VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1979

Johdanto

Vuonna 1979 Valtion tietokonekeskus eli VTKK ylläpiti yhtä Suomen merkittävimmistä tietoteknisistä infrastruktuureista. Sen laitekantaan kuului IBM- ja Univac-suurtietokoneita, PDP-pientietokoneita, kotimaisia TDS-8- ja MIKKO 3 -järjestelmiä, lähes sata asiakkaiden käytössä ollutta näyttöpäätettä sekä valtakunnallista tietojenkäsittelyä tukeneita eräpäätteitä ja tietoliikenneyhteyksiä. Vuoden suurimmat tekniset uudistukset olivat IBM System/370 Model 168 -suurtietokoneen ja IBM 3800 -sivukirjoitinjärjestelmän käyttöönotto Espoossa sekä massamuisti-, levymuisti- ja magneettinauhakapasiteetin huomattava kasvattaminen.

Johdanto

Vuosi 1979 oli VTKK:n tietotekniikassa nopean kasvun ja laitteiston uudistamisen aikaa. Keskustietokoneiden käyttöpalvelujen kysyntä kasvoi noin 23 prosenttia. Keskustietokoneiden kuormitus nousi 83 miljoonaan käsittely-yksikköön, eräkäsittelytöitä suoritettiin yli 330 000 ja suorakäyttöjärjestelmissä tehtiin lähes 8,5 miljoonaa kyselyä. Rivi- ja sivukirjoittimilla tuotettiin noin 1,3 miljardia tulostusriviä.

Vuoden alkupuolella kapasiteetti ei enää riittänyt kasvaneeseen kysyntään, minkä vuoksi VTKK joutui ostamaan tietokoneaikaa myös ulkopuolisilta toimittajilta. Tilanne muuttui ratkaisevasti 30. huhtikuuta 1979, kun Espoon uusi IBM System/370 Model 168 otettiin tuotantokäyttöön.

Kolme keskeistä muutosta vuonna 1979

Espoon keskustietokonekapasiteettia kasvatettiin merkittävästi. IBM System/370 Model 148 korvattiin huomattavasti tehokkaammalla IBM System/370 Model 168 -keskusyksiköllä.
Tulostustekniikka siirtyi uuteen aikakauteen. Espooseen hankittu IBM 3800 käytti laseriin perustuvaa elektrofotografista tekniikkaa perinteisen vasaratulostuksen sijasta.
Hajautettu tietojenkäsittely laajeni. VTKK:n hallinnassa oli asiakkaiden tiloissa 49 pientietokonetta, 98 näyttöpäätettä ja kolme eräpäätettä.

VTKK:n keskustietokoneet ja alueellinen laitekanta

Vuoden 1979 lopussa VTKK:n tietotekninen infrastruktuuri jakautui Espoon pääkeskuksen sekä Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Kouvolan toimipisteiden kesken.

Espoon pääkeskus

Espoo muodosti VTKK:n valtakunnallisen tietojenkäsittelyn teknisen ytimen. Sen käytössä olivat:

IBM System/370 Model 168, keskusmuisti 5 megatavua
IBM System/370 Model 145, keskusmuisti 1 megatavu
Univac 1108, muisti 256 kilosanaa, OPM
PDP-11/35, muisti 256 kilotavua
pientietokoneita
näyttöpäätteitä
IBM 3800 -sivukirjoitinjärjestelmä
laajennettu massamuisti-, levymuisti- ja magneettinauhaympäristö.

Espoon IBM System/370 Model 168 oli vesijäähdytteinen suurtietokone. Sen keskusyksikkönopeus oli noin viisinkertainen aikaisempaan IBM System/370 Model 148 -koneeseen verrattuna. Uuden koneen avulla kyselypalvelujen päivittäiset katkot vähenivät, A-kone voitiin rauhoittaa kyselyjen hoitamiseen ja ROSCOE-palvelun kapasiteetti parani.

IBM selvitti mittausohjelmilla uuden koneen kanavaliikennettä ja mahdollisia pullonkauloja. Samalla VTKK pyrki ohjaamaan asiakkaiden töitä massamuistin ja nopeampien 6250 bittiä tuumalla tallentavien magneettinauhayksiköiden käyttöön, koska manuaalisia työvaiheita vaatineiden eräajojen kokonaisläpimenoajat olivat automaattisia ajoja pidempiä.

Jyväskylän toimipiste

Jyväskylässä oli vuoden lopussa:

IBM System/370 Model 148, keskusmuisti 2 megatavua
pientietokone
eräpääte
näyttöpäätteitä.

Espoosta vapautunut IBM System/370 Model 148 siirrettiin Jyväskylään. Sillä korvattiin saman mallisarjan pienemmällä keskusmuistilla varustettu kone. Samalla Jyväskylän levymuistikapasiteettia lisättiin.

Oulun toimipiste

Oulussa oli käytössä:

IBM System/360 Model 50, keskusmuisti 512 kilotavua
pientietokone
eräpääte
näyttöpäätteitä.

IBM System/360 Model 50 edusti VTKK:n vanhempaa keskustietokonesukupolvea. Vuonna 1979 hyväksytyssä pidemmän aikavälin laitteistosuunnitelmassa Oulun jo yli kymmenen vuotta palvellut keskisuuri tietokone oli tarkoitus myöhemmin poistaa käytöstä vanhentuneena ja epätaloudellisena sekä korvata uudemmalla keskisuurella tietokoneella.

Tampereen toimipiste

Tampereella oli:

PDP-11/34, keskusmuisti 224 kilotavua
näyttöpäätteitä.

Turun toimipiste

Turussa oli:

PDP-11/34, keskusmuisti 248 kilotavua
pientietokone
näyttöpäätteitä.

Kouvolan toimipiste

Kouvolassa oli:

PDP-11/40, keskusmuisti 192 kilotavua
näyttöpäätteitä.

PDP-11-sarjan koneet muodostivat VTKK:n alueellisen pientietokoneympäristön keskeisen laiteperheen. Niillä voitiin tukea paikallista tietojenkäsittelyä, tiedontallennusta ja yhteyksiä keskitettyihin järjestelmiin. Jälkimmäinen kuvaus on laitekokonaisuudesta tehtävä toiminnallinen yhteenveto, sillä toimintakertomus ei erittele jokaisen toimipisteen PDP-koneen yksittäisiä tehtäviä.

Asiakkaiden pientietokoneet

Vuoden 1979 lopussa asiakkaiden tiloissa oli yhteensä 49 VTKK:n hallinnassa olevaa pientietokonetta. Vuoden aikana toimitettiin 28 uutta pientietokonelaitteistoa varus- ja sovellusohjelmistoineen.

Pientietokonemalli	Määrä
NOVA 3/D	1
PDP-11/05	1
PDP-11/34	21
PDP-11/04	1
MDS 2400	1
TDS-8	20
MIKKO 3	4
Yhteensä	49

Kotimaiset TDS-8- ja MIKKO 3 -tietokoneet

Kotimaisen tietokoneteollisuuden hyödyntäminen oli VTKK:n tutkimus- ja kehitystyön keskeinen tavoite. Nokian MIKKO 3 -tietokoneelle toteutettiin täydellinen FAS-ohjelmointikieli sekä VTKK:n suunnittelema FASOS-käyttöjärjestelmä. Televan TDS-8:n ohjelmistoja kehitettiin edelleen.

TDS-8 oli asiakkaiden pientietokoneista toiseksi yleisin malli. Niitä oli vuoden lopussa 20. MIKKO 3 -koneita oli neljä. Yhdessä PDP-11/34-koneiden kanssa nämä laitteet kuvasivat muutosta täysin keskitetystä suurtietokonekäsittelystä kohti hajautettua, asiakasorganisaatioissa tapahtuvaa tietojenkäsittelyä.

Päätelaitteet ja suorakäyttö

Asiakkaiden käytössä oli vuoden 1979 lopussa:

98 näyttöpäätettä
3 eräpäätettä.

Näyttöpäätteet mahdollistivat tietojen kyselyn ja päivittämisen suoraan VTKK:n tietojärjestelmissä. Suorakäyttöjärjestelmissä tehtiin vuoden aikana lähes 8,5 miljoonaa kyselyä. Päätteitä käytettiin muun muassa poliisin kyselyjärjestelmissä ja anastetun omaisuuden rekisterissä.

Myös ohjelmatestausta ja tietokoneajojen valmistelua siirrettiin aikaisempaa enemmän päätteiden välityksellä tehtäväksi. Tavoitteena oli parantaa tuottavuutta ja vähentää manuaalisia työvaiheita.

Massamuistit, levyt ja magneettinauhat

Pelkkä keskusyksikön vaihtaminen ei riittänyt kasvaneen työmäärän hoitamiseen. Vuonna 1979 VTKK kehitti yhtä aikaa useita tallennus- ja oheislaiteympäristön osia:

Espoon massamuistijärjestelmää laajennettiin
levymuistikapasiteettia lisättiin Espoossa ja Jyväskylässä
magneettinauhayksiköiden tiedonsiirtonopeutta kasvatettiin
nauhojen tallennustiheyttä nostettiin
suorakäyttöä tukevan tallennuskapasiteetin määrää lisättiin.

Vuoden suunnitelmassa Espoon massamuistikapasiteetti oli tarkoitus kolminkertaistaa. Magneettinauhayksiköiden mallinvaihdoksen arvioitiin nelinkertaistavan tallennustiheyden.

Laajennukset olivat välttämättömiä, koska tehokas keskusyksikkö olisi muuten jäänyt odottamaan hitaampia oheislaitteita. VTKK tarkasteli siksi kokonaisuutta keskusyksiköiden, kanavaliikenteen, levymuistien, massamuistien ja magneettinauhojen muodostamana tuotantojärjestelmänä.

IBM 3800 -sivukirjoitin

Vuoden näkyvimpiin laiteuudistuksiin kuului IBM 3800 -sivukirjoitinjärjestelmä, joka asennettiin Espoon konesaliin kevään 1979 aikana. VTKK oli IBM:n jälkeen järjestelmän toinen käyttäjä Suomessa.

IBM 3800:n toiminta perustui elektrofotografiseen tulostukseen ja lasersäteeseen. Se merkitsi selvää muutosta aikaisempien rivikirjoittimien mekaaniseen vasaratekniikkaan verrattuna. Järjestelmä myös valvoi tulostusjäljen laatua ja pysähtyi, jos jälki heikkeni liikaa.

Tulostuksessa voitiin käyttää:

10, 12 tai 15 merkkiä tuumalla
6, 8 tai 12 riviä tuumalla
useita kirjasinmalleja
isoja ja pieniä kirjaimia
käyttäjäkohtaisesti määriteltyjä merkkivalikoimia
sähköisesti tuotettuja lomakepohjia.

Sähköisten lomakepohjien avulla oli mahdollista vähentää esipainettujen lomakkeiden käyttöä. Lähteen mukaan VTKK:ssa oli tuolloin käytössä noin 570 erilaista lomaketta. IBM 3800 ei kuitenkaan soveltunut kaikkiin tehtäviin. Palkkalomakkeita ei voitu siirtää sille läpilyöntitekniikan vuoksi, eivätkä tarrat kestäneet laitteen kuumennusvaihetta.

Tietoliikenne ja verkkoympäristö

Vuoden 1979 verkkorakenne

VTKK:n verkkoympäristö rakentui keskustietokoneiden, alueellisten toimipisteiden, asiakasorganisaatioiden pientietokoneiden sekä näyttö- ja eräpäätteiden välisistä tiedonsiirtoyhteyksistä. Toimintakertomus ei esitä verkosta yhtä kattavaa topologiakaaviota eikä luettele kaikkia yhteysnopeuksia, modeemeja tai linjatyyppejä. Se kuitenkin osoittaa, että tietoliikenne oli olennainen osa suorakäyttöä, etäeräkäsittelyä ja hajautettujen järjestelmien toimintaa.

Verkon keskeisiä solmupisteitä olivat:

Espoon keskustietokoneympäristö
Jyväskylän ja Oulun keskuskoneet
Tampereen, Turun ja Kouvolan PDP-11-laitteistot
asiakkaiden 49 pientietokonetta
asiakkaiden 98 näyttöpäätettä
asiakkaiden kolme eräpäätettä.

Eräkäsittely ja suorakäyttö

VTKK:n palvelutuotannossa toimivat rinnakkain eräkäsittely ja suorakäyttö. Eräkäsittelyssä työt toimitettiin keskustietokoneelle käsiteltäviksi kokonaisuuksina. Etäeräpäätteet mahdollistivat töiden lähettämisen ja tulosten vastaanottamisen toiselta paikkakunnalta.

Suorakäyttö puolestaan perustui näyttöpäätteisiin, joiden kautta käyttäjät tekivät kyselyjä ja päivityksiä järjestelmiin. Vuoden lähes 8,5 miljoonaa kyselyä osoittaa, että päätetyöskentely oli jo laajamittaista eikä enää vain kokeilutoimintaa.

Tietoliikenneohjelmistot ja standardit

Vuonna 1979 VTKK käytti huomattavan työpanoksen eri tietokoneiden tietoliikenneohjelmistoihin ja määritteli tietoliikenteen kehittämisperiaatteet.

Vuoden lopulla valmistauduttiin Suomessa keväällä 1980 yleiseen käyttöön tulevaan Yleiseen datasiirtoverkkoon eli YDV:hen. Kyse oli puhelinverkosta erotettuja kanavia käyttävästä digitaalisesta verkosta, jonka kautta tietoa voitiin siirtää päätteiden ja tietokoneiden välillä.

VTKK seurasi myös valmistajakohtaisten verkkoarkkitehtuurien ja kansainvälisten standardien kehitystä. Compostissa mainitaan muun muassa:

IBM SNA eli Systems Network Architecture
DECNET
ISO:n valmistelema OSI-arkkitehtuuri
HDLC
CCITT X.21
CCITT X.25
virtuaalipääte- ja tiedostonsiirtoprotokollien kehitys.

VTKK valmistautui kokeilemaan IBM:n SNA-arkkitehtuuriin liittyvää ohjelmistoa keväällä 1980. Vuoden 1979 verkko oli siten siirtymävaiheessa valmistajakohtaisista pääte- ja eräyhteyksistä kohti standardoidumpia datasiirtoverkkoja.

Käyttöjärjestelmät ja varusohjelmistot

IBM System/370 -ympäristön yhteydessä valmisteltiin siirtymistä MVS-käyttöjärjestelmään. Vuoden 1979 jälkipuoliskolla MVS:n käyttöönottoon tähtäävät tehtävät vaativat huomattavan työpanoksen, vaikka varsinainen käyttöönotto ajoittui vuoteen 1980.

Keskeisiä ohjelmisto- ja käyttöympäristöjä olivat lisäksi:

ROSCOE, pääte- ja ohjelmointikäyttöä tukenut ympäristö
FAS, VTKK:n käyttämä ohjelmointikieli
FASOS, mm. MIKKO 3:lle toteutettu käyttöjärjestelmä
TEKO, mikrotietokoneiden tekstinkäsittelyohjelmisto
TITO, tiedontallennusohjelmisto
TIPO, tiedostojen kysely- ja päivitysohjelmisto
MINTTU, tietojen talletus- ja hakuohjelmisto
ATMS, tekstinkäsittelyohjelmisto
kokeiltavana ollut APL-suorakäyttöpalvelu.

TIPO siirrettiin vuoden aikana mikrotietokoneympäristöön. TITO-ohjelmistoa oli vuoden vaihteeseen mennessä toimitettu asiakkaille lähes 40 kappaletta.

Laitekannan käyttömäärät vuonna 1979

Käyttöä kuvaava mittari	Vuoden 1979 määrä
Keskustietokoneiden kuormitus	83 miljoonaa käsittely-yksikköä
Eräkäsittelytyöt	yli 330 000
Suorakäyttökyselyt	lähes 8,5 miljoonaa
Tulostetut rivit	noin 1,3 miljardia
Asiakkaiden pientietokoneet	49
Asiakkaiden näyttöpäätteet	98
Asiakkaiden eräpäätteet	3
Vuoden aikana toimitetut pientietokonelaitteistot	28

VTKK:n laitekanta muodosti jo vuonna 1979 laajan, päivittäin käytetyn tietojenkäsittely-ympäristön.

Vuoden 1979 laitekannan historiallinen merkitys

VTKK:n tekninen ympäristö oli vuonna 1979 yhdistelmä kolmea tietojenkäsittelyn kehitysvaihetta.

Ensimmäisen kerroksen muodostivat keskitetyt IBM- ja Univac-suurtietokoneet. Ne käsittelivät suuria valtakunnallisia rekistereitä, eräajoja ja suorakäyttöjärjestelmiä.

Toisen kerroksen muodostivat alueelliset IBM- ja PDP-tietokoneet Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Kouvolassa. Ne veivät tietojenkäsittelykapasiteettia lähemmäksi alueellisia toimijoita.

Kolmannen kerroksen muodostivat asiakkaiden omissa tiloissa sijainneet pientietokoneet ja päätelaitteet. Niiden avulla tiedontallennusta, tekstinkäsittelyä, laskentatoimea ja järjestelmien käyttöä voitiin hajauttaa virastoihin ja muihin asiakasorganisaatioihin.

Vuoden 1979 uudistukset ennakoivat 1980-luvun tietojenkäsittelyä: suorakäytön kasvua, alueellisia verkkoja, kotimaisia mikrotietokoneita, standardoituja tiedonsiirtoprotokollia ja käyttäjien työpöydille ulottuvaa päätetyöskentelyä.

Yhteenveto

Vuonna 1979 VTKK:n tietoteknisen laitekannan ytimen muodostivat Espoon IBM System/370 Model 168 sekä muut IBM- ja Univac-keskustietokoneet. Niitä täydensivät alueelliset PDP-11-järjestelmät, asiakkaiden 49 pientietokonetta, 98 näyttöpäätettä, kolme eräpäätettä sekä nopeasti kehittyvä tietoliikenneympäristö.

Vuoden tärkein laiteuudistus oli IBM System/370 Model 168:n käyttöönotto. Sen rinnalla IBM 3800 -sivukirjoitin, laajennetut massamuistit, nopeammat magneettinauhayksiköt ja lisääntynyt levykapasiteetti muuttivat VTKK:n tuotantoympäristöä kokonaisvaltaisesti.

Laitekanta ei ollut vain kokoelma yksittäisiä tietokoneita. Se muodosti valtakunnallisen palveluverkoston, jossa keskustietokoneet, alueelliset toimipisteet, asiakaslaitteet, päätteet, ohjelmistot ja tiedonsiirtoyhteydet toimivat yhtenä kokonaisuutena.

Hakukoneoptimoinnin lisätiedot

SEO-otsikko:
VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1979: tietokoneet, päätteet ja tietoverkot

Meta-kuvaus:
Tutustu Valtion tietokonekeskuksen vuoden 1979 laitekantaan: IBM- ja Univac-suurtietokoneet, PDP-11-, TDS-8- ja MIKKO 3 -koneet, IBM 3800 -sivukirjoitin, päätelaitteet ja tietoliikenneverkot.

Avainfraasi:
VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1979

Toissijaiset hakusanat:
Valtion tietokonekeskus, VTKK, IBM 370/168, IBM 3800, Univac 1108, PDP-11, TDS-8, MIKKO 3, tietotekniikan historia, tietoliikenne 1979, Suomen ICT-historia

Ehdotettu verkko-osoitteen polkutunnus:
vtkk-tietotekninen-laitekanta-1979