Vuonna 1983 VTKK:n tekninen infrastruktuuri kuvasti suomalaisen tietojenkäsittelyn suurta murrosvaihetta. Keskitettyyn suurkoneympäristöön perustunut tuotanto säilyi edelleen tietojenkäsittelyn ytimenä, mutta sen rinnalle nousivat voimakkaasti pientietokoneet, mikrotietokoneet, tietoliikenneverkot sekä hajautettu työasemakäyttö. VTKK rakensi ympäristöä, jossa keskuskoneet, aluekeskukset, virastojen työasemat ja valtakunnalliset tietokannat muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden. kuvaa tätä kehitystä hyvin, sillä ensimmäistä kertaa mikrotietokoneet, tietoverkot ja suorakäyttö näkyvät yhtä vahvasti kuin perinteiset suurkoneet.
1. VTKK:n kokonaisarkkitehtuuri
VTKK:n laitekanta koostui kolmesta toisiaan täydentävästä tasosta:
1. Keskustietokoneet
Valtakunnalliset tietokannat, rekisterit ja tuotantojärjestelmät toimivat suurilla keskustietokoneilla Espoossa, Jyväskylässä ja Oulussa. Näiden tehtävänä oli käsitellä väestö-, vero-, poliisi-, oikeus-, koulutus- ja taloushallinnon suuria tietomääriä.
2. Pientietokoneet
DEC PDP-11-, VAX- ja muut pientietokoneet toimivat aluekeskuksissa ja asiakkailla. Ne mahdollistivat hajautetun tietojenkäsittelyn sekä paikalliset sovellukset.
3. Mikrotietokoneet
MikroMikko-, Nokia PC-, IBM PC- ja DaVa Step/One -laitteet toivat tietojenkäsittelyn käyttäjän omalle työpöydälle. Näistä muodostui myöhemmin työasemapohjaisen hallinnon perusta.
2. Keskustietokoneet
Espoo
VTKK:n pääkeskus sijaitsi Otaniemessä ja sisälsi maan tehokkaimman valtionhallinnon atk-laitteiston.
| Laitteisto | Muisti |
|---|---|
| IBM 3081-K24 | 24 MB |
| Amdahl AS/7000 | 12 MB |
| Amdahl AS/5000 | 5 MB |
| UNIVAC 1100/61E | 1 MW |
| PDP 11/35 | – |
| VAX 11/750 | 3 MB |
Espoo oli käytännössä koko valtionhallinnon suurin tietojenkäsittelykeskus. Täällä toimivat muun muassa väestörekisterin, verotuksen, FINLEXin sekä useiden ministeriöiden järjestelmät.
Jyväskylä
| Laitteisto |
|---|
| IBM S/370 M168 |
| IBM 4341-M12 |
| PDP 11/34 (2 kpl) |
Jyväskylä oli VTKK:n toiseksi tärkein tuotantokeskus. Se tarjosi kapasiteettia erityisesti alueellisille asiakkaille ja toimi osana valtakunnallista varmistettua tuotantoverkkoa.
Oulu
| Laitteisto |
|---|
| IBM S/370 M148 |
Oulun toimipaikka palveli erityisesti Pohjois-Suomen asiakkaita.
Kouvola
| Laitteisto |
|---|
| PDP 11/40 |
| tietoliikennekeskitin |
Kouvola toimi ennen kaikkea tietoliikenteen alueellisena keskuksena.
Tampere ja Turku
Molemmissa toimipaikoissa käytettiin:
- IBM 3705 -etäisohjainta
- PDP 11/34 -laitteita
Ne toimivat tietoliikenneverkon solmupisteinä sekä alueellisina palvelukeskuksina.
3. Suurkonekapasiteetti vuonna 1983
VTKK:n keskuskonekapasiteetti oli kasvanut voimakkaasti viidessä vuodessa.
| Vuosi | MIPS |
|---|---|
| 1979 | 3,2 |
| 1980 | 6,9 |
| 1981 | 8,0 |
| 1982 | 18,4 |
| 1983 | 22,9 |
Kasvu oli yli seitsenkertainen vuosien 1979-1983 aikana. Tämä kuvastaa sekä hallinnon tietoteknistymistä että uusien valtakunnallisten rekisterien käyttöönottoa.
Tallennuskapasiteetti
| Kapasiteetti | 1979 | 1983 |
|---|---|---|
| Levymuisti | 9 GB | 69 GB |
| Massamuisti | 103 GB | 338 GB |
Vuonna 1983 nämä luvut olivat erittäin suuria Suomen mittakaavassa. Väestörekisteri, FINLEX, verojärjestelmät ja muut valtakunnalliset tietokannat kasvattivat kapasiteettitarvetta jatkuvasti.
4. Pientietokonekanta
Asiakkaiden käytössä oli VTKK:n hallinnoimia pientietokoneita seuraavasti:
| Laitetyyppi | Määrä |
|---|---|
| NOVA | 2 |
| PDP-11 | 23 |
| MDS 2400 | 1 |
| VAX 11/750 | 1 |
Yhteensä perinteisiä pientietokoneita oli vähintään 27 kappaletta. Lisäksi VTKK:n omissa toimipaikoissa oli 25 Mikko 3- ja TDS-8 -järjestelmää.
PDP-11 oli yksi Suomen käytetyimmistä pientietokonemalleista 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, ja sillä oli merkittävä rooli VTKK:n hajautetussa tuotantomallissa.
5. Mikrotietokoneiden läpimurto
Vuonna 1983 VTKK laajensi tuotevalikoimaansa merkittävästi.
Käytössä olivat:
- MikroMikko
- Nokia PC
- IBM PC
- DaVa Step/One
VTKK:n tutkimusosasto arvioi laitteiden soveltuvuutta eri käyttötehtäviin ja siirsi niille omia ohjelmistotuotteitaan. Vuosikertomus kuvaa tätä muutosta nimellä ”mikrotietokoneiden maihinnousu”.
Asiakkaiden hallinnassa olleet mikrojärjestelmät
| Laitetyyppi | Määrä |
|---|---|
| Mikko 3 | 96 |
| TDS-8 | 61 |
| Yhteensä | 157 |
Kun mukaan lasketaan muut pientietokoneet, asiakkailla oli yhteensä:
184 pien- ja mikrotietokonetta.
VTKK:n omissa toimipaikoissa oli lisäksi:
- 54 mikrotietokonetta
- 25 Mikko 3- ja TDS-8 -järjestelmää.
6. Päätelaitteet
Keskuskoneisiin oli kytketty yhteensä:
| Laitteet | Määrä |
|---|---|
| Näyttöpäätteet | 1 003 |
| Kirjoittimet | 284 |
| Kirjoitinpäätteet | 14 |
| Pienkone- ja eräpäätteet | 29 |
Näistä asiakkaiden käytössä oli:
- 663 näyttöpäätettä
- 233 kirjoitinta.
Vuonna 1983 yli tuhannen päätteen ympäristö oli Suomen suurimpia suorakäyttöverkkoja.
7. Valtakunnallinen tietoliikenneverkko
VTKK:n tietoliikenneverkko yhdisti:
- Espoon
- Jyväskylän
- Oulun
- Tampereen
- Turun
- Kouvolan
yhdeksi valtakunnalliseksi palveluverkoksi.
Verkon perustan muodostivat nopeat runkolinjat Espoon, Jyväskylän ja Oulun välillä. Tampere ja Turku käyttivät etäohjaimia, kun taas Kouvola oli liitetty keskittimen kautta.
Vuonna 1983 otettiin lisäksi käyttöön toinen 64 kbit/s runkolinja Espoon ja Jyväskylän välille toimintavarmuuden parantamiseksi.
8. VAX-järjestelmien käyttöönotto
Vuoden merkittävin laiteuutuus ei ollut mikrotietokone vaan DEC:n VAX-järjestelmä.
VTKK valitsi keskisuureksi tietokoneeksi:
Digital Equipment Corporation VAX 11/750:n.
Ensimmäinen järjestelmä toimitettiin:
Kotkan keskussairaalaan.
Järjestelmää oli tarkoitus käyttää erityisesti:
- potilashallintoon
- henkilöstöhallintoon
- sairaaloiden paikallisiin tietojärjestelmiin.
Tämä ennakoi myöhempää kehitystä, jossa monet VTKK:n sovellukset siirtyivät pois pelkästä suurkoneympäristöstä.
9. Tekninen arvio vuoden 1983 laitekannasta
Vuoden 1983 lopulla VTKK:n tekninen ympäristö oli Suomen valtionhallinnon edistyneimpiä.
Sen tunnuspiirteitä olivat:
Keskuskoneympäristö
- IBM 3081
- IBM 370 -sarja
- Amdahl-järjestelmät
- UNIVAC 1100
Pientietokoneympäristö
- PDP-11
- VAX
- NOVA
Mikrotietokoneympäristö
- MikroMikko
- Nokia PC
- IBM PC
- DaVa Step/One
Ohjelmistoympäristö
- APL
- TEKO II
- KALK
- MINTTU
- OTSO
- FINLEX
- TEHO
Verkkoympäristö
- valtakunnallinen runkoverkko
- yli tuhat päätettä
- suorakäyttöiset tietokannat
- valtakunnalliset rekisterit.
Historiallinen merkitys
Vuonna 1983 VTKK:n laitekanta edusti siirtymää suurkoneiden aikakaudesta verkottuneen ja hajautetun tietojenkäsittelyn aikakauteen. IBM 3081-, Amdahl- ja UNIVAC-järjestelmät muodostivat edelleen kansallisen tietojenkäsittelyn rungon, mutta MikroMikkojen, IBM PC:iden, VAX-järjestelmien ja päätetietoliikenteen nopea yleistyminen loi perustan sille hallinnon työasemamallille, joka vakiintui Suomessa 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvulla.