Tiivistelmä: Julkisten asiointipalveluiden ilot ja kirot
Kirjoittaja Hannu Luntiala tarkastelee Suomen julkisten sähköisten asiointipalveluiden vahvuuksia, heikkouksia ja kehityshaasteita. Artikkelin keskeinen viesti on, että Suomi on monessa julkisen hallinnon digipalvelussa maailman kärkeä, mutta sähköisen tunnistamisen kehittämisessä menetettiin noin 15 vuotta epäselvien vastuiden ja päätöksenteon vuoksi.
Suomen vahvuudet
Suomi on rakentanut poikkeuksellisen laadukkaat perustietovarannot ja rekisterit, joiden ansiosta monet palvelut toimivat tehokkaammin kuin useimmissa muissa maissa. Esimerkkejä ovat:
- virkatodistusten tarpeen lähes täydellinen poistuminen viranomaisten välisen tiedonsiirron ansiosta
- rekisteripohjainen väestölaskenta ilman kansalaisille lähetettäviä kyselylomakkeita
- veroehdotus, joka toimitetaan valmiiksi täytettynä
- sähköinen muuttoilmoitus
- Omakanta-palvelu ja sähköiset reseptit
- sähköiset passipalvelut.
Kirjoittajan mukaan nämä ovat kansainvälisesti merkittäviä saavutuksia, vaikka niitä ei aina tunnisteta kansainvälisissä vertailuissa.
Epäonnistuminen sähköisessä äänestämisessä
Vuoden 2008 kunnallisvaalien sähköinen äänestyspilotti epäonnistui, kun osa äänistä jäi rekisteröitymättä käyttövirheen vuoksi. Vaalit jouduttiin uusimaan kolmessa kunnassa. Kirjoittaja katsoo, että epäonnistuminen johti liian varovaiseen suhtautumiseen sähköiseen äänestämiseen, vaikka esimerkiksi Virossa internetäänestys on yleistynyt onnistuneesti.
Sähköisen tunnistamisen 15 menetettyä vuotta
Kirjoittajan mukaan suurin epäonnistuminen liittyy sähköiseen tunnistamiseen. Suomi otti ensimmäisenä maailmassa käyttöön sähköisen henkilökortin vuonna 1999, mutta ratkaisu ei yleistynyt. Syitä olivat:
- pankkien omien tunnistusjärjestelmien vahva asema
- henkilökortin ja kortinlukijan käyttövaikeudet
- epäselvyys siitä, kuuluuko sähköisen identiteetin tuottaminen valtiolle vai markkinoille.
Kirjoittajan mielestä valtio olisi voinut ottaa vahvemman roolin kansalaisten sähköisen identiteetin tarjoajana.
Suomen näkymätön valttikortti
Suomen tärkein kilpailuetu on kansallisten perusrekisterien muodostama kokonaisuus: väestötiedot, kiinteistötiedot, yritystiedot, liikennetiedot sekä verotuksen, Kelan ja terveydenhuollon tietovarannot. Nämä mahdollistavat tehokkaat ja pitkälle automatisoidut sähköiset palvelut.
Kirjoittajan johtopäätös
Suomella on erinomaiset edellytykset nousta julkisten digitaalisten palveluiden maailman kärkeen. Tämä edellyttää:
- yhtenäistä palvelukanavaa
- selkeää sähköisen tunnistamisen ratkaisua
- mahdollisuutta asioida sähköisesti toisen puolesta
- kansalaiselle selkeää kokonaisuutta, jossa palvelut löytyvät yhdestä paikasta.
Yhden lauseen ydinajatus: Suomi on rakentanut maailman parhaisiin kuuluvia julkisia digipalveluja vahvojen perusrekisterien varaan, mutta sähköisen identiteetin ja tunnistamisen kehittämisessä menetettiin vuosia epäselvien vastuiden ja poliittisen päätöksenteon vuoksi.
Lähde: Digitaalinen Suomi 2017