VTKK:n vuosikertomus 1992 – yhteenveto

1. Vuoden 1992 toimintaympäristö

1992 oli koko Suomen taloudelle poikkeuksellisen vaikea vuosi. Lama heikensi yritysten liikevaihtoa, kannattavuutta ja työllisyyttä. Tässä ympäristössä VTKK pärjäsi kuitenkin yllättävän hyvin:

• Liikevaihto pysyi lähes ennallaan: 587,3 Mmk (–0,1 %).
• Kannattavuus säilyi lähes edellisvuoden tasolla säästötoimien ansiosta.
• VTKK täytti kaikki eduskunnan, valtioneuvoston ja valtiovarainministeriön sille asettamat tavoitteet.

2. Taloudellinen tulos

Avainluvut

• Liikevaihto: 587,3 Mmk
• Toiminnallinen käyttökate: 82,9 Mmk
• Toiminnallinen tulos: 56,7 Mmk
• Tilikauden voitto: 30,3 Mmk
• Sijoitetun pääoman tuotto: 14 %
• Henkilöstö: 969 henkilöä

Investoinnit

• Bruttoinvestoinnit: 34,9 Mmk (selvä pudotus edellisvuoden 77,3 Mmk tasosta)
• Investointien osuus liikevaihdosta: 6 %

Taseen keskeiset luvut

• Taseen loppusumma: 520 Mmk
• Oma pääoma: 281 Mmk
• Rahat ja pankkisaamiset: kasvoivat voimakkaasti 79 Mmk → 182 Mmk

3. Toimitusjohtajan katsauksen pääkohdat

Toimitusjohtaja A. J. Ryhänen nosti esiin:

Keskeiset onnistumiset

• FM-palvelut (Facilities Management) käynnistyivät menestyksekkäästi.
• Kuntasektorin liikevaihto ja markkinaosuus kasvoivat.
• Tietopalvelun Toiveposti-palvelu ylitti 200 000 rekisteröitynyttä käyttäjää.
• Kunnallisvaalien 1992 tuloslaskenta onnistui erinomaisesti.
• GroupSystems-kokoushuone avattiin Otaniemeen – ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Tuotekehitys

• Valtion taloushallinnon VALTA-järjestelmä kehitettiin.
• Valtion henkilöstöhallinnon HELMI valmistui alkuvuodesta 1993.
• Kuntien PALLAS-järjestelmät yleistyivät kouluissa, terveyskeskuksissa ja kirjastoissa.

Yhtiöittäminen

• VTKK muuttui 1.1.1993 alkaen VTKK-konserniksi, jossa:
  • Emoyhtiö: VTKK-Yhtymä Oy
  • 6 tytäryhtiötä (mm. Kuntajärjestelmät, Konsultointi ja koulutus, Käyttöpalvelu, Tietopalvelu, Toimistojärjestelmät, CSC-Tieteellinen laskenta)
• Omistus: 100 % valtio
• Osakepääoma: 75 Mmk

4. Tulosyksiköiden toiminta

Liikevaihdon jakauma (1992)

• Käyttöpalvelu – 27,2 %
• Toimistojärjestelmät – 23,3 %
• Valtion järjestelmät – 19,9 %
• Kuntajärjestelmät – 13,7 %
• Tietopalvelu – 9,6 %
• Tieteellinen laskenta – 5,5 %
• Konsultointi ja koulutus – 0,8 %

Yksikkökohtaiset nostot

• Kuntajärjestelmät: +16 % kasvu, selvästi yli budjetin.
• Tietopalvelu: +14 % kasvu, Toiveposti toi merkittävän lisän.
• Käyttöpalvelu: FM-sopimuksia STK:n, Proconsin, TUKOn ja Kansa-Yhtymän kanssa.
• Toimistojärjestelmät: markkinaosuus kasvoi, mutta laitemyynti heikkeni.
• Konsultointi ja koulutus: lama vähensi kysyntää, mutta uusia palveluja käynnistettiin.
• Tieteellinen laskenta: panosti konsultointiin ja superkonepalveluihin.

5. Hallinto ja organisaatio

Hallituksen kokoonpano (1992)

Puheenjohtaja: Eino Keinänen Jäsenet: Pekka Ojala, Juhani Korpela, Aulis Salin, Risto Lyly, Juhani Ryhänen Varajäsenet: Juhani Perttunen, Markku Linna

Organisaatio 1.1.1993 alkaen

• Toimitusjohtaja: Juhani Ryhänen
• Tytäryhtiöiden johtajat nimetty (mm. Kaisanlahti, Mustonen, Neuvonen, Tapanainen, Hamilo, Ihamuotila)

6. Tilintarkastus

Tilintarkastajat: Timo-Veli Sälli ja Kari Manner (KHT)

• Tilinpäätös todettiin oikeaksi ja tavoitteet saavutetuiksi.
• VTKK:n varat ja velat siirtyivät VTKK-Yhtymä Oy:lle sellaisenaan.

7. Yhteenveto: Vuosi 1992 oli VTKK:lle käännekohta

Keskeiset teemat

• Laadun korostaminen koko organisaatiossa.
• Uusien palvelujen ja teknologioiden käyttöönotto.
• Kuntasektorin vahva kasvu.
• FM-palvelujen läpimurto yksityisellä sektorilla.
• Yhtiöittäminen – siirtymä virastosta moderniksi IT-konserniksi.

VTKK:n asema 1992

Vaikka Suomi oli syvässä lamassa, VTKK:

• säilytti tuloksensa,
• kasvatti osaa liiketoiminnoistaan,
• uudisti rakenteensa,
• ja valmistautui 1990-luvun IT-markkinoiden murrokseen.

Lue lisää