Valtako Oy – valtionhallinnon yhteisten IT-hankkeiden koordinaatio-, koulutus- ja konsultointiyhtiö (1990–1996)
Valtakon merkitys ei rajoittunut pelkästään valtion yhteisten tietotekniikkahankkeiden toteuttamiseen. Lähteiden perusteella yhtiöllä oli myös huomattava rooli julkishallinnon henkilöstön tietotekniikkakoulutuksessa, tietotekniikan johtamiskoulutuksessa sekä julkishallinnon johdon konsultoinnissa. Näin tarkasteltuna Valtako oli osa sitä rakennemuutosta, jossa valtion omaa tietotekniikkaosaamista, yhteisiä tietojärjestelmiä ja niiden hallintaa alettiin järjestää aikaisempaa keskitetymmin ja myöhemmin myös markkinaehtoisemmin.
1. Valtakon synty ja asema valtion IT-organisaatiossa
Valtako Oy:n toiminta sijoittuu vaiheeseen, jossa Suomen valtionhallinnon tietotekniikkarakenteet olivat voimakkaassa muutoksessa. VTKK eli Valtion tietokonekeskus oli pitkään ollut keskeinen valtion tietotekniikan tuotanto- ja palveluorganisaatio. 1990-luvulla tätä rakennetta alettiin kuitenkin muuttaa kohti liikelaitos- ja osakeyhtiömuotoista toimintaa sekä kilpailulle avautuvia tietotekniikkamarkkinoita.
Tässä kokonaisuudessa Valtako näyttäytyy hieman erilaisena toimijana kuin varsinainen tekninen tietokonekeskus. Sen tehtäväalueeseen kuuluivat erityisesti:
- valtionhallinnon yhteisten tietotekniikkahankkeiden koordinointi ja toteuttaminen
- eri virastojen ja hallinnonalojen välisen IT-yhteistyön edistäminen
- tietojärjestelmien ja toimintatapojen yhtenäistäminen
- julkishallinnon henkilöstön tietotekniikkakoulutus
- tietotekniikan johtamiseen liittyvä koulutus
- julkishallinnon johdon konsultointi ja tietotekniikan hyödyntämisen kehittäminen.
Valtako voidaan siten nähdä ennen kaikkea koordinaatio-, koulutus- ja asiantuntijaorganisaationa, joka täydensi VTKK:n teknisempää tuotanto- ja palveluroolia.
2. Koulutus oli merkittävä osa toimintaa
Valtakon toiminnassa erityisen kiinnostava osa-alue oli julkishallinnon tietotekniikkakoulutus. Lähdeaineiston perusteella yhtiö tarjosi koulutusta sekä valtionhallinnon että kuntasektorin henkilöstölle.
Toiminta ei ollut pelkästään tietokoneiden käytön peruskoulutusta, vaan siihen liittyi myös tietotekniikan johtamiseen ja hallinnon kehittämiseen tähtäävää koulutusta. Esimerkiksi TIJO-ohjelmat (Management Program for Information Technology) oli suunnattu valtionhallinnon ja kuntien ylimmälle johdolle.
Tämä kertoo siitä, että tietotekniikkaa alettiin 1990-luvulla tarkastella yhä selvemmin hallinnon strategisena johtamisvälineenä eikä ainoastaan teknisenä tukitoimintona.
Valtakon koulutustoimintaan liittyi myös julkishallinnon IT-koulutuskeskus, jonka toiminnasta on lähteissä mainintoja muun muassa Tampereella. Näin Valtako osallistui konkreettisesti siihen, että tietotekniikan käyttöönotto ei jäänyt pelkästään uusien järjestelmien hankinnaksi, vaan niiden käyttäjille pyrittiin tarjoamaan tarvittava osaaminen.
3. Johdon konsultointi ja TIJO-toiminta
Valtakon toinen merkittävä tehtäväalue oli tietotekniikan ja organisaatioiden johtamiseen liittyvä konsultointi.
TIJO-toiminta on tässä suhteessa erityisen kiinnostava. Se kuvastaa 1990-luvulla yleistynyttä ajatusta siitä, että tietotekniikan johtaminen oli osa ylimmän johdon strategista vastuuta. Tietotekniikka ei siis ollut enää pelkästään atk-osaston tai tietokonekeskuksen asia, vaan sen tuli liittyä organisaation toiminnan, johtamisen ja palvelujen kehittämiseen.
Valtako toimi siten eräänlaisena julkishallinnon IT-managementin asiantuntijaorganisaationa. Sen tehtävänä oli auttaa virastoja ja kuntia ymmärtämään, miten tietotekniikkaa voitiin käyttää hallinnon toimintojen kehittämiseen.
Tämä erottaa Valtakon esimerkiksi perinteisestä tietokonekeskuksesta: painopiste oli paitsi järjestelmien teknisessä toteutuksessa myös ihmisissä, johtamisessa, organisaatioissa ja toimintamalleissa.
4. Valtako osana valtion yhteisiä IT-hankkeita
Valtakon asemaa voidaan tarkastella myös valtionhallinnon yhteisten tietojärjestelmähankkeiden kautta.
Valtion eri virastoilla oli tarve ratkaista samoja tietotekniikkaan liittyviä kysymyksiä erikseen. Yhteisillä hankkeilla voitiin vähentää päällekkäistä työtä, yhdenmukaistaa toimintatapoja ja saavuttaa mittakaavaetuja.
Valtako toimi tässä ympäristössä koordinoivana toimijana. Sen roolia voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti:
valtio / ministeriöt → Valtako → virastot ja hallinnonalat
Samalla VTKK:n ja myöhemmin sen seuraajayhtiöiden tekninen osaaminen muodosti toisen puolen kokonaisuudesta.
Tämän vuoksi Valtako oli merkittävä nimenomaan tilaajan, hallinnon ja teknisen toteutuksen välisenä rajapintana.
5. Omistusrakenne: valtio ja TT Tieto Oy
Valtakon omistusrakenne tekee yhtiöstä erityisen kiinnostavan.
TT Tieto Oy:n vuoden 1995 vuosikertomuksen mukaan TT Tieto omisti Valtako Oy:stä 49,0 prosenttia eli 1 470 osaketta. Osakkeiden kirjanpitoarvo oli 1,47 miljoonaa markkaa. Loput 51 prosenttia oli valtion omistuksessa. TT Tieto Oy:n vuoden 1995 vuosikertomus
Omistusrakenne oli siten käytännössä:
| Omistaja | Omistus |
|---|---|
| TT Tieto Oy | 49,0 % |
| Suomen valtio | 51,0 % |
| Yhteensä | 100,0 % |
49 prosentin omistus on kiinnostava myös siksi, että se säilytti yhtiön muodollisesti valtion enemmistöomistuksessa, mutta antoi TT Tiedolle erittäin merkittävän taloudellisen ja strategisen aseman yhtiössä.
Valtako oli siten esimerkki 1990-luvun suomalaisesta julkisen ja yksityisen sektorin välisestä hybridirakenteesta, jossa valtionhallinnon tarpeet yhdistyivät kaupallisen tietotekniikkakonsernin osaamiseen ja omistukseen.
6. Taloudellinen kehitys
TT Tieto Oy:n vuosikertomuksista voidaan muodostaa myös Valtakon taloudellisesta asemasta kiinnostava kuva.
Vuonna 1994:
- oma pääoma oli noin 1,036 miljoonaa markkaa
- tilikauden tulos oli –174 000 markkaa
- TT Tieto Oy:n 49 prosentin omistusosuuden kirjanpitoarvo oli 1,470 miljoonaa markkaa. TT Tieto Oy:n vuoden 1995 vuosikertomus
Vuoden 1996 tietojen perusteella tilanne oli muuttunut:
- oma pääoma oli 1,183 miljoonaa markkaa
- tilikauden tulos oli +292 000 markkaa. TT Tieto Oy:n vuoden 1996 vuosikertomus
Luvuista voidaan päätellä, että yhtiön taloudellinen tulos parani selvästi vuosien 1994 ja 1996 välillä. Ne eivät kuitenkaan yksin kerro, mistä tuloksen muutos johtui, joten esimerkiksi toimintojen uudelleenjärjestelyjen tai omistusrakenteen vaikutuksia ei ole syytä päätellä pelkästään näistä tunnusluvuista.
7. Valtako VTKK:n ja Tieto-konsernin välissä
Valtakon historia liittyy läheisesti VTKK:n ja Tieto-konsernin suurempaan rakennemuutokseen.
1990-luvun puolivälissä valtion tietotekniikkatoimintoja järjesteltiin uudelleen. VTKK:n ympärille muodostettiin yhtiörakenteita, ja vuoden 1995 lopulla tehtiin järjestelyjä, joiden seurauksena valtion tietotekniikkatoimintoja yhdistettiin Tietotehtaan ja Unicin muodostamaan kokonaisuuteen.
Tämän seurauksena syntynyt TT Tieto Oy muodosti perustan myöhemmälle Tieto-konsernille. VTKK:n historia-aineistossa Valtako esiintyy tämän murrosvaiheen yhteydessä osakkuus- ja kumppaniyhtiönä. VTKK Perinne ry:n historiakuvaus
Tässä mielessä Valtakon historiaa ei pitäisi tarkastella täysin erillisenä yrityshistoriana. Se oli osa paljon laajempaa kehitystä:
Valtion oma tietotekniikkatoiminta → liikelaitosmalli → yhtiöittäminen → julkisen ja kaupallisen IT-toiminnan yhdistyminen → Tieto-konserni
Valtako sijoittuu tässä ketjussa erityisesti siihen kohtaan, jossa valtion yhteisten IT-palvelujen koordinointi, koulutus ja konsultointi olivat vielä vahvasti kytköksissä valtionhallintoon, mutta toiminta oli jo organisoitu osakeyhtiömuotoon ja yhteyteen kaupallisen IT-sektorin kanssa.
8. Mikä Valtako Oy:n historiallinen merkitys lopulta oli?
Kokonaisuutena Valtako Oy:tä voidaan pitää 1990-luvun suomalaisen julkishallinnon digitalisoitumisen vähemmän tunnettuina väliportaan toimijoina.
Sen merkitys muodostui kolmesta toisiaan täydentävästä tehtävästä:
- Koordinaattori: se auttoi toteuttamaan ja koordinoimaan valtionhallinnon yhteisiä IT-hankkeita.
- Kouluttaja: se koulutti julkishallinnon henkilöstöä tietotekniikan käyttöön ja johtamista varten.
- Konsultti: se auttoi johtoa ja organisaatioita sovittamaan tietotekniikkaa osaksi hallinnon kehittämistä.
Tämän perusteella Valtakoa ei ole perusteltua kuvata vain pienenä valtion IT-hankkeiden projektitoimistona. Pikemminkin se näyttäytyy valtionhallinnon tietoteknisen osaamisen, johtamisen ja yhteisten järjestelmähankkeiden asiantuntijaorganisaationa, joka sijaitsi valtionhallinnon ja kaupallisen IT-sektorin välissä.
Erityisen kiinnostava on juuri ajoitus. Valtakon toiminta osuu 1990-luvun alkuun, jolloin suomalainen julkishallinto siirtyi nopeasti kohti tietotekniikkaintensiivisempää toimintatapaa. Samanaikaisesti valtion omia IT-rakenteita purettiin, yhtiöitettiin ja yhdistettiin kaupallisiin toimijoihin. Valtakon 49 prosentin omistusosuus TT Tiedossa kuvastaa tätä murrosta erittäin konkreettisesti.
Yksi kohta, jota kannattaa vielä selvittää alkuperäislähteistä, on Valtako Oy:n täsmällinen perustamisvuosi, alkuperäinen omistusrakenne sekä se, mitä konkreettisia valtion IT-hankkeita yhtiö itse toteutti. Nykyinen aineisto tukee vahvasti yllä olevaa kokonaiskuvaa, mutta näillä tiedoilla en vielä nimeäisi yksittäisiä hankkeita Valtakon vastuulle ilman alkuperäislähteessä olevaa mainintaa.