Mikrotietokoneet, suorakäyttö ja valtakunnalliset tietojärjestelmät muuttivat toimintaympäristöä

Tiivistelmä

Vuosi 1983 oli VTKK:lle sekä vahvan kasvun että teknologisen murroksen vuosi. Liikevaihto nousi 180,3 miljoonaan markkaan, asiakkaita oli 1 020, toimeksiantoja 2 790 ja henkilöstöä 763. Toiminnan painopiste alkoi siirtyä perinteisestä keskitetystä eräkäsittelystä kohti suorakäyttöä, tietokantoja, tietoliikenneverkkoja, toimistoautomaatiota ja mikrotietokoneilla tehtävää paikallista tietojenkäsittelyä.

Vuoden kolme suurta kehityslinjaa olivat:

Valtakunnallisten asiakastietojärjestelmien uudistaminen, erityisesti väestö-, vero-, kiinteistö-, oikeus-, poliisi-, talous- ja henkilöstöhallinnossa.
Mikrotietokoneiden läpimurto, joka toi tietojenkäsittelyn keskuskoneilta virastoihin, oppilaitoksiin, lääninhallituksiin ja yksittäisten käyttäjien työpöydille.
Tietoturvallisuuden ja varautumisen järjestelmällinen kehittäminen, jossa huomio kohdistui palvelujen jatkuvuuteen, katastrofisuunnitteluun, suorakäytön suojaukseen, tiedostojen varmistamiseen ja tietoliikenneyhteyksien käytettävyyteen.

1. Vuosi 1983 avainlukuina

Tunnusluku	1982	1983	Muutos
Liikevaihto	150,9 Mmk	180,3 Mmk	+19,5 %
Valtionhallinnolta	123,6 Mmk	148,4 Mmk
Valtionhallinnon ulkopuolelta	27,3 Mmk	31,9 Mmk
Investoinnit	12,8 Mmk	22,4 Mmk
Ylijäämä	5,6 Mmk	6,0 Mmk
Asiakkaat	960	1 020
Toimeksiannot	2 580	2 790
Henkilöstö	734	763

Hintamuutoksista puhdistettu toiminnan määrällinen kasvu oli noin 13 prosenttia. Valtionhallinnon asiakkaiden osuus liikevaihdosta oli 82 prosenttia. Käyttökate oli 31,5 miljoonaa markkaa eli 17,5 prosenttia liikevaihdosta.

2. VTKK:n asema valtionhallinnon tietotekniikkakeskuksena

VTKK oli valtion liikelaitos, jonka ensisijaisena tehtävänä oli tuottaa atk-palveluja valtion virastoille ja laitoksille. Vuonna 1983 sen palveluja käytti 1 020 asiakasta, joista 160 oli valtion virastoja ja laitoksia. Vuoden aikana solmittiin 460 uutta toimeksiantosopimusta.

Kymmenen suurimman asiakkaan joukkoon kuuluivat:

Ammattikasvatushallitus
Autorekisterikeskus
Oikeusministeriö
Opetusministeriö
Sisäasiainministeriö
Tullihallitus
Työvoimaministeriö
Valtiokonttori
Verohallitus
Väestörekisterikeskus.

VTKK ei ollut enää vain keskuskonekapasiteetin tarjoaja. Se suunnitteli tietojärjestelmiä, kehitti ohjelmistoja, toimitti laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuuksia, ylläpiti tietoliikenneverkkoa sekä vastasi käyttäjäkoulutuksesta ja järjestelmien käyttöönotosta.

3. Asiakkaiden tietojärjestelmät

3.1 Suunnittelupalvelu järjestelmien perustana

Vuonna 1983 valmistui yhteistyössä asiakkaiden kanssa:

20 tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelmaa
42 uutta asiakaskohtaista tietojärjestelmää
viisi uutta monikäyttäjäjärjestelmää
419 yleisohjelmistoihin perustuvaa järjestelmän käyttöönottoa.

Asiakastoimeksiantoihin käytettiin yhteensä 63 100 systeemi- ja valmistelutyöpäivää.

Suunnittelutyö ulottui yksittäisistä sovelluksista kokonaisiin hallinnonalojen tietojenkäsittelyratkaisuihin. Esimerkiksi Valtionarkistolle laadittiin suunnitelma valtionhallinnon atk-arkistoaineistojen säilyttämisestä, luetteloinnista ja tietopalvelusta. Hämeen lääninhallituksessa tehtiin tietojenkäsittelyn kokonaisselvitys, ja Autorekisterikeskuksessa aloitettiin VTKK:n konsultoimana vastaava kokonaistutkimus.

3.2 Väestön keskusrekisteri

Väestön keskusrekisterin tietokantauudistus saatiin päätökseen, ja uudistettujen järjestelmien käyttöönotto alkoi vuoden alussa. Väestörekisterikeskuksen kyselyjärjestelmä otettiin käyttöön syksyllä.

Tietokanta sisälsi tietoja:

henkilöistä
kiinteistöistä
rakennuksista
huoneistoista.

Uudistus nopeutti tietojen rekisteröintiä, mahdollisti aikaisempaa monipuolisemman tietojen käytön ja loi perustan väestökirjanpidon jatkokehittämiselle. Merkittävin uusi ominaisuus oli suorakäyttöinen kyselymahdollisuus. VTKK vastasi atk-teknisestä suunnittelusta ja toteutuksesta sekä osallistui järjestelmän sisällön ja kokonaisratkaisun suunnitteluun.

3.3 Verohallinnon järjestelmät

Välittömän verotuksen suorasaantitekniikkaan perustuva henkilörekisteri otettiin käyttöön. Lisäksi verotuksen muutosten koneellisen käsittelyjärjestelmän ensimmäinen vaihe valmistui.

Kehitys osoitti siirtymistä eräajoista kohti järjestelmiä, joissa virkailija pystyi hakemaan ja käsittelemään tietoja päätteen välityksellä. Tämä lyhensi tiedonsaannin ja päätöksenteon välistä aikaa.

3.4 Kiinteistötietojärjestelmä

Kiinteistötietojärjestelmään valmistettiin kolme toisiinsa liittyvää suorakäyttösovellusta:

maanmittaushallitukselle kiinteistöosa
oikeusministeriölle kirjaamisosa
ympäristöministeriölle suunnitelmaosa.

Ratkaisu kokosi eri hallinnonalojen vastuulla olleita kiinteistötietoja yhteiseen tietojärjestelmäkokonaisuuteen. Se kuvastaa VTKK:n tehtävää virastojen välisten tietojärjestelmien teknisenä yhdistäjänä.

3.5 Oikeushallinto ja FINLEX

Oikeusministeriölle toteutettiin Helsingin ulosottoviraston informaatiojärjestelmä, jonka tuotantokäytön oli määrä alkaa keväällä 1984. Rikosasioiden tuomiolauselma- ja perintäjärjestelmän toteuttamista jatkettiin.

FINLEX-tietopankissa oli vuoden lopussa 81 000 oikeusselostetta tai oikeuskäytäntöön liittyvää viitettä. Vuonna 1983 sovittiin myös lakikirjan sisällyttämisestä FINLEXiin. Järjestelmään liittyi vuoden aikana 31 uutta käyttäjää, ja pienkäyttäjien hinnoittelua muutettiin aikaisempaa edullisemmaksi.

FINLEX osoitti, kuinka keskuskoneeseen tallennettu valtakunnallinen tietovaranto voitiin tuoda päätteen avulla suoraan tuomioistuinten ja muiden käyttäjien saataville.

3.6 Poliisi- ja sisäasiainhallinto

Sisäasiainministeriölle toteutettiin useita laajoja koko poliisihallintoa koskevia järjestelmiä. Vuosikertomuksessa niitä ei eritellä nimeltä, mutta niiden laajuus nostetaan erikseen esille.

Sisäasiainministeriö ja VTKK laativat lisäksi lääninhallitusten tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelman vuosille 1983–1987. Sen tekninen ratkaisu perustui kolmitasoiseen rakenteeseen:

käyttäjätason mikrotietokoneet
lääninhallitusten pientietokoneet
VTKK:n keskuskone.

Tasot yhdistettiin tietoliikenneyhteyksillä. Ratkaisu yhdisti paikallisen tietojenkäsittelyn ja keskitettyjen tietovarantojen käytön.

3.7 Valtion talous- ja henkilöstöhallinto

Valtiokonttorille jatkettiin valtion eläkerekisterin tietokantasovelluksen rakentamista. Ensimmäisenä valmistui vanhojen maksatustietojen kyselytietokanta koekäyttöön.

Yleistä lainajärjestelmää varten tehtiin käsiteanalyysi ja ensimmäinen prototyyppi. Korkotukijärjestelmä suunniteltiin ja toteutettiin vuoden aikana. Uusi valtion kirjanpitojärjestelmä valmistui tilinpäätösosiota lukuun ottamatta ja otettiin osittain käyttöön.

Valtion tulo- ja menoarvion laatimista alettiin uudistaa atk-pohjaiseksi APL-järjestelmällä. Talousarvion taulukot muodostettiin VTKK:ssa olevista tiedoista ja tekstit siirrettiin koneellisesti Valtion painatuskeskukseen ladontaa varten. Seuraavassa vaiheessa laskentajärjestelmät oli tarkoitus yhdistää tekstinkäsittelyyn.

3.8 Sosiaali- ja terveydenhuolto

VALTAVA-uudistuksen tietojärjestelmien suunnittelua jatkettiin. Valmistunut toteuttamissuunnitelmien käsittelyjärjestelmä oli tarkoitettu lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastoille kuntien ja kuntainliittojen laatimien suunnitelmien käsittelemiseen.

Lääninhallituksille toimitettiin syksyllä 25 MikroMikko-työasemaa. Ne yhdistettiin lääninhallitusten pienkoneisiin ja edelleen VTKK:n keskuskoneeseen. Paikallisina ohjelmistoina käytettiin KALK-laskentaohjelmistoa ja TEKO II -tekstinkäsittelyä, kun keskuskonesovellus toteutettiin APL:llä.

Terveydenhuollossa VTKK:lla oli:

30 eräkäyttöistä sovellusta
POTI-potilashallintojärjestelmä
HETI-henkilöstöhallintojärjestelmä
terveyskeskusten TEHO-ohjelmisto.

TEHO oli käytössä noin 70 terveyskeskuksessa. Se kattoi yleisterveydenhuollon, hammashuollon, laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä työterveyshuollon.

3.9 Opetustoimi

OTSO-ohjelmisto otettiin Kouluhallituksen viralliseen kolmivuotiseen toimeenpanokokeiluun viidessä lukiossa. Vuoden lopussa 25 oppilaitosta oli aloittanut VTKK:n atk-järjestelmien käytön.

Opetustoimen ohjelmistot tukivat:

oppilastietojen ylläpitoa
ainevalintojen ohjausta
opetusryhmien muodostamista
todistusten kirjoittamista
tekstinkäsittelyä
opetuksen suunnittelua.

VTKK vastasi laitteistojen ja ohjelmistojen asennuksesta, ylläpidosta sekä käyttäjäkoulutuksesta. Kyse oli siten kokonaispalvelusta, ei vain ohjelmiston toimittamisesta.

3.10 Kirjastot ja tietopalvelut

Oulun kaupunginkirjaston kanssa kehitettyä tosiaikaista lainauksenvalvontajärjestelmää laajennettiin päätekyselyillä. Järjestelmä käsitti lainauksen, palautuksen, varaukset, kyselyt, rekisteröinnin, karhuamisen ja tilastoinnin. Optinen lukija siirsi lainaus- ja palautustapahtumat tietokoneelle.

KATI- ja KAUKO-tietokannat sisälsivät koti- ja ulkomaista kirjallisuutta koskevia viitteitä. Niiden teknisenä perustana käytettiin VTKK:n kehittämää MINTTU-tiedon tallennus- ja hakujärjestelmää.

4. Mikrotietokoneiden läpimurto

4.1 Murros keskitetystä henkilökohtaiseen tietojenkäsittelyyn

Vuosikertomus kuvaa vuoden 1983 tuotekehitystä käsitteellä mikrotietokoneiden maihinnousu. Kyse ei ollut vain uusien laitteiden käyttöönotosta, vaan tietojenkäsittelyn toimintamallin muutoksesta. Käyttäjät saattoivat käsitellä tietoja itse omassa työpisteessään ja käyttää samalla keskuskoneiden tietovarantoja ja laskentakapasiteettia.

VTKK:n järjestelmäpalvelun valikoimaan kuuluivat:

MikroMikko
Nokia PC
IBM PC
DAVA Step/One.

Vuoden lopussa asiakkailla oli käytössä 269 VTKK:n toimittamaa pien- ja mikrotietokonelaitteistoa. VTKK:n omissa toimipaikoissa oli 54 mikrotietokonetta sekä 25 Mikko 3- ja TDS-8-pientietokonetta.

4.2 Ohjelmistot tekivät mikroista työvälineitä

Mikrotietokoneiden läpimurto ei perustunut yksinomaan laitteiden hankintaan. VTKK selvitti uusien koneiden ominaisuudet ja soveltuvuuden, toteutti niille FAS-ohjelmointijärjestelmän ja siirsi pääosan omista yleisohjelmistoistaan uusiin laiteympäristöihin.

Mikrotietokoneympäristöön valmistuivat suoraan:

TEKO II, tekstinkäsittely
KALK, taulukkolaskenta.

Muita kysyttyjä ohjelmistotuotteita olivat TITO-tiedontallennusohjelmisto, OTSO-opetustoimen ohjelmisto ja MINTTU-tiedon tallennus- ja hakujärjestelmä.

Ohjelmistojen siirrettävyys oli strategisesti tärkeää. Sen ansiosta VTKK:n aikaisemmin kehittämiä ratkaisuja voitiin käyttää uusilla laitteilla ilman, että koko sovelluskanta olisi pitänyt rakentaa uudelleen.

4.3 Hajautettu ja keskitetty käsittely yhdistyivät

Vuonna 1983 muotoutui VTKK:n myöhemmälle toiminnalle tärkeä hajautetun tietojenkäsittelyn malli:

mikrotietokone hoiti käyttäjän paikallisia tehtäviä
pientietokone palveli organisaatiota tai toimipaikkaa
keskuskone ylläpiti yhteisiä tietovarantoja ja raskaita sovelluksia
tietoliikenneverkko yhdisti tasot toisiinsa.

VALTAVA-järjestelmä ja lääninhallitusten kehittämissuunnitelma ovat tästä selviä esimerkkejä. Mikrotietokone ei korvannut keskuskoneita, vaan täydensi niitä ja toi järjestelmät lähemmäksi käyttäjää.

4.4 Toimistoautomaatio

VTKK:n tutkimusosaston pääkohteena oli toimistoautomaatiojärjestelmän eli TAU:n ensimmäisen laite- ja varusohjelmaympäristön valmistaminen ja koekäyttö. Prototyyppi oli VTKK:n omassa koetuotannossa.

Toimistoautomaation tavoitteena oli yhdistää tekstinkäsittely, laskenta, tiedonhallinta ja viestintä. Vuoden aikana selvitettiin myös tietokonepohjaista viestintää, minkä jälkeen keskuskoneille päätettiin asentaa EMAIL-ohjelmisto.

4.5 Käyttäjäkoulutuksen merkitys

Mikrotietokoneet ja suorakäyttö lisäsivät koulutustarvetta. Vuonna 1983 VTKK järjesti asiakkaille:

105 kurssia
191 kurssipäivää
koulutusta 1 433 osallistujalle
yhteensä 2 713 koulutettavapäivää.

Teknologian läpimurto oli siten myös osaamisen läpimurto. Uudet työvälineet oli saatava osaksi virkamiesten, suunnittelijoiden, taloushallinnon työntekijöiden, terveydenhuollon henkilöstön ja muiden käyttäjäryhmien päivittäistä työtä.

5. Tietoturvallisuus ja varautuminen

5.1 Turvallisuudesta järjestelmällinen palvelualue

Vuonna 1983 laadittiin periaatteet:

palvelutoiminnan turvaamiselle
turvasuunnittelulle
katastrofisuunnittelulle.

Näiden pohjalta laadittiin asiakkaille kuvaus ”VTKK:n turvajärjestelyt”. Erityistä huomiota kiinnitettiin suorakäyttöjärjestelmien suojaus- ja varmistusmenetelmiin.

Tämä kertoo turvallisuusajattelun laajenemisesta. Kyse ei ollut enää vain fyysisestä konehallien suojaamisesta, vaan myös tietojen, yhteyksien, sovellusten ja palvelujen jatkuvuudesta.

5.2 Suorakäytön tuomat uudet riskit

Kun käyttäjät pääsivät tietokantoihin omilta päätteiltään, käyttöoikeuksien hallinnan merkitys kasvoi. Vuosikertomus korostaa, että keskuskoneiden tietokantojen käyttöoikeuden myönsi aina tiedoista vastaava viranomainen tai laitos.

Suorakäyttö muutti turvallisuusympäristöä ainakin kolmella tavalla:

järjestelmiin liittyi enemmän käyttäjiä ja päätelaitteita
tietoja käsiteltiin useista eri toimipaikoista
tietoliikenneyhteyksien häiriöt tai väärinkäyttö saattoivat vaikuttaa nopeasti palveluihin.

VTKK aloitti menetelmien ja apuvälineiden kartoituksen kasvavien suojausvaatimusten täyttämiseksi. Käytössä olevien sovellusten suojauksia lisättiin.

5.3 Tiedostojen suojaaminen ja varmistaminen

Levymuistikapasiteetti kasvoi vuoden 1982 40 gigatavusta 69 gigatavuun ja massamuistikapasiteetti 236 gigatavusta 338 gigatavuun. Tallennettavien tiedostojen määrä kasvoi samanaikaisesti.

Kasvun vuoksi VTKK kiinnitti erityistä huomiota:

tiedostojen hallintamenetelmiin
tiedostojen hoitomenetelmiin
suojausvaatimuksiin
varmistusvaatimuksiin.

Tietoturvallisuus kytkeytyi näin suoraan tietomäärien kasvuun. Mitä enemmän valtakunnallisia rekistereitä ja suorakäyttöisiä järjestelmiä VTKK ylläpiti, sitä tärkeämmäksi tulivat tietojen eheys, saatavuus ja palautettavuus.

5.4 Tietoliikenneverkon toimintavarmuus

VTKK:n tietoliikenneverkko yhdisti Espoon, Jyväskylän ja Oulun nopeilla runkoyhteyksillä. Turun ja Tampereen toimipaikat oli liitetty verkkoon linjaohjaimilla ja Kouvola keskittimen avulla.

Tietoliikenteen toimintavarmuutta parannettiin:

kehittämällä verkon ja suorakäytön palvelutason seurantaa
kehittämällä ongelmien raportointia ja hallintaa
ottamalla käyttöön verkko-ongelmien määritystä avustava ohjelmisto
mahdollistamalla tiedostojen suorakäyttöinen siirto pääkeskusten välillä
ottamalla Espoon ja Jyväskylän välille toinen 64 kbit/s runkolinja.

Toinen runkolinja sekä varmisti yhteyttä että lisäsi kapasiteettia. Tämä oli käytännön varautumista tilanteisiin, joissa yksittäisen yhteyden häiriö olisi voinut haitata useiden asiakkaiden palveluja.

5.5 Katastrofisuunnittelu osana jatkuvuudenhallintaa

Vuosikertomus ei kuvaa katastrofisuunnitelmien yksityiskohtaisia menettelyjä. Se kuitenkin osoittaa, että katastrofisuunnittelu oli vuonna 1983 nostettu yhteisten periaatteiden tasolle ja liitetty palvelutoiminnan turvaamiseen.

Historiallisesti tämä on tärkeää: VTKK:n ylläpitämät väestö-, vero-, poliisi-, oikeus-, talous- ja terveydenhuollon järjestelmät olivat jo sellaisia, että niiden pitkäkestoisilla häiriöillä olisi ollut laajoja hallinnollisia vaikutuksia. Turvallisuus ja varautuminen muodostuivat siksi palvelutuotannon olennaiseksi osaksi.

6. Laitteistot ja kapasiteetti

VTKK:n keskuskonekapasiteetti kasvoi edelleen:

Kapasiteetti	1982	1983
Keskusyksikkökapasiteetti	18,4 MIPS	22,9 MIPS
Levymuisti	40 GB	69 GB
Massamuisti	236 GB	338 GB
Keskuskoneiden käyttö	161 milj. käsittely-yksikköä	197 milj.

Keskustietokoneisiin oli kiinteillä yhteyksillä liitetty 1 003 näyttöpäätettä, joista 663 oli asiakkaiden käytössä. Näyttöpäätteisiin liittyi lisäksi 284 kirjoitinta.

Luvut osoittavat, että mikrotietokoneiden noususta huolimatta myös keskitetty käsittely kasvoi voimakkaasti. Vuoden 1983 murros ei ollut keskuskoneiden väistyminen, vaan keskuskoneiden, pientietokoneiden, mikrojen ja tietoliikenteen muodostaman monitasoisen kokonaisuuden syntyminen.

7. Tutkimus ja tuotekehitys

VTKK:n tutkimus- ja kehitystyön tärkeimmät kohteet olivat:

toimistoautomaatio
suurten ja pienten tietokoneiden yhteiskäyttö
tietokantaohjelmistot
tietoliikennemenetelmät
järjestelmien valmistusmenetelmät
käyttäjän näkökulman huomioiminen
järjestelmien suojaaminen ja varmistaminen.

Systeemityön menetelmiä kehitettiin järjestelmien valmistusajan lyhentämiseksi. Keskeisiä menetelmiä olivat prototyyppisuunnittelu, yleisohjelmistojen soveltamisohjeet, käyttäjän työn ohjeistus sekä laitteisto- ja tietoliikennesuunnittelu.

Kehitystyön suunta kuvastaa muutosta teknisestä atk-tuotannosta kohti käyttäjälähtöistä tietojärjestelmäkehitystä.

8. Henkilöstö ja osaaminen

Vuoden lopussa VTKK:ssa työskenteli 763 henkilöä:

Espoo 570
Jyväskylä 84
Oulu 55
Tampere 21
Turku 19
Kouvola 14.

Henkilöstön määrä kasvoi 29 henkilöllä. Kasvusta 26 henkilöä sijoittui tuotantoryhmään. Henkilöstön vaihtuvuus oli 6,3 prosenttia ja keski-ikä 33 vuotta.

Henkilöstökoulutukseen käytettiin kuusi prosenttia kokonaistyöajasta. Systeemityöhenkilöstön koulutusreitit uudistettiin, ja ohjattuun itseopiskeluun käytettiin 3 101 työpäivää. Osaamisen kehittäminen oli välttämätöntä, koska VTKK työskenteli samanaikaisesti keskuskoneiden, uusien mikrotietokoneiden, tietokantojen, suorakäytön ja tietoliikenneverkkojen parissa.

9. Taloudellinen tulos

Liikevaihto oli 180,35 miljoonaa markkaa ja kasvoi 19,5 prosenttia. Käyttökate nousi 31,5 miljoonaan markkaan. Poistot olivat 26,7 miljoonaa markkaa, ja tilikauden ylijäämäksi jäi 5,99 miljoonaa markkaa.

Investoinnit olivat 22,4 miljoonaa markkaa:

noin 70 prosenttia toimipisteiden atk-laitteisiin
noin 25 prosenttia asiakkaille toimitettaviin laitteisiin
loppuosa muihin laitteisiin, kalusteisiin ja toimitilamuutoksiin.

Yleisohjelmistojen valmistamiskuluja aktivoitiin lisäksi 3,6 miljoonaa markkaa.

Investointien rakenne vahvistaa kuvaa vuodesta laajentumisen ja teknologisen uudistumisen ajankohtana.

10. Vuoden 1983 historiallinen merkitys

Vuotta 1983 voidaan pitää VTKK:n historiassa siirtymävuotena, jolloin kolme aikakautta kohtasivat:

keskuskoneisiin perustuva valtakunnallinen tietojenkäsittely
päätteillä käytettävät suorakäyttöiset tietokannat
mikrotietokoneisiin ja hajautettuun käsittelyyn perustuva uusi toimintamalli.

VTKK rakensi samanaikaisesti valtakunnallisia perusrekistereitä, hallinnonalojen tietojärjestelmiä, paikallisia työasemia, tietoliikenneverkkoja ja tietoturvallisuuden periaatteita. Mikrotietokoneiden läpimurto ei hajottanut tätä kokonaisuutta, vaan synnytti uuden arkkitehtuurin, jossa paikallinen ja keskitetty tietojenkäsittely täydensivät toisiaan.

Johtopäätös

Vuoden 1983 vuosikertomus osoittaa, että VTKK oli muuttumassa tietokonekapasiteettia tarjoavasta palvelukeskuksesta valtakunnalliseksi tietojärjestelmä-, ohjelmisto-, verkko- ja asiantuntijapalvelujen tuottajaksi.

Erityisen merkittäviä olivat:

väestö-, vero-, kiinteistö-, oikeus-, poliisi-, talous- ja terveydenhuollon järjestelmien eteneminen suorakäyttöön
mikrotietokoneiden tuominen osaksi hallinnon päivittäistä työtä
mikro-, pien- ja keskuskoneiden yhdistäminen tietoliikenneverkolla
tietoturvallisuuden, varmistamisen ja katastrofisuunnittelun nostaminen palvelutuotannon yhteisiksi periaatteiksi
käyttäjäkoulutuksen ja jatkuvan henkilöstön osaamisen kehittämisen vahvistuminen.

Vuosi 1983 ennakoi kehitystä, jota myöhemmin alettiin kutsua hajautetuksi tietojenkäsittelyksi, työasemaympäristöksi, verkkopalveluiksi ja sähköiseksi hallinnoksi.

Päälähde: Valtion tietokonekeskuksen toimintakertomus 1983.

1. Liikevaihto nykyrahassa

VTKK:n vuoden 1983 liikevaihto oli 180,3 miljoonaa markkaa ja henkilöstömäärä 763.

VTKK:n vuoden 1983 liikevaihto, 180,3 miljoonaa markkaa, vastaa ostovoimaltaan noin 70–75 miljoonaa euroa vuoden 2025 rahassa.

2. Suomen suurimmat ATK-organisaatiot vuonna 1983

Täsmällistä ja yhtenäisin perustein laadittua vuoden 1983 yrityskohtaista ATK-rankingia ei löytynyt julkisista verkkolähteistä. Vertailua vaikeuttavat myös organisaatioiden erilaiset rakenteet: osa oli itsenäisiä palveluyrityksiä, osa konsernien ATK-yksiköitä ja osa julkishallinnon palvelukeskuksia.

Suuruusluokaltaan keskeiseen ryhmään kuuluivat ainakin:

Organisaatio	Luonne vuonna 1983	Asema suhteessa VTKK:hon
VTKK	Valtion tietojenkäsittelyn palvelukeskus	180,3 Mmk ja 763 henkilöä
Tietotehdas	Tietojenkäsittely- ja ohjelmistopalveluyritys	Todennäköisesti suurimpia kaupallisia ATK-palveluyrityksiä
Nokia Elektroniikka / Nokia Data	Tietokoneet, päätteet, MikroMikko ja järjestelmät	Merkittävä laite- ja järjestelmätoimittaja
IBM Suomi	Keskuskoneet, ohjelmistot ja palvelut	Suomen suurimpia kansainvälisiä ATK-toimittajia
Kunnallistieto	Kuntien yhteinen tietojenkäsittelypalvelu	Julkisen sektorin tärkeä palvelukeskus
Pankkien tietokonekeskukset	Maksuliikenne ja pankkijärjestelmät	Henkilöstöltään ja käsittelyvolyymiltaan erittäin suuria
Posti- ja telelaitoksen tietojenkäsittely	Tele-, posti- ja laskutusjärjestelmät	Suuri organisaation sisäinen ATK-kokonaisuus

Nokia oli 1980-luvun alkuun mennessä laajentunut pohjoismaiseksi toimijaksi. Vuonna 1982 Nokia toi markkinoille digitaalisen puhelinkeskuksen ja autopuhelimen, ja elektroniikasta muodostui nopeasti strateginen kasvualue.

Varovainen johtopäätös

VTKK oli 763 työntekijällään ja yli tuhannella asiakkaallaan todennäköisesti Suomen suurimpien ATK-palveluorganisaatioiden joukossa. Julkishallinnon yhteisenä tietojärjestelmä- ja laskentakeskuksena sen asema oli poikkeuksellisen vahva.

Sitä ei kuitenkaan pidä verrata suoraan koko Nokia-konserniin, vaan Nokia Datan ja muiden varsinaisten tietotekniikkayksiköiden kokoluokkaan.

3. Mihin vuoden 1983 VTKK vertautuisi vuoden 2026 Helsingin pörssissä?

Vertailussa käytetään uusimpia kokonaisen tilikauden eli vuoden 2025 lukuja.

Organisaatio	Liikevaihto	Henkilöstö	Suhde VTKK:hon
VTKK 1983 nykyrahassa	noin 70–75 M€	763	Vertailukohta
Solteq 2025	46,7 M€	noin 390	VTKK suurempi molemmilla mittareilla [solteq.com], [stockanalysis.com]
Bittium 2025	119,3 M€	528	VTKK pienempi liikevaihdoltaan, suurempi henkilöstöltään [en.wikipedia.org], [news.cision.com]
Gofore 2025	191,4 M€	1 791	VTKK selvästi pienempi [sttinfo.fi]
Qt Group 2025	216,3 M€	1 136	VTKK selvästi pienempi [qt.io]
Digia 2025	217,0 M€	1 592	VTKK selvästi pienempi [digia.com], [mb.cision.com]

Tulkinta

VTKK sijoittuisi vuonna 2026:

liikevaihdoltaan Solteqin ja Bittiumin väliin
henkilöstöltään Bittiumin ja Qt Groupin väliin
kokonaisuutena Helsingin pörssin keskisuuren ICT-yhtiön kokoluokkaan.

Lähin yksittäinen vertailuyhtiö olisi todennäköisesti Bittium:

Bittium on liikevaihdoltaan suurempi
VTKK oli henkilöstöltään suurempi
molemmat toimivat turvallisuuden, viranomaisratkaisujen ja vaativien teknisten järjestelmien alueella.

VTKK:n tehtäväkenttä oli kuitenkin kaupallista yhtiötä laajempi. Se yhdisti nykyisen:

IT-palveluyhtiön
konesali- ja kapasiteettipalvelun
ohjelmistotalon
valtion yhteisten ICT-palvelujen tuottajan
tietoliikenneoperaattorin
koulutus- ja konsultointiorganisaation tehtäviä.

Markkina-arvoa VTKK:lle ei voida laskea luotettavasti, koska se oli valtion liikelaitos eikä pörssiyhtiö. Helsingin pörssin ICT-yhtiöiden markkina-arvot vaihtelevat myös voimakkaasti. Esimerkiksi syyskuussa 2026 Bittiumin markkina-arvo oli noin 1,3 miljardia euroa, Qt Groupin noin 0,8 miljardia ja Tiedon noin 2,0 miljardia euroa.

4. Maailman suurimmat tietokoneyritykset vuonna 1983

Vuoden 1983 kansainvälistä tietokoneteollisuutta hallitsi ylivoimaisesti IBM. Sen maailmanlaajuinen liikevaihto oli 40,2 miljardia dollaria ja nettotulos 5,5 miljardia dollaria. Lähde kuvasi IBM:ää Yhdysvaltain suurimmaksi tietokoneyritykseksi. [upi.com]

Suurimpaan kansainväliseen ryhmään kuuluivat:

IBM
Keskuskoneiden, oheislaitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen maailmanlaajuinen markkinajohtaja.
Digital Equipment Corporation, DEC
Minikoneiden johtava valmistaja, erityisesti PDP- ja VAX-järjestelmillä. DEC:n VAX-tuotteet vahvistivat sen aseman tietokoneteollisuuden kärjessä. [en.wikipedia.org]
Hewlett-Packard
Mittalaitteiden lisäksi nopeasti kasvava minitietokoneiden, työasemien, laskinten ja tulostimien valmistaja.
Burroughs
Sperry Corporation / Univac
Control Data Corporation
NCR
Honeywell Information Systems
Fujitsu
NEC

Myös Wang Laboratories, Apple Computer, Tandy, Texas Instruments ja vasta perustettu Compaq olivat merkittäviä kasvuyhtiöitä. Compaq saavutti ensimmäisenä toimintavuotenaan 111 miljoonan dollarin myynnin IBM-yhteensopivalla kannettavalla tietokoneellaan. [computerhistory.org]

IBM:n ja VTKK:n mittakaavaero

VTKK:n vuoden 1983 nimellinen liikevaihto vastasi noin 30 miljoonaa euroa, kun taas IBM:n liikevaihto oli 40,2 miljardia dollaria. IBM oli siis liikevaihdoltaan karkeasti yli tuhat kertaa VTKK:ta suurempi. [upi.com]

VTKK:n merkitys ei perustunut maailmanlaajuiseen liiketoimintaan, vaan asemaan Suomen julkishallinnon yhteisenä tietotekniikkainfrastruktuurina.

5. Kokonaisarvio

Vuoden 1983 VTKK oli nykyrahassa noin 70–75 miljoonan euron liikevaihtoa tekevä ja 763 henkilöä työllistävä valtakunnallinen ICT-palveluorganisaatio. Nykyisessä Helsingin pörssissä se sijoittuisi kooltaan Solteqin ja Bittiumin kaltaisten yhtiöiden välimaastoon, mutta tehtäväkentältään se vastasi usean nykyisen yhtiön ja valtion ICT-palveluorganisaation yhdistelmää.

Vuonna 1983 VTKK ei ollut maailmanlaajuisesti suuri tietokoneyritys, mutta Suomen mittakaavassa se oli suuri, monialainen ja yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen keskeinen tietojenkäsittelyorganisaatio.