keskus.” Valtori perustettiin 2014 TORI‑lain nojalla kokoamaan toimialariippumattomat ICT‑tehtävät yhteen – vastauksena hajautusvaiheen 190 konesalin, epätasaisen tietoturvan ja miljardiluokan kustannusten ongelmiin.

Tietokarhu Oy (1997–2021)

Tietokarhu Oy oli Verohallinnon ja Tieto‑Evryn yhteisyritys, joka vastasi verotuksen keskeisistä tietojärjestelmistä ja niiden ylläpidosta. Yhtiö keskittyi verotuksen digitalisointiin, tietovarantojen hallintaan ja tekniseen tukeen yli kahden vuosikymmenen ajan. Toiminta päättyi vuonna 2021 Verohallinnon siirtyessä uusiin järjestelmäratkaisuihin.

Valtako Oy (1990–1995)

Valtako Oy oli 1990–1995 toimiva valtionhallinnon yhteisten tietojärjestelmähankkeiden koordinaatioyhtiö. Sen tehtävänä oli tukea virastojen välisten IT‑ratkaisujen suunnittelua, yhtenäistää teknisiä käytäntöjä ja edistää valtakunnallisten järjestelmien yhteentoimivuutta. Yhtiö toimi VTKK‑yhtymä Oy:n kumppanina ja täydensi VTKK:n teknistä roolia aikana, jolloin valtion tietotekniikkatoimintoja uudistettiin ja yhtiöitettiin.

Valtako Oy:n toiminta sijoittui VTKK:n viimeisiin toimintavuosiin ennen Tietotehtaan ja Unicin fuusiota, ja se oli osa laajempaa rakennetta, jolla valtion IT‑hankkeita keskitettiin ja modernisoitiin.

Yhteenveto: viisi roolia samasta juuresta

  • Tietoevry – VTKK:n kaupallinen jatkumo, joka kasvoi markkinaehtoiseksi IT‑toimittajaksi.
  • CSC – VTKK:n akateeminen ja tutkimusvetoisen IT‑infrastruktuurin perillinen.
  • Valtori – valtion paluu keskitettyyn perusinfran ICT‑malliin, syntynyt hajautusvaiheen korjausliikkeenä.
  • Tietokarhu Oy – vastasi verotuksen keskeisistä tietojärjestelmistä ja niiden ylläpidosta
  • Valtako Oy – yhteisten tietojärjestelmähankkeiden koordinaatioyhtiö.

⭐ Tietoevry – VTKK:n kaupallinen jatkumo

Tietoevryn julkishallinnon toimiala on osaltaan suomalaisen julkisen sektorin digitaalinen jatkumoa – suora seuraaja VTKK:n työlle. VTKK rakensi valtion ensimmäiset suuret rekisterit ja digitalisoi hallinnon työnkulut, jotka koskettivat lähes jokaista suomalaista . Kun VTKK yhtiöitettiin ja fuusioitiin Tietotehdas Oy:n ja Unic Oy:n kanssa, syntyi TT Tieto Oy – nykyinen Tietoevry Oyj .

Tämä ei ollut vain organisaatiomuutos. Se oli perintölinjan siirtymä, jossa osa valtionhallinnon järjestelmistä, osaaminen ja toimintamallit kulkivat VTKK:sta suoraan Tietoevryn nykyiseen julkisen toimialan tekemiseen.

Tietoevry vie osaltaan eteenpäin samaa yhteiskunnan selkärankaa, jonka VTKK rakensi. VTKK loi rekisterit, prosessit ja teknologisen omavaraisuuden, joiden varassa suomalainen arki toimii. Tietoevry jatkaa tätä työtä kehittämällä ratkaisuja, jotka pitävät osaltaan yhteiskunnan käynnissä – nyt tekoälykaudella, jossa prosessit nopeutuvat, tieto liikkuu automaattisesti ja palvelut paranevat koko yhteiskunnan tasolla .

VTKK:n perintö ei ole historiaa. Se on Tietoevryn arkea.

VTKK:n perintö – CSC – VTKK:n akateeminen ja tutkimusvetoisen IT‑infrastruktuurin perillinen

VTKK:n yhteydessä toimi:

  • Korkeakoulujen palveluosasto
  • FUNET-projekti
  • myöhemmin Tieteellisen laskennan palveluyksikkö

Näistä juontaa juurensa CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, joka palvelee osaltaan edelleen tutkimusta ja korkeakouluja.

Tietokarhu Oy (1997–2021)

Tietokarhu Oy oli Verohallinnon ja Tieto‑Evryn yhteisyritys, joka vastasi verotuksen keskeisistä tietojärjestelmistä ja niiden ylläpidosta. Yhtiö keskittyi verotuksen digitalisointiin, tietovarantojen hallintaan ja tekniseen tukeen yli kahden vuosikymmenen ajan. Toiminta päättyi vuonna 2021 Verohallinnon siirtyessä uusiin järjestelmäratkaisuihin.

Valtako Oy (1990–1995)

Valtako Oy oli 1990–1995 toimiva valtionhallinnon yhteisten tietojärjestelmähankkeiden koordinaatioyhtiö. Sen tehtävänä oli tukea virastojen välisten IT‑ratkaisujen suunnittelua, yhtenäistää teknisiä käytäntöjä ja edistää valtakunnallisten järjestelmien yhteentoimivuutta. Yhtiö toimi VTKK‑yhtymä Oy:n kumppanina ja täydensi VTKK:n teknistä roolia aikana, jolloin valtion tietotekniikkatoimintoja uudistettiin ja yhtiöitettiin.

Valtako Oy:n toiminta sijoittui VTKK:n viimeisiin toimintavuosiin ennen Tietotehtaan ja Unicin fuusiota, ja se oli osa laajempaa rakennetta, jolla valtion IT‑hankkeita keskitettiin ja modernisoitiin.

Valtori – valtion paluu keskitettyyn perus‑ICT‑malliin, hajautusvaiheen korjausliikkeenä

Nykyinen Valtori (Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus) on nähty osaltaan eräänlaisena paluuna VTKK:n kaltaiseen malliin: yhteinen, koko valtiota palveleva IT-keskus, tekninen toimija.

Valtori – paluu keskitettyyn malliin, mutta modernisoituna

Valtori on VTKK:n kolmas nykyisin toimiva perillinen, mutta syntynyt hajautusvaiheen ongelmien seurauksena. “Nykyinen Valtori on nähty osaltaan eräänlaisena paluuna VTKK:n kaltaiseen malliin: yhteinen, koko valtiota palveleva IT‑keskus.” Valtori perustettiin 2014 TORI‑lain nojalla kokoamaan toimialariippumattomat ICT‑tehtävät yhteen – vastauksena hajautusvaiheen 190 konesalin, epätasaisen tietoturvan ja miljardiluokan kustannusten ongelmiin.

DigiFinland Oy (2020–)

DigiFinland Oy on valtion omistama yhtiö, joka tuottaa julkishallinnon yhteisiä digipalveluja ja kehitysalustoja. Se tukee virastojen digitalisaatiota, yhteentoimivuutta ja kansallisia palveluratkaisuja. Verkko‑osoite: https://digifinland.fi

Valtionhallinnon ICT‑toiminnan työnjako vuonna 2026

Vuoteen 2026 mennessä valtionhallinnon ICT‑toiminta oli muotoutunut selkeästi verkostomaiseksi kokonaisuudeksi, jossa vastuut jakautuivat kolmeen tasoon:

  1. Valtiovarainministeriö johtaa kokonaisarkkitehtuuria, digipolitiikkaa ja yhteisiä ohjausperiaatteita.
  2. Valtion yhteiset palvelukeskukset – erityisesti DigiFinland, DVV, Hansel ja Valtori – tuottavat koko hallinnon kattavia peruspalveluja, kuten identiteetinhallintaa, tietoturvavaatimuksia, integraatioalustoja, kilpailutuksia ja infrastruktuuria.
  3. Virastot ja laitokset vastaavat omista toimialakohtaisista järjestelmistään, mutta rakentavat ne yhteisten arkkitehtuurien, tietoturvastandardien ja palvelualustojen päälle.

Kokonaisuus muodostaa hybridimallin, jossa keskitetyt palvelut varmistavat turvallisuuden, yhteentoimivuuden ja kustannustehokkuuden, kun taas virastot säilyttivät ketteryyden ja toimialakohtaisen asiantuntijuuden. Tämä rakenne korvasi 1990‑luvun keskitetyn VTKK‑mallin ja 2000‑luvun hajautetun virastokohtaisen IT‑rakenteen yhdistämällä niiden vahvuudet yhdeksi koordinoiduksi ekosysteemiksi.

Arkistot ja muisti – VTKK:n tarina talteen

VTKK:n arkisto vuosilta 1964–1992 on talletettu Kansallisarkistoon, ja sen sisältöä voi selata Finnassa.

Vuonna 2025 perustettu VTKK Perinne ry:

  • kerää ja tallentaa VTKK:hon liittyvää aineistoa ja muistoja
  • tukee historiantutkimusta
  • lisää tietoisuutta VTKK:n merkityksestä suomalaisen IT-historian ja julkishallinnon prosessien kehityksessä

Yhdistys on julkaissut kirjan “Valtion tietokonekeskus omin sanoin”, jossa entiset työntekijät kertovat omin sanoin, millainen VTKK oli sisältäpäin.

Miksi VTKK on tärkeä tänään?

VTKK oli edelläkävijä suomalaisessa tietojenkäsittelyssä. Se:

  • digitalisoi valtionhallinnon prosesseja
  • loi pohjan rekistereille ja tunnistejärjestelmille
  • vaikutti suoraan siihen, miten suomalainen arki toimii: verotus, liikenne, väestötiedot, kiinteistöt

Ilman VTKK:ta Suomen tietoyhteiskunta olisi rakentunut hyvin toisenlaiseksi. VTKK Perinne ry huolehtii siitä, että tämä tarina ei unohdu.

Lue lisää VTKK:n tarinasta

VTKK:n tarina

Kuva VTKK Perinne ry

Scroll to Top