VTKK:n vuosikertomus 1979 – laajennettu yhteenveto

1. Vuoden 1979 yleiskuva

Vuosi 1979 oli VTKK:lle voimakkaan kasvun, kapasiteettipaineiden ja teknisen murroksen vuosi. Liikevaihto kasvoi 16 % (94 Mmk), ja ylijäämä nousi 10,3 Mmk:aan, mikä oli poikkeuksellisen korkea julkisen sektorin IT‑organisaatiolle.

Kasvu syntyi kolmesta tekijästä:

Keskustietokoneiden kuormitus kasvoi 23 %
Systeemityön määrä kasvoi 14,7 %
Käyttöpalvelun volyymi kasvoi yli 17 %

Kapasiteetti ei riittänyt alkuvuonna, ja VTKK joutui ostamaan koneaikaa ulkopuolelta – tilanne, joka oli organisaation historiassa harvinainen.

2. Asiakaskunta ja markkina-asema

2.1 Asiakasmäärät

Asiakkaita yhteensä: 495
Valtionhallinnon asiakkaita: 110
Kuntia ja kuntainliittoja: yli kolmannes ulkopuolisista asiakkaista

2.2 Suurimmat asiakkaat (Mmk)

Verohallitus 22,6
Väestörekisterikeskus 10,0
Opetusministeriö 4,5
Sisäasiainministeriö 3,2
Valtiokonttori 3,6
Autorekisterikeskus 2,9
Tilastokeskus 2,7
Oikeusministeriö 2,6
Tullihallitus 2,5

Suurimpien asiakkaiden osuus liikevaihdosta oli 58,1 %.

2.3 Markkinointistrategia (Compost 2/1979 & 3/1979)

VTKK:n kilpailukyky perustui luottamukseen, asiantuntemukseen ja hintatasoon.
Markkinointi oli henkilökohtaista, ei massamainontaa.
Tekstinkäsittely (TEKO, ATMS), suorakäyttö, sivukirjoitin ja terveydenhuollon järjestelmät olivat vuoden painopisteitä.

3. Palvelut ja tuotevalikoima

3.1 Palvelumuotojen jakauma

Käyttöpalvelu: 59 %
Ohjelmistopalvelu: 22 %
Erityispalvelut: 16 %
Järjestelmäpalvelu: 3 % (mutta kasvoi suhteellisesti eniten)

3.2 Uudet palvelut

IBM 3800 sivukirjoitin (merkittävä tekninen harppaus)
Tiedonhallintaohjelmiston käyttöpalvelu
APL-suorakäyttö kokeiluna → päätös hankinnasta
Pientietokonejärjestelmien toimitukset (28 kpl)

3.3 Yleisohjelmistot

TEKO tekstinkäsittely
TIPO tiedostojen kysely ja päivitys
TITO tiedontallennus (40 toimitusta)
MINTTU tiedon talletus ja haku
Terveydenhuollon monikäyttäjäsysteemit
Palkanlaskennan monikäyttäjäsysteemi

4. Tietojärjestelmät

4.1 Systeemityön volyymi

Systeemityöpäiviä: 41 600
Kasvu: 14,7 %
Uusia tietosysteemejä: 80
Monikäyttäjäsysteemejä: 15
Monikäyttäjäsysteemien käyttöönottoja: 120

4.2 Suurten rekisterien uudistukset

Väestön keskusrekisteri

Tekninen uudistus valmistui
Valmisteli pohjan 1980 väestö- ja asuntolaskennalle

Rakennus- ja huoneistorekisteri

Suunnittelu valmis
Käyttöönotto 1980

Kiinteistötietorekisteri

Uudenmaan läänin kokeilu
Maarekisterin suorakäyttöohjelmistot valmistuivat

4.3 Verohallinnon järjestelmät

Uudistettiin:

Kiinteistöjen verotusarvolaskenta
Liikevaihtoverotus
Lopullisen veron maksuunpanon tietosysteemit

4.4 Työvoimahallinnon järjestelmät

Paikalliskäsittelyn kokeilu Kuopiossa
ATMS ja sivukirjoitin Helsingin työpaikkatiedotuksessa

4.5 Oikeushallinnon järjestelmät

Tuomiolauselma- ja sakkojen perintäjärjestelmän tietokantaprojekti
Yhdistysrekisterin suorakäyttöjärjestelmä
Vapausrangaistussysteemin yleissuunnittelu

4.6 Poliisihallinnon järjestelmät

Anastetun omaisuuden rekisterisysteemi käyttöön
Yhteiskäyttö poliisin aiempien kyselyjärjestelmien kanssa

4.7 Autorekisterikeskus

Hajauttamisen yleissuunnittelu käynnistyi
Valmistuu 1981 syksyllä

4.8 Palkanlaskenta

Uusi kuukausipalkkasysteemi käyttöön 13 virastossa ja 3 keskussairaalassa

4.9 Valtiokonttori

Puitesopimus pientietokonejärjestelmistä (22 toimitusta)

4.10 Ulosottovirasto

Ulosottotoimen tietojärjestelmän yleissuunnitelma valmis

4.11 Ulkomaankauppatilastot

Uudistettu systeemi käyttöön

4.12 Tapaturmavirasto

Sotilasvammalain kuntoutusasioiden suorakäyttösysteemi

4.13 Asuntohallitus

Aravakiinteistörekisterin ylläpitosysteemi

4.14 Ilmavoimat

Laitevalvontasysteemi

4.15 Valtion polttoainekeskus

Kirjanpito, kustannuslaskenta ja metsäkauppojen seuranta

5. Käyttötoiminta ja laitteistopolitiikka

5.1 Kuormitus

Käsittely-yksiköitä: 83 miljoonaa
Eräkäsittelytöitä: 330 000
Suorakäyttökyselyjä: 8,5 miljoonaa
Tulostettuja rivejä: 1,3 miljardia

5.2 Laitteistoinvestoinnit

Espoo

IBM S/370‑148 → IBM S/370‑168 (merkittävä kapasiteettihyppy)
Massamuistin laajennus
IBM 3800 sivukirjoitin

Jyväskylä

IBM S/370‑148 (Espoosta siirretty)
Levykapasiteetin lisäys

Aluekeskukset

Oulu: IBM S/360/50
Turku: PDP 11/34
Tampere: PDP 11/34
Kouvola: PDP 11/40

Pientietokoneet

NOVA 3/D
PDP 11/05, 11/34, 11/04
MDS 2400
TDS‑8 (20 kpl)
MIKKO 3 (4 kpl)

6. Tutkimus ja kehitys

6.1 Tuotekehitys

Työpäiviä: 5500
Painopiste siirtyi pientietokoneista keskustietokoneisiin

Keskeiset kehityskohteet

Terveydenhuollon monikäyttäjäsysteemit
Laskentatoimen tietosysteemit
APL-ohjelmointijärjestelmä
ATMS ja TEKO
MINTTU
TITO (uusi versio)

6.2 Menetelmäkehitys

Kuvausjärjestelmä
Työmäärien arviointi
Pääteohjelmointi
Tietokoneen hyväksikäyttö systeemityössä

6.3 Varusohjelmistot

MIKKO 3: FAS-kieli ja FASOS-käyttöjärjestelmä
TDS‑8: ohjelmistojen jatkokehitys
Honeywell 66: FAS-kielen toteutus

6.4 Tietoliikenne

Tietoliikenteen kehittämisperiaatteet määriteltiin

7. Henkilöstö

7.1 Määrä ja rakenne

Henkilöstö: 658
Espoossa: 482
Kasvu: +5 henkilöä

7.2 Vaihtuvuus

Nousi 1,6 % → 4,4 %
Systeemityössä Espoossa loppuvuonna jopa 16 %

7.3 Koulutus

Kurssipäiviä vähemmän, mutta ohjattu itseopiskelu kasvoi
Koulutuksen osuus työajasta: 3,7 %

7.4 Työterveys

Jyväskylä siirtyi valtion alueellisen työterveysyksikön piiriin

7.5 Yhdistystoiminta

19 kerhoa
Urheilumenestystä
Ammattiyhdistystoiminta aktiivista
Järjestäytymisaste: 67,5 %

8. Talous

8.1 Liikevaihto

94,0 Mmk
Kasvu: 15,9 %

8.2 Kulut

Palkat: 35,2 Mmk
Muut henkilökulut: 8,9 Mmk
Tietojenkäsittelyvuokrat: 10,3 Mmk
Poistot: 9,0 Mmk

8.3 Ylijäämä

10,3 Mmk
11 % liikevaihdosta

8.4 Hinnoittelupolitiikka

Käyttöpalvelun hintoja alennettiin 11 %
Työaikahintoja korotettiin 12 %
Johtokunta päätti 26.11.1979 alentaa käsittely-yksikön hintaa 24 % 1.1.1980 alkaen

9. Strateginen asema ja ohjaus (VATER-työryhmä)

Valtiovarainministeriön ja VTKK:n yhteinen työryhmä (VATER) arvioi VTKK:n asemaa:

Keskeiset johtopäätökset

Nykyinen organisaatiomalli riittää lähivuosiksi
VTKK:n tulee olla valtionhallinnon ensisijainen palveluntuottaja
Valtionhallinnon ulkopuolinen palvelu sallittua tietyin rajoituksin
Järjestelmäpalvelut ja suorakäyttö kasvavat
Tietoliikenne ja pientietokoneet muuttavat toimintaympäristöä
Pitkän aikavälin rooli tulee määritellä erillisessä selvityksessä

10. Vuoden 1979 sisäinen kulttuuri

10.1 Organisaatiotunnelma

Kova työtahti, erityisesti palkanlaskennan HEPLA/SAPLA-projekteissa
Ylityöt yleisiä, erityisesti Jyväskylässä ja TL21:ssä
Huumori, yhteisöllisyys ja kerhotoiminta vahvoja

10.2 Tekniset kokeilut

Univac 1108 valvomaton yökäyttö (neljän vuoden kehitystyö)
Mikrotietokoneharrastus (MIKKO, TDS‑8)
Sivukirjoittimen käyttöönotto → uudet tulostusmahdollisuudet

10.3 Aluekeskusten arki

Oulun kaukalopallo
Jyväskylän muutto uusiin tiloihin
Alueiden markkinointiongelmat (matkustussäännöt, resurssit)

11. Yhteenveto – VTKK vuonna 1979

Vuosi 1979 oli VTKK:n historiassa:

Kapasiteettikriisin vuosi, joka ratkaistiin IBM S/370‑168 -hankinnalla
Systeemityön laajentumisen vuosi, erityisesti rekisteri- ja hallintojärjestelmissä
Pientietokoneiden nousun vuosi, joka ennakoi 1980-luvun hajautusta
Tietoliikenteen ja suorakäytön läpimurron vuosi
Taloudellisen huippusuorituksen vuosi, 10,3 Mmk ylijäämä
Organisaation sisäisen kuormituksen vuosi, erityisesti HEPLA/SAPLA-projekteissa
Teknologisen modernisaation vuosi, sivukirjoitin, APL, MVS, massamuistin laajennus

VTKK oli vuonna 1979 Suomen julkisen sektorin keskeisin IT‑toimija, jonka vaikutus ulottui verotukseen, väestörekisteriin, poliisiin, oikeushallintoon, työvoimahallintoon, terveydenhuoltoon, ulkomaankauppaan ja valtion taloushallintoon.