VTKK:n vuosikertomus 1978 – Laajennettu yhteenveto

Vuosi 1978 oli VTKK:n kehityksessä poikkeuksellisen merkittävä. Jos vuotta 1977 voidaan pitää pientietokoneiden ja uusien järjestelmäkonseptien läpimurron vuotena, niin vuonna 1978 nämä hankkeet alkoivat konkretisoitua laajoiksi kansallisiksi tietojärjestelmiksi. VTKK:n rooli laajeni atk-palvelukeskuksesta valtionhallinnon keskeiseksi järjestelmäarkkitehdiksi, joka suunnitteli ja toteutti koko yhteiskunnan kannalta kriittisiä rekisteri-, henkilöstö-, talous- ja hallintojärjestelmiä.

Liikevaihto kasvoi 81,1 miljoonaan markkaan, henkilöstö nousi 653 henkilöön ja toiminnan volyymi kasvoi noin 16 prosenttia. Samalla VTKK jatkoi määrätietoisesti siirtymistä kohti hajautettua tietojenkäsittelyä, päätteitä ja pientietokoneita.

Strateginen toimintaympäristö

1970-luvun loppu oli suomalaisessa julkishallinnossa laajan tietojärjestelmärakentamisen aikaa.

Aiemmin atk oli ollut lähinnä:

palkka- ja kirjanpitolaskentaa
tilastotuotantoa
eräajoihin perustuvaa rekisterikäsittelyä

Vuonna 1978 kehityksen painopiste siirtyi yhä enemmän:

kansallisiin rekisterijärjestelmiin
henkilöstöhallintoon
taloushallintoon
viranomaisten kyselyjärjestelmiin
hajautettuun tiedonkeruuseen

VTKK oli mukana lähes kaikissa merkittävissä valtionhallinnon tietojenkäsittelyhankkeissa.

Asiakkaat

Asiakkaita oli vuoden lopussa 490. Näistä noin 130 oli valtion virastoja ja laitoksia sekä noin 360 muita asiakkaita. Kuntien merkitys jatkoi kasvuaan.

Suurimmat asiakkaat olivat:

Asiakas	Laskutus 1978
Verohallinnon tietojenkäsittelykeskus	18,5 Mmk
Väestörekisterikeskus	9,0 Mmk
Opetusministeriö	4,9 Mmk
Valtiokonttori	3,7 Mmk
Tilastokeskus	3,2 Mmk
Autorekisterikeskus	2,8 Mmk
Sisäasiainministeriö	2,5 Mmk
TVH	2,1 Mmk
Valtiovarainministeriö	2,0 Mmk

Yksin Verohallinnon tietojenkäsittelykeskus ja Väestörekisterikeskus käyttivät noin 42 prosenttia kaikesta keskustietokonekapasiteetista. Tämä osoittaa verotuksen ja väestötietojen muodostaneen suomalaisen julkishallinnon tietotekniikan tärkeimmän ytimen.

Väestörekisterikeskus – kansallisen tietoinfrastruktuurin rakentaminen

Vuoden 1978 merkittävimpiä hankkeita oli väestötietojärjestelmän uudistaminen.

VTKK aloitti useita samanaikaisia kehityshankkeita:

väestön keskusrekisterin uudistaminen
rekisterin siirtäminen poimintamuistitekniikkaan
henkikirjoitusjärjestelmän uudistaminen
vaaliluettelojärjestelmän uudistaminen
rakennus- ja huoneistorekisterin suunnittelu

Kyseessä oli käytännössä nykyisen väestötietojärjestelmän tekninen esivaihe.

Erityisen merkittävä oli tallenninjärjestelmä, jonka avulla tietoja voitiin syöttää samanaikaisesti 15 näyttöpäätteeltä. Tämä oli huomattava askel pois perinteisestä kortti- ja eräajopohjaisesta tiedonhallinnasta kohti interaktiivista rekisterin ylläpitoa.

Kiinteistötietorekisteri – tulevan kansallisen rekisterijärjestelmän perusta

Vuonna 1978 valmistui valtakunnallisen kiinteistötietorekisterin yleissuunnittelu.

Työssä määriteltiin:

tietosisällöt
ylläpitomenettelyt
tekninen rakenne
käyttöorganisaatiot

Lisäksi laadittiin Uudenmaan lääniin kohdistuva kokeilusuunnitelma.

Jälkikäteen tarkasteltuna hanke kuuluu suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiin rekisteriuudistuksiin, sillä siitä kehittyi myöhemmin nykyinen kiinteistö- ja maanmittaustietojen sähköinen infrastruktuuri.

Valtion palkka- ja henkilöstöhallinto

Kuukausipalkkasysteemi

Vuoden 1977 aikana kehitetty uusi kuukausipalkkajärjestelmä siirtyi käyttöönottoon.

Vuonna 1978 järjestelmä:

otettiin käyttöön kolmessa virastossa
otettiin käyttöön yhdessä sairaalassa
laajeni edelleen uusille käyttäjäorganisaatioille

Kyse oli ensimmäisistä askelista kohti yhtenäistä valtion henkilöstö- ja palkkahallintoa.

Virkamiesrekisterit

Valtion työmarkkinalaitokselle toteutettu APL-suorakäyttökokeilu mahdollisti virkamiesrekisterien tehokkaamman käytön.

Samalla kokeiltiin:

päätetyöskentelyä
välittömiä tietokantahakuja
käyttäjäohjattua tiedonhakua

Tämä oli yksi varhaisista askelista kohti viranomaisten online-järjestelmiä.

Valtion taloushallinto

Maksuliike- ja kirjanpitojärjestelmät

Valtionhallinnon taloushallinnon uudistaminen eteni voimakkaasti.

Vuonna 1978 valmistui:

hajautetun kirjanpitojärjestelmän yleissuunnitelma
ensimmäinen koekäyttöjärjestelmä ulkoasiainministeriölle

Hanke merkitsi siirtymistä kohti yhtenäisiä taloushallinnon menettelyjä.

Myöhemmät valtion keskitetyt talousjärjestelmät voidaan nähdä tämän työn jatkumona.

Oikeushallinnon tietojärjestelmät

Vuonna 1978 oikeusministeriön hallinnonalan kehitystyö laajeni.

Suunnitteluun tulivat:

vapausrangaistusjärjestelmä
yhdistysrekisterijärjestelmä

Nämä liittyivät laajempaan tavoitteeseen digitalisoida oikeushallinnon tietovarantoja ja rekistereitä.

Poliisin tietojärjestelmät

Sisäasiainhallinnon tietojenkäsittelyä kehitettiin edelleen.

Keskeinen uusi hanke oli:

ajokorttirekisterin kyselyjärjestelmä

Tämä kuului samaan järjestelmäperheeseen kuin:

etsintäkuulutusrekisterit
autorekisterikyselyt
anastetun omaisuuden rekisterit

Tarkoituksena oli mahdollistaa tiedon nopea saatavuus poliisiorganisaation käyttöön.

Tullihallinnon tietojärjestelmät

Tullilaitoksen tietojenkäsittelyssä käynnistyi uusi vaihe.

Vuonna 1978:

aloitettiin ulkomaankauppatilastojärjestelmän rakentaminen
valmistui kuukausitilastojärjestelmä

Näillä järjestelmillä oli suuri merkitys Suomen ulkomaankaupan seurannassa.

Patentti- ja rekisterihallitus

VTKK laati koko viraston tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelman.

Keskeisenä hankkeena oli:

kaupparekisterin automatisointi

Tämä oli yksi varhaisista yritysrekisterien digitalisointiprojekteista Suomessa.

Työvoimahallinnon tietojärjestelmät

Työvoimaministeriölle käynnistettiin laaja tietojärjestelmäsuunnittelu.

Tavoitteena oli rakentaa:

työnvälityksen tietojärjestelmä
työvoimatilastoinnin järjestelmiä
hallinnollisia seurantasovelluksia

Suunnittelutyö loi perustaa myöhemmille työvoimahallinnon tietojärjestelmille.

Sosiaaliturvan tietojärjestelmät

Lapsilisien keskitettyä maksatusta varten tutkittiin mahdollisuutta hyödyntää väestön keskusrekisteriä.

Tämä oli merkittävä askel kohti myöhempää rekisteripohjaista sosiaaliturvaa, jossa eri viranomaisten tietovarantoja voitiin hyödyntää samoissa prosesseissa.

Terveydenhuollon tietojärjestelmät

Terveydenhuolto oli yksi VTKK:n tärkeimmistä kehitysalueista.

Kehitystyössä olivat mukana:

sairaaloiden hallintojärjestelmät
taloushallinto
henkilöstöhallinto
potilashallinnon ratkaisut

Tuotekehityksessä terveydenhuolto muodostikin yhden tärkeimmistä sovellusalueista.

Pientietokoneiden läpimurto

Vuotta 1978 voidaan pitää VTKK:n historian ensimmäisenä varsinaisena hajautetun tietojenkäsittelyn vuotena.

VTKK:

toimitti asiakkaille 11 pientietokonejärjestelmää
hankki 7 Televa TDS‑8 -järjestelmää
kehitti niille FASOS-käyttöjärjestelmän
sovitti FAS-ohjelmistotuotteet TDS-8-ympäristöön
rakensi kotimaiselle alustalle täydellisen ohjelmistokehitysympäristön

Tämä oli yksi merkittävimmistä suomalaisen ohjelmistotuotannon kehitysaskelista 1970-luvulla.

Käyttötoiminta ja tuotantokapasiteetti

Vuonna 1978:

IBM-keskuskoneiden käyttö kasvoi 25 %
tulostusvolyymi kasvoi 12 %
IBM 370/145 -järjestelmät korvattiin tehokkaammilla IBM 370/148 -koneilla
Espooseen hankittiin uusi massamuistijärjestelmä
kyselykäyttöä varten hankittiin uusia PDP-11-järjestelmiä

Lisäksi valmisteltiin merkittävää yhteistyötä Kansaneläkelaitoksen tietojenkäsittelyn kanssa.

Henkilöstö ja osaaminen

Henkilöstö kasvoi 653 henkilöön. Vaihtuvuus oli erittäin alhainen, vain 1,6 prosenttia, mikä osoittaa VTKK:n vakiintuneen vahvaksi asiantuntijaorganisaatioksi.

Koulutuksen ja tuotekehityksen laajuus osoittaa, että organisaatio valmistautui jo 1980-luvun hajautettuun tietojenkäsittelyyn.

Yhteenveto: Miksi vuosi 1978 oli historiallisesti tärkeä?

Vuonna 1978 VTKK ei enää ollut ensisijaisesti tietokonekeskus vaan koko julkishallinnon tietojärjestelmäkehityksen keskusorganisaatio. Sen merkittävimmät hankkeet kohdistuivat:

väestötietojärjestelmään
kiinteistötietojärjestelmään
valtion henkilöstöhallintoon
palkkahallintoon
taloushallintoon
poliisin rekistereihin
oikeushallinnon rekistereihin
tullin ulkomaankauppajärjestelmiin
työvoimahallinnon järjestelmiin
terveydenhuollon tietojärjestelmiin

Jälkikäteen tarkasteltuna monet nykyisin itsestään selviltä tuntuvat kansalliset tietovarannot ja viranomaisrekisterit olivat juuri vuonna 1978 aktiivisen suunnittelun, pilotoinnin tai käyttöönoton vaiheessa. VTKK toimi näissä hankkeissa koko valtionhallinnon yhteisenä teknisenä toteuttajana, ohjelmistokehittäjänä ja tietojärjestelmäarkkitehtina.

Käytännöllinen vertailuluku

VTKK:n vuoden 1978 liikevaihto 81,1 Mmk vastaa noin 90–100 miljoonan euron liikevaihtoa vuoden 2026 rahassa.

Tämä sijoittaisi VTKK:n nykyisessä suomalaisessa ICT-kentässä suunnilleen:

hieman Innofactoria suuremmaksi,
suunnilleen Digian vuoden 2010-luvun lopun kokoluokkaan,
mutta selvästi pienemmäksi kuin nykyinen Gofore tai Tietoevry.

Henkilöstövertailu

Vuonna 1978 VTKK:lla oli 653 työntekijää.

Nykyrahassa tämä vastaa noin 135 000–150 000 euroa työntekijää kohden, mikä on hyvin lähellä nykyisten ohjelmisto- ja IT-palveluyritysten tasoa.

Historiallinen näkökulma

Mielenkiintoista on, että vuoden 1978 VTKK ei ollut pelkkä IT-palveluyritys. Se vastasi samanaikaisesti:

valtion yhteisestä tietokonekeskuksesta,
ohjelmistokehityksestä,
kansallisten rekisterien suunnittelusta,
tietoliikenne- ja pääteratkaisuista,
pientietokoneiden käyttöönotosta,
sekä asiantuntija- ja konsultointipalveluista.

Rooliltaan vuoden 1978 VTKK muistuttaa enemmän yhdistelmää:

Valtori + Digi- ja väestötietoviraston tietojärjestelmäkehitys + keskikokoinen IT-palveluyritys, kuin mitään yksittäistä nykyistä pörssiyhtiötä.

Siksi pelkkä liikevaihtovertaus aliarvioi VTKK:n todellista yhteiskunnallista merkitystä vuonna 1978. Vuonna 1978 VTKK oli käytännössä Suomen julkishallinnon tärkein tietojärjestelmärakentaja.

Vuoden 1978 osalta on syytä erottaa toisistaan:

Atk-palveluyritykset (järjestelmäkehitys, konesalipalvelut, ohjelmistot, outsourcing)
Tietokonevalmistajat ja laitemyyjät (IBM, Univac, Burroughs jne.)

Alla oleva lista keskittyy ensisijaisesti atk-palveluorganisaatioihin. Historiatietojen saatavuus vuodelta 1978 on epätasainen, joten Suomen osalta osa luvuista on arvioita aikakauden lähteiden perusteella.

Suurimmat atk-palveluorganisaatiot Suomessa 1978

Organisaatio	Liikevaihto	Henkilöstö	Huomio
Valtion tietokonekeskus (VTKK)	81,1 Mmk	653	Suomen suurin julkinen atk-organisaatio
Tietotehdas Oy	arviolta 25–40 Mmk	arviolta 400–500	Suomen suurin yksityinen atk-palveluyhtiö; 1973 henkilöstö 423 ja liikevaihto 23 Mmk [porssitieto.fi]
IBM Finland	ei vertailukelpoista palvelulukua	useita satoja	Palvelut, ohjelmistot ja laitemyynti
Nokia Elektroniikka / Nokia Data	ei puhdas palveluyhtiö	yli 1 000	Järjestelmä- ja laiteratkaisut
Kunnalliset tietokeskukset	tyypillisesti 5–20 Mmk	kymmeniä–satoja	Kuntasektorin tietojenkäsittely

Johtopäätös Suomessa

Vuoden 1978 VTKK:n liikevaihto oli 81,1 Mmk ja henkilöstö 653 henkilöä. VTKK oli todennäköisesti Suomen suurin yksittäinen atk-palveluorganisaatio mitattuna palveluliiketoiminnan volyymilla. [fi.wikipedia.org]

Maailman suurimmat atk-palveluyritykset 1978

1. IBM

IBM ei ollut pelkkä palveluyhtiö vaan koko tietotekniikka-alan jättiläinen.

liikevaihto noin 20 mrd USD
henkilöstö noin 340 000–360 000
maailman ylivoimainen markkinajohtaja [IBM HIGHLI…Capitalism], [ibm.com]

2. Electronic Data Systems (EDS)

Ross Perotin perustama EDS oli maailman suurin puhdas atk-palveluyhtiö.

Vuonna 1979:

liikevaihto 270 milj. USD
henkilöstö noin 8 000

Vuoden 1978 luvut olivat käytännössä lähes samaa suuruusluokkaa. [wikiwand.com], [alfawiki.org]

3. Computer Sciences Corporation (CSC)

1970-luvulla CSC:tä pidettiin ohjelmisto- ja järjestelmäpalvelualan jättiläisenä.

henkilöstö useita tuhansia
liikevaihto satoja miljoonia dollareita
vahva asema erityisesti Yhdysvaltain valtionhallinnossa ja puolustussektorilla [en.wikipedia.org], [company-hi…tories.com]

4. Arthur Andersen Administrative Services

Yksi aikakauden merkittävistä datakeskus- ja atk-ulkoistuspalvelujen tarjoajista.

henkilöstö useita tuhansia
liikevaihto satoja miljoonia USD

5. Ross Perotin EDS:n kilpailijaryhmä

1970-luvun lopulla syntyi joukko suuria palvelutaloja, joiden liikevaihdot olivat tyypillisesti:

100–500 milj. USD
2 000–10 000 työntekijää

VTKK maailman mittakaavassa 1978

Organisaatio	Liikevaihto	Henkilöstö
IBM	~20 mrd USD	~350 000
EDS	~250–270 milj. USD	~8 000
CSC	satoja milj. USD	useita tuhansia
VTKK	81,1 Mmk (~20 milj. USD)	653

[wikiwand.com], [en.wikipedia.org], [fi.wikipedia.org]

Historiallisesti kiinnostavin vertailu

Jos tarkastellaan roolia eikä pelkkää kokoa, VTKK muistutti vuonna 1978 enemmän Yhdysvaltain CSC:tä kuin IBM:ää.

Sekä VTKK että CSC:

suunnittelivat suuria julkishallinnon tietojärjestelmiä
toteuttivat rekisterijärjestelmiä
kehittivät ohjelmistoja
ylläpitivät kriittistä tietojenkäsittelyinfrastruktuuria
toimivat valtionhallinnon pitkäaikaisina strategisina kumppaneina

IBM puolestaan oli ennen kaikkea maailman johtava tietokonelaitteiden valmistaja.

Tästä näkökulmasta VTKK 1978 oli Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suuri ja vaikutusvaltainen organisaatio, vaikka sen koko jäi kansainvälisistä jättiläisistä moninkertaisesti jälkeen. Sen merkitys Suomen julkishallinnon digitalisaatiolle oli kuitenkin paljon suurempi kuin pelkkä henkilöstö- tai liikevaihtovertailu antaa ymmärtää.