VTKK:n vuosikertomus 1974
Kasvua, alueellista toimintaa ja uuden Otaniemen toimitalon valmistelua
Vuosi 1974 näyttäytyy Valtion tietokonekeskuksen henkilöstölehti Compost_1974 -aineistojen perusteella voimakkaan kasvun, organisatorisen kehittämisen ja suuren muuton valmistelun vuotena. Toiminta laajeni niin pääkaupunkiseudulla kuin alueellisissa konetoimistoissa. Samalla henkilöstö valmistautui siirtymään Otaniemen uuteen toimitaloon.
Vuosi lyhyesti
- Toiminnan kasvu kiihtyi ja palvelutuotanto ylitti vuodelle asetetut tavoitteet.
- Alueelliset toimipaikat muodostivat tärkeän osan valtakunnallista palveluverkkoa.
- Otaniemen uuden toimitalon käyttöönottoa ja muuttoa valmisteltiin.
- Tietoturvaa vahvistettiin fyysisillä turvajärjestelmillä ja valvonnalla.
- Henkilöstön liikkuvaa työaikaa kokeiltiin ja työjärjestelyjä kehitettiin.
- Henkilöstön koulutusta pidettiin kasvavan organisaation keskeisenä kehittämiskohteena.
Toiminnan tulos ylitti tavoitteet
Vuoden viimeisessä Compost-lehdessä VTKK:n toiminnan tuloksen todettiin ylittävän vuodelle asetetut tavoitteet. Saavutuksen katsottiin perustuneen ennen kaikkea henkilöstön suunnitelmalliseen työskentelyyn, myönteiseen asenteeseen ja yhteistyöhön eri toimintojen välillä.
Samassa yhteydessä tarkasteltiin organisaation kehitystä vuodesta 1962 lähtien. Runsaassa vuosikymmenessä tietotekniikka, laitteet ja järjestelmät olivat muuttuneet nopeasti. Kirjoituksessa arvioitiin, että VTKK oli pystynyt sopeutumaan ajan vaatimuksiin, vaikka organisaation kehittämisessä nähtiin edelleen tehtävää. Erityisen tärkeänä pidettiin ihmisten muodostamaa työyhteisöä ja yhteistyön toimivuutta.
Valtakunnallinen ja alueellinen palveluverkko
Vuonna 1974 VTKK ei ollut vain Helsingissä toimiva tietokonekeskus, vaan valtakunnallinen palveluorganisaatio. Compost-aineistoissa kuvataan erityisesti Oulun ja Kouvolan toimipaikkoja sekä niiden henkilöstöä ja tehtäviä.
Oulun konetoimisto
Oulun toimipaikassa hoidettiin useiden alueellisten asiakkaiden tietojenkäsittelyä. Aineistossa mainitaan muun muassa seuraavia tehtäviä:
- puumäärien kuutiointia
- puutavaralajien jakaantumisen selvittämistä
- hakkuupaikkojen laskentaa
- korjuun suunnittelulaskentaa
- tilastointia
- puutavaran osapituustietojen käsittelyä
- aktiivisten ja puolesta päivitettyjen asiakkaiden tietojenkäsittelyä.
Oulun konetoimiston toimintaa kuvattiin kasvavaksi. Kasvun nähtiin tuovan mukanaan sekä uusia mahdollisuuksia että lisääntyviä koulutus- ja yhteistyötarpeita. Henkilökunnan koulutusta pidettiin tärkeänä, ja Oulun, Jyväskylän sekä Helsingin käyttötoimintojen yhteistyön kehittämistä pidettiin suotavana.
Kouvolan toimipaikka
Kouvolan toimipaikan esittelyssä henkilöstöön kuuluivat muun muassa operaattorit, ohjelmoijat, käyttöohjelmoijat ja systeemipäälliköt. Kuvaus osoittaa, että alueellisessa yksikössä tarvittiin sekä tuotannon käyttöhenkilöstöä että sovellus- ja järjestelmäosaamista.
Alueellisten toimipisteiden merkitys ei rajoittunut koneiden käyttöön. Toimipaikat muodostivat asiakkaiden lähellä toimivia palveluyksiköitä, joissa yhdistyivät tietokoneajo, ohjelmointi, käyttötoiminta ja yhteydenpito asiakkaisiin.
Otaniemen uuden toimitalon valmistelu
Vuoden 1974 merkittävimpiä muutoksia oli valmistautuminen Otaniemen uuteen toimitaloon. Aineistossa käsitellään uuden rakennuksen tiloja, kalustusta, viestintävälineitä, ruokailujärjestelyjä, tietoliikenneyhteyksiä ja turvajärjestelmiä.
Toimitalon sisustus ja kalustus suunniteltiin mahdollisimman yhtenäiseksi. Julkisten tilojen kalusteissa käytettiin punaista ja mustaa, ja neuvottelu- sekä koulutustiloihin valittiin käyttötarkoitukseen sopivia ratkaisuja. Vanhoja käyttökelpoisia kalusteita oli tarkoitus hyödyntää myös uudessa rakennuksessa.
Sisäinen viestintä
Uuteen toimitaloon suunniteltiin keskusradiolaitteisto, jonka avulla voitiin:
- välittää yleisradio-ohjelmaa
- antaa henkilökunnalle tiedotuksia
- lähettää taustamusiikkia
- jakaa ohjelmaa eri tiloihin ja kerroksiin.
Ohjelmaa voitiin välittää tuotanto-osaston tiloihin, toimisto-osastolle ja eri kerroksiin. Koulutuksen kaiutinjärjestelmä oli suunniteltu erilliseksi kokonaisuudeksi.
Tietoliikenne ja modeemit
Otaniemeen siirtymiseen liittyi huomattava määrä tietoliikennetekniikkaa. Aineiston mukaan modeemeja tarvittiin tietokoneeseen liitettävien tietoliikenneyhteyksien sovittamiseen. Modeemeja käytettiin esimerkiksi:
- tietokoneiden pistokeliitäntöihin
- puhelinverkon liitäntöihin
- sähköverkon liitäntöihin.
Otaniemeen arvioitiin siirrettävän noin 150 modeemia. Uudessa rakennuksessa varattiin laajentumiselle tilaa siten, että järjestelmä saattoi kasvaa moninkertaiseksi. Modeemien sijoituksessa tavoiteltiin hallittavuutta ja huollettavuutta.
Tietoliikennejärjestelyissä oli kyse sekä asiakkaiden etäyhteyksien jatkuvuudesta että uuden toimitalon teknisestä valmiudesta. Suuri modeemimäärä kertoo, kuinka keskeiseksi etäkäsittely ja tietoliikenne olivat jo vuonna 1974 muodostuneet.
Tietoturva ja toimitilojen suojaaminen
Otaniemen toimitalossa tietoturva painottui erityisesti fyysiseen turvallisuuteen, kulunvalvontaan ja kriittisten tilojen suojaamiseen. Aineistossa kuvataan huomattavia turvallisuusinvestointeja.
Turvajärjestelyihin kuuluivat:
- IBM S/7 -tietokoneeseen kytketty valvontajärjestelmä
- lukitut ovet
- varmuuslukot
- porttipuhelimet
- televisiokamerat
- sisäänkäyntien yhteydessä olevat valvontaratkaisut
- vierailijoiden kulun seuranta
- valvotut avainkaapit
- kriittisten tilojen erillinen valvonta
- varavoimaan liittyvät järjestelyt.
Aineiston mukaan varmuusovien, IBM S/7 -järjestelmän, palohälytyksen, murtohälytyksen, valvontalaitteiden sekä niiden suunnittelun ja asennuksen yhteishinta oli noin 500 000 markkaa. IBM S/7:n kuulovaroihin eli järjestelmää täydentäviin valvonta- ja ilmaisulaitteisiin käytettiin lisäksi noin 20 000 markkaa.
Turvallisuuden tavoitteena oli tehdä toimitilasta mahdollisimman vaikeasti luvatta käytettävä ja samalla suojata toiminnan kannalta tärkeät järjestelmät. Aineistossa todetaan, ettei vastaavan laajuista turvallisuusjärjestelmää todennäköisesti ollut tuolloin muualla Suomessa.
Henkilöstö ja työyhteisö
Vuoden 1974 Compost-aineistot välittävät kuvan nopeasti kasvavasta, monialaisesta työyhteisöstä. Henkilöstössä oli muun muassa:
- operaattoreita
- ohjelmoijia
- systeemipäälliköitä
- käyttöohjelmoijia
- jaostopäälliköitä
- toimisto- ja henkilöstöhallinnon työntekijöitä
- konekirjoittajia
- asentajia ja teknistä henkilöstöä.
Lehden henkilöstöpalstat, toimipaikkaesittelyt ja haastattelut osoittavat, että sisäisellä viestinnällä pyrittiin tekemään eri yksiköiden henkilöstöä toisilleen tutuksi. Kasvavassa organisaatiossa tämä oli tärkeää etenkin silloin, kun toimintaa harjoitettiin usealla paikkakunnalla.
Liukuva työaika
Liukuvaa työaikaa kokeiltiin kolmen kuukauden ajan. Compost selvitti henkilöstön kokemuksia järjestelmästä haastattelemalla eri tehtävissä toimivia työntekijöitä.
Kokemukset olivat pääosin myönteisiä. Liukumisen koettiin:
- helpottavan työmatkojen sovittamista
- vähentävän liikenteen ruuhkahuippuihin osumista
- tukevan perheen ja työn yhteensovittamista
- antavan työntekijälle enemmän mahdollisuuksia järjestää työpäivänsä.
Ongelmia aiheuttivat työaikailmoitukset, leimauskäytännöt ja liukumien ennakoiminen. Asiakaspalvelun ja tuotannon jatkuvuus oli edelleen varmistettava, joten järjestelmän käyttö edellytti yksiköiden sisäistä sopimista.
Koulutus ja osaamisen kehittäminen
Nopea tekninen kehitys asetti henkilöstölle jatkuvia oppimisvaatimuksia. Erityisesti alueellisten toimipaikkojen yhteydessä korostettiin koulutuksen tarvetta. Oulun konetoimiston kuvauksessa henkilöstökoulutus mainitaan yhtenä toiminnan kasvun keskeisistä haasteista.
Koulutukseen liittyi myös toimitilojen kehittäminen. Otaniemen toimitaloon suunniteltiin koulutuskäyttöön tarkoitettuja tiloja sekä oma kaiutin- ja viestintäratkaisu. Tämä kertoo koulutuksen vakiintuneesta asemasta osana VTKK:n toimintaa.
Henkilöstön vaihtuvuus
Joulukuun numerossa julkaistiin luettelot VTKK:hon 15. marraskuuta ja 12. joulukuuta 1974 välisenä aikana tulleista ja organisaatiosta eronneista henkilöistä. Luetteloissa esiintyvät Helsingin lisäksi alueelliset yksiköt, kuten Oulu ja Jyväskylä.
Työpaikkaruokailu ja henkilöstöpalvelut
Otaniemen toimitaloon suunniteltiin kolme ruokailutilaa: henkilöstöravintola, kahvila ja yöruokala. Ruokailu- ja kahvilatoiminnan järjestämistä varten oli tarkoitus nimetä vastuuhenkilö.
Keittiö suunniteltiin nykyaikaiseksi. Ruokaa voitiin käsitellä eri menetelmillä, ja lämmitys- sekä jäähdytysratkaisuissa hyödynnettiin ajan uutta tekniikkaa. Yöruokalassa oli tarkoitus tarjota kylmäsäilytettäviä aterioita yövuorossa työskenteleville.
Henkilöstöpalvelujen kehittäminen liittyi suoraan toiminnan luonteeseen. Tietokonekeskuksen tuotanto ei rajoittunut tavalliseen virka-aikaan, joten myös ruokailu- ja työaikajärjestelyjen oli tuettava vuorotyötä.
Vuoden 1974 merkitys
Vuosi 1974 oli VTKK:lle siirtymävaihe. Organisaatio oli kasvanut suureksi valtakunnalliseksi tietojenkäsittelypalvelujen tuottajaksi, jonka toimintaan kuuluivat keskustietokonepalvelut, alueelliset konetoimistot, tietoliikenneyhteydet, ohjelmointi, järjestelmätyö, koulutus ja asiakaspalvelu.
Vuoden kehitystä leimasivat erityisesti:
- Toiminnan kasvu ja tavoitteiden ylittäminen. Palvelutuotannon vahvistuminen perustui henkilöstön yhteistyöhön ja suunnitelmalliseen työskentelyyn.
- Valtakunnallisen toiminnan vahvistuminen. Oulun, Kouvolan, Jyväskylän ja muiden toimipaikkojen tehtävät osoittivat, että tietojenkäsittelypalveluja tuotettiin lähellä alueellisia asiakkaita.
- Otaniemen toimitaloon valmistautuminen. Uudet tilat, tietoliikennejärjestelyt, henkilöstöpalvelut ja turvaratkaisut loivat perustaa seuraavien vuosien kasvulle.
- Henkilöstöpolitiikan uudistuminen. Liukuva työaika, koulutus, sisäinen viestintä ja henkilöstön osallistuminen olivat näkyvästi esillä.
- Tietoturvan järjestelmällistyminen. Fyysinen turvallisuus, kulunvalvonta ja tekninen valvonta muodostivat aiempaa yhtenäisemmän turvallisuuskokonaisuuden.
Yhteenveto
Vuonna 1974 Valtion tietokonekeskus oli muuttumassa perinteisestä keskitetystä tietokonepalvelusta laajaksi, verkottuneeksi ja alueellisesti toimivaksi palveluorganisaatioksi. Compost-lehdet täydentävät kuvaa tuomalla esiin henkilöstön arjen, alueellisten toimipaikkojen työn, Otaniemen muuton valmistelun ja uudenlaisen turvallisuusajattelun.
Vuosi oli sekä menestyksekkään toiminnan että suuren valmistautumisen aikaa. Vuoden aikana rakennetut tekniset, organisatoriset ja henkilöstölliset valmiudet loivat perustan VTKK:n kehitykselle 1970-luvun jälkipuoliskolla.
Liikevaihto noin 30 milj. markkaa, Henkilöstö noin 550 henkilöä