Arvio VTKK:n loppukäyttäjäkunnasta 1964–1995
Johtopäätös
Paras arvio huippu-/loppuvaiheesta
Noin 500 samanaikaisesti aktiivista asiakasorganisaatiota; uskottava vaihteluväli 350–700.
Koko toiminta-ajan kumulatiivinen arvio
Noin 900 eri asiakasorganisaatiota yhteensä vuosina 1964–1995; epävarmempi vaihteluväli 600–1 300
Kokonaisarvio:
- Järjestelmiä työssään suoraan käyttäneet:
- VTKK-kauden lopun/huipun samanaikainen uniikki käyttäjäkunta: 25 000–60 000 henkilöä, paras piste-estimaatti noin 40 000.
- Koko 1964–1995-kauden aikana joskus käyttäjinä toimineita eri henkilöitä: hyvin epävarma 60 000–120 000, keskikohta noin 80 000. Tätä jälkimmäistä lukua ei ole lähteissä, vaan se on henkilöstön vaihtuvuuden huomioon ottava skenaariolaskelma.
- Kansalaiskäyttäjät:
- Varsinaiset itse järjestelmään kirjautuneet kansalaiset: lähes nolla valtaosan kaudesta; palvelu tapahtui virkailijan, lomakkeen, kirjeen tai muun välittäjän kautta.
- Kansalaiset, joiden tiedot, päätökset tai palvelut kulkivat järjestelmien kautta: 1990-luvun alussa 4,9–5,1 miljoonaa uniikkia henkilöä, eli käytännössä 98–100 % Suomessa asuvasta väestöstä. Väestöjärjestelmä yksin riittää tähän kattavuuteen: Tilastokeskuksen vuoden 1990 väestöjulkaisussa todetaan nimenomaisesti VTKK:n muodostaneen koko maassa asuvan väestön tiedoston Väestörekisterikeskuksen aineistosta. [doria.fi], [bing.com]
- Koko 31-vuotisen kauden kumulatiivinen kansalaisjoukko oli tätä suurempi syntymien, kuolemien ja muuttoliikkeen vuoksi, mutta saatavissa olleella aineistolla sitä ei voi luotettavasti deduplikoida.
VTKK:n asiakkaiden järjestelmät muodostivat 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa yhden Suomen suurimmista tietotekniikan käyttäjä- ja palvelukokonaisuuksista sekä todennäköisesti maan laajimman useita hallinnonaloja yhdistäneen julkishallinnon tietojärjestelmäympäristön. Järjestelmien välittömiä työssä käyttäjiä oli arviolta kymmeniä tuhansia, ja niiden tuottamien rekisteri- ja hallintopalvelujen piirissä oli käytännössä koko Suomen väestö.
Arvioiden kehitys
| Ajankohta | Suorat käyttäjät, vaihteluväli | Paras arvio | Kansalaisten palvelukattavuus | Evidenssi |
|---|---|---|---|---|
| 1964 | 50–500 | 200 | 0,1–1,5 milj. | Heikko; reikäkortti- ja eräajovaihe |
| noin 1970 | 300–2 000 | 1 000 | 3,5–4,5 milj. | Kohtalainen kattavuudelle, heikko käyttäjäluvulle |
| noin 1980 | 4 000–12 000 | 7 500 | 4,5–4,8 milj. | Kohtalainen |
| noin 1990 | 18 000–45 000 | 30 000 | noin 4,9–5,0 milj. | Kohtalainen; vahva LTJ-ankkuri |
| 1995 | 25 000–60 000 | 40 000 | 5,0–5,1 milj. | Kohtalainen kattavuudelle, heikko–kohtalainen suorille käyttäjille |
Tulkinta: 1960-luvulla suurin osa ”käytöstä” tapahtui VTKK:n operaattoreiden ja asiakkaiden ATK-yhdyshenkilöiden kautta. VTKK:n historiassa asiakaspäätteiden välityksellä tapahtuva suora tiedonhaku alkaa näkyä vasta 1971, aluksi ajoneuvorekisterissä ja poliisilla; samalla väestörekisteri, verotus ja palkkalaskenta olivat vielä pääosin eräajopohjaisia. 1980-luvulla suorakäyttö, hajautetut laitteistot ja kunnalliset järjestelmät muuttivat mittakaavan tuhansista kymmeniin tuhansiin.
Keskeiset järjestelmät ja käyttäjäankkurit
| Järjestelmä / asiakkuus | Suorat työssä käyttäjät: lähdepohja tai arvio | Kansalais- tai palvelumittakaava | Evidenssin vahvuus |
|---|---|---|---|
| Väestörekisteri / Väestörekisterikeskus | Väestöviranomaiset, maistraatit, kunnat ja tietopalvelun käyttäjät; osuutena kokonaisarviossa noin 3 000–8 000, ei suoraa lähdelukua | Käytännössä koko väestö; vuoden 1990 tilastotiedoston tuotti VTKK [doria.fi], [bing.com] | Vahva kattavuudelle, heikko käyttäjäluvulle |
| Ajoneuvorekisteri / liikennetietojärjestelmä (LTJ) | Lähteessä vähintään 3 800 käyttäjätunnusta; poliisi, rekisterihallinto, katsastus ja muut liikennesektorin toimijat | Vuonna 1990 liikenteessä oli noin 1,93 milj. henkilöautoa sekä yli 270 000 paketti-, kuorma- ja linja-autoa [aut.fi] | Vahva |
| Verohallinnon järjestelmät | Verohallituksen, verovirastojen ja verotoimistojen virkailijat; arvioitu osuus noin 5 000–10 000 | Verotus koski suurinta osaa aikuisväestöstä; verotoimistojen tehtävät laajenivat 1970–1980-luvuilla [portti.kan…arkisto.fi] | Kohtalainen kattavuudelle |
| Valtion palkka-, henkilöstö- ja laskentajärjestelmät: Hepla, KUPLA, Helmi, Valtio | Palkka-, henkilöstö- ja taloushallinnon käyttäjiä arviolta 2 000–5 000 | KUPLA laski enimmillään lähes 200 000 henkilön palkat kuukaudessa | Vahva volyymille, heikko käyttäjille |
| Kuntien talous-, henkilöstö-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmät | Arvioitu osuus 8 000–25 000; Tampere, Oulu ja muut asiakkaat, ATLAS/EFFICA sekä palkka- ja laskentajärjestelmät | Vuoden 1994 kuntapalkkatilasto kattoi 455 kuntaa ja noin 270 kuntayhtymää sekä noin 286 000 kokoaikaista työntekijää [doria.fi] | Kohtalainen toimintaympäristölle |
| Poliisi, Tulli, oikeushallinto ja PRH | Arvioitu yhteensä 5 000–12 000, osin päällekkäisiä LTJ:n ja väestötietojen käyttäjien kanssa | Valtakunnalliset lupa-, rikos-, tulli- ja rekisteripalvelut | Heikko–kohtalainen |
| HEVA ja järjestöjen henkilöstörekisterit | Järjestöjen ja henkilöstöhallinnon virkailijoita, ei dokumentoitua loppukäyttäjälukua | Lähteessä järjestelmät sisälsivät lähes miljoonan henkilön tietoja ja noin puoli miljoonaa jäsenrekisteritietoa | Vahva tietuemäärälle |
| Tekninen ja tieteellinen laskenta | Satoja tai enintään muutamia tuhansia tutkijoita ja asiantuntijoita | Ei väestökattavuutta | Kohtalainen |
VTKK:n historiakokonaisuus osoittaa, että palveluvalikoima ulottui väestö- ja ajoneuvorekistereistä verotukseen, poliisiin, tulliin, valtion talous- ja henkilöstöhallintoon, kunnallishallintoon sekä tekniseen laskentaan. VTKK ei siten ollut yhden viraston järjestelmä, vaan useita erillisiä loppukäyttäjäympäristöjä yhdistänyt palveluntuottaja; VTKK:n yhtiöittäminen alkoi 1993 ja toiminta VTKK-nimellä päättyi vuoden 1995 järjestelyihin.
Miten suoran käyttäjäkunnan arvio syntyy?
1. Alaraja: dokumentoidut käyttöympäristöt
LTJ:n 3 800 tunnusta on paras yksittäinen suora ankkuri. Sen päälle tulevat verohallinnon, poliisin muiden järjestelmien, väestötietopalvelujen, valtion taloushallinnon, palkkajärjestelmien, kuntajärjestelmien, tullin, PRH:n ja teknisen laskennan käyttäjät. Jo pelkkä valtion budjettitalous työllisti vuonna 1990 noin 146 900 henkilöä, mutta kaikkia ei tietenkään pidä laskea VTKK-järjestelmien käyttäjiksi. [cdn.valtio…onttori.fi]
2. Laitteiden ja koulutuksen antama yläraja
VTKK:n historiassa asiakaskoulutus kasvoi 1970-luvun noin 900 asiakkaasta myöhemmin vuosittain 1 500–2 000 henkilöön, ja 1980-luvulla koulutus siirtyi selvästi loppukäyttäjien ja toimistojärjestelmien suuntaan. Koulutettuja ei voi summata käyttäjiksi, mutta luvut tekevät muutaman tuhannen kokonaisarvion liian pieneksi.
3. Deduplikointi
Päällekkäisyys on huomattava: sama poliisi saattoi käyttää LTJ:tä, väestötietoja ja poliisin omia sovelluksia; sama taloushallinnon virkailija saattoi käyttää palkka-, kirjanpito- ja raportointijärjestelmää. Perusarviossa olen vähentänyt järjestelmäkohtaisten raaka-arvioiden summasta noin kolmanneksen päällekkäisyytenä. Jaetut päätteet puolestaan tekevät päätelaitteiden määrän käyttäjämäärää pienemmäksi.
Herkkyystarkastelu
| Skenaario | Oletus | Huippuvuosien suorat käyttäjät |
|---|---|---|
| Kapea | Vain aktiiviset tunnukset, pääteoperaattorit ja säännölliset virkailijakäyttäjät | 25 000 |
| Perus | Aktiiviset käyttäjät sekä jaettujen päätteiden säännölliset käyttäjät, noin 30 % deduplikointi | 40 000 |
| Laaja | Myös satunnaisemmin järjestelmiä käyttäneet kuntien, terveydenhuollon ja hallinnon työntekijät | 60 000 |
Kansalaiskäyttäjä ei yleensä ollut interaktiivinen käyttäjä
VTKK-kaudella kansalainen sai verolipun, rekisteriotteen, palkkalaskelman, luvan, väestötodistuksen tai muun päätöksen, mutta virkailija käytti varsinaista tietojärjestelmää. Vuoden 1995 veroehdotuskokeilukin koski 358 000 paperisen ehdotuksen saanutta verovelvollista, ei 358 000 järjestelmään kirjautunutta kansalaista. Samoin KUPLA-järjestelmän lähes 200 000 kuukausittaista palkansaajaa olivat järjestelmän palvelun kohteita, eivät 200 000 käyttöliittymän käyttäjää. [vero.fi]
Kansalaispeitto on silti erittäin vahvasti perusteltu. Väestörekisteri kattoi koko Suomessa asuvan väestön, verotus suuren enemmistön aikuisista ja ajoneuvojärjestelmä vuonna 1990 yli 2,1 miljoonaa autoa; näitä määriä ei tule summata, koska samat henkilöt esiintyivät useissa järjestelmissä. Deduplikoituna väestörekisterin noin viiden miljoonan henkilön kattavuus toimii koko VTKK-kokonaisuuden ylärajana ja samalla käytännöllisenä parhaana estimaattina. [doria.fi], [aut.fi]
Vertailu muihin suuriin IT-ympäristöihin
Pankki- ja vakuutussektori on vakavin haastaja suorien käyttäjien määrässä. Vuonna 1990 ala työllisti Suomessa yli 50 000 henkilöä, ja 1990-luvun alussa maassa oli noin 3 000 pankkikonttoria. Koska tietotekniikka oli pankkitoiminnan ytimessä, finanssialan suora käyttäjäkunta oli todennäköisesti samaa suuruusluokkaa tai suurempi kuin VTKK-kokonaisuuden noin 40 000 käyttäjää. [yle.fi], [mtvuutiset.fi]
Kuntasektori oli henkilöstöltään paljon suurempi, noin 286 000 kokoaikaista työntekijää vuonna 1994, mutta VTKK ei palvellut koko kuntasektoria eikä jokainen kunta-alan työntekijä käyttänyt tietojärjestelmiä suoraan. VTKK:n kunnallisasiakkuuksien lisäksi markkinoilla toimivat muun muassa Kunnallistieto/PTK/KT-Tietokeskus; siksi koko kuntasektorin henkilöstöä ei voi lukea VTKK:n käyttäjäkunnaksi. [doria.fi]
Koko Suomen yritysmikroympäristö oli suurempi mutta ei yhtenäinen järjestelmäkokonaisuus. Nokia Data toimitti vuonna 1990 Suomeen 24 680 MikroMikkoa, ja samana vuonna tuli täyteen 100 000 Suomeen toimitettua MikroMikkoa. VTKK oli suurin jälleenmyyjä, VTKK:lla ei ollut maan suurin laitekanta; VTKK:n erityisyys oli sen sijaan useiden valtakunnallisten perusrekisterien ja hallintoprosessien yhdistäminen. [net.fujitsu.fi]
Lopullinen evidenssiarvio
- A – suoraan lähteessä: LTJ:n 3 800 tunnusta; KUPLA:n lähes 200 000 palkkaa kuukaudessa; HEVA:n lähes miljoona henkilötietoa; vuoden 1990 väestötiedoston tuottaminen; ajoneuvokannan, kuntahenkilöstön ja pankki-/vakuutusalan vertailuluvut.
- B – lähteistä johdettu: lähes koko väestön kansalaiskattavuus ja se, että 3 800 käyttäjän LTJ oli vain yksi useista suurista käyttäjäympäristöistä.
- C – epävarma malliarvio: 25 000–60 000 suoraa käyttäjää, 40 000:n piste-estimaatti ja koko kauden 60 000–120 000 eri työssä käyttänyttä henkilöä.
Perusteltu vastaus suuruusväitteeseen
- “Suomen suurin suorien tietojärjestelmäkäyttäjien ympäristö” – ei riittävästi näyttöä; pankki- ja vakuutussektori saattoi olla jossain vaiheessa suurempi.
- “Yksi Suomen suurimmista tietotekniikan hyödyntäjäkokonaisuuksista” – vahvasti perusteltu.
- “Suomen kattavin julkishallinnon moniasiakas- ja perusrekisterikokonaisuus” – todennäköisesti paras ja täsmällisin luonnehdinta.
- “Järjestelmien palvelujen piirissä oli käytännössä koko Suomen väestö” – erittäin vahvasti perusteltu, kun ”käyttäjä” määritellään palvelun kohteeksi eikä käyttöliittymään kirjautuneeksi henkilöksi.