Vuvuosikatsaus on laadittu samalla rakenteella kuin muut VTKK:n vuosikertomussivut. Katsaus perustuu vuoden 1995 Compost-lehtiin, koska varsinaisen vuoden 1995 vuosikertomuksen talous- ja tilinpäätöstietoja ei ole saatavilla.

VTKK vuonna 1995: sähköistä viestintää, kansainvälistymistä ja uusia palveluja

Vuosi 1995 oli VTKK-konsernissa voimakkaan uudistumisen aikaa. Tietotekniikan painopiste siirtyi keskuskoneympäristöistä verkottuneisiin palvelin- ja työasemaratkaisuihin, sähköiseen viestintään sekä hajautettujen tietojärjestelmien hallintaan. Samalla VTKK vahvisti asemaansa valtionhallinnon, kuntien ja yritysten tietotekniikkakumppanina.

Vuoden aikana toteutettiin merkittäviä sähköisen viestinnän ratkaisuja tasavallan presidentin kanslialle ja eduskunnalle, kehitettiin julkishallinnon asianhallintaa sekä laajennettiin tietopalvelu-, käyttöpalvelu- ja tulostuspalveluja. Kansainvälistymistä edistettiin EU-yhteistyöllä, Baltiaan suuntautuneella toiminnalla ja Pietariin perustetulla logistiikkayhtiöllä.

Vuoden 1995 pääkohdat

• Sähköisen viestinnän ratkaisut etenivät presidentin kansliassa ja eduskunnassa.
• Käyttöpalvelujen tarjontaa laajennettiin keskuskoneista palvelin-, työasema-, tietoliikenne- ja sovelluspalveluihin.
• VTKK osallistui EU-hankkeisiin ja vahvisti kansainvälistä toimintaansa Virossa ja Venäjällä.
• Kuntien asianhallintaa, sähköisiä palveluja ja rekisterien yhteiskäyttöä kehitettiin.
• Tulostuspalvelu kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi tulostuspalveluksi.
• Konsernin sisäistä yhteistyötä, teknologiastrategiaa ja yhteisiä toimintaprosesseja vahvistettiin.

Taloudellinen lähtökohta vuodelle 1995

Vuoteen 1995 lähdettiin taloudellisesti vahvistuneesta tilanteesta. Vuonna 1994 VTKK-konsernin liikevaihto oli 622,8 miljoonaa markkaa, mikä merkitsi 5,1 prosentin kasvua edellisvuodesta. Liikevoitto oli 38,3 miljoonaa markkaa ja tilikauden voitto 30,5 miljoonaa markkaa. Konsernin henkilöstömäärä oli vuoden 1994 lopussa 1 050, ja määrä oli kasvanut vuoden aikana lähes 50 henkilöllä. Uusia työntekijöitä palkattiin erityisesti myyntiin ja suunnitteluun.

Julkisen hallinnon osuus konsernin myynnistä oli edelleen runsaat kaksi kolmasosaa, mutta yksityissektorille suuntautunut myynti kasvoi 70 prosenttia. Myynti lisääntyi erityisesti käsittely- ja tietopalveluissa sekä taloushallinnon järjestelmäpalveluissa.

Vuoden 1995 varsinaisia tilinpäätöslukuja ei ole käytettävissä. Tästä syystä tämän katsauksen talousluvut kuvaavat vuoden 1995 alun lähtötilannetta eivätkä vuoden 1995 lopullista tilinpäätöstä.

Käyttöpalvelut monipuolistuivat

VTKK-Käyttöpalvelu Oy:n toimitusjohtajana aloitti Arto Sahla. Hänen mukaansa yhtiön keskeinen haaste oli kehittää uusia liiketoiminta-alueita siten, että VTKK säilyttäisi asemansa yhtenä Suomen merkittävimmistä tietotekniikan palvelukeskuksista.

Palvelujen painopiste oli siirtymässä keskuskoneista palvelin- ja työasemaympäristöihin. VTKK:n vahvuutena oli mahdollisuus tarjota kokonaispalveluja, joihin kuuluivat keskuskone-, palvelin- ja tietoliikennepalvelut, etätyöasemat sekä sovellusten valvonta. Erityiseksi tulevaisuuden alueeksi tunnistettiin verkkojen ja hajautettujen tietojenkäsittely-ympäristöjen hallinta.

Muutos edellytti henkilöstön osaamisen uudistamista. Koulutuksen avulla pyrittiin siirtämään osaamista perinteisistä keskuskonepalveluista uusiin palvelin-, työasema- ja verkkopalveluihin.

Tasavallan presidentin kanslia sähköiseen viestintään

Huhtikuun 7. päivänä tasavallan presidentille Martti Ahtisaarelle luovutettiin presidentin kanslian käyttöön toteutettu sähköpostijärjestelmä. Ratkaisu antoi presidentille ja hänen kanslialleen välineet sähköiseen viestintään eri puolille maailmaa.

Luovutustilaisuudessa olivat VTKK-Yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Juhani Ryhänen sekä VTKK-Valtionjärjestelmät Oy:n toimitusjohtaja Pentti Heikkinen ja osastopäällikkö Risto Lehtinen. Hanke osoitti, että sähköposti oli siirtymässä yksittäisestä työvälineestä valtion ylimmän johdon keskeiseksi viestintäkanavaksi.

Eduskunnalle uusi sähköinen viestintäjärjestelmä

VTKK sai vuonna 1995 tehtäväkseen toimittaa eduskunnalle uuden sähköisen viestintäjärjestelmän. Ratkaisuksi valittiin Novell GroupWise, jonka käyttäjäpiiriin oli määrä tulla yhteensä noin 600 henkilöä.

Hankkeen tavoitteena oli yhdistää tekstinkäsittely, sähköposti ja työryhmäohjelmistot yhdeksi hallittavaksi kokonaisuudeksi. Järjestelmään kuuluivat myös ulkoiset yhteydet kansanedustajien etäkäyttöä ja Internet-viestintää varten. VTKK-Valtionjärjestelmät Oy ja VTKK-Toimistojärjestelmät Oy vastasivat toimituksesta yhdessä.

Sähköpostiratkaisu rakennettiin kesän aikana, minkä jälkeen järjestelmää oli tarkoitus laajentaa vaiheittain kaikkiin eduskunnassa työskenteleviin henkilöihin. Käyttäjien koulutus ja laajempi käyttöönotto ajoittuivat syksyyn 1995.

EU-jäsenyys avasi uusia mahdollisuuksia

Suomen EU-jäsenyys näkyi VTKK:n toiminnassa sekä tietopalveluina että kansainvälisinä kehityshankkeina. VTKK-Tietopalvelu Oy toimi EU-tiedon kansallisena välittäjänä. EU:n komission julkaisutoimiston kuvausryhmä vieraili helmikuussa kuvaamassa VTKK-Tietopalvelun EUROBASES-toimintaa sekä VTKK-Käyttöpalvelun valvontakeskusta ja konesalia. Aineistoa käytettiin komission julkaisutoimintaa esittelevässä videossa.

VTKK osallistui myös EU:n Telematics Applications Programme -tutkimusohjelmaan. Hankkeet nähtiin VTKK:ssa eräänlaisena EU-akatemiana, jonka avulla henkilöstö oppi EU-ohjelmien toimintatapoja, kansainvälistä projektityötä ja eri maiden organisaatioiden välistä yhteistyötä.

EU-hankkeisiin haettiin asiantuntijoita muun muassa väestötietojen, liikenteen, verotuksen, terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja tietoliikenteen alueille. Tavoitteena oli muodostaa riittävän laaja ja osaava kansainväliseen yhteistyöhön kykenevä asiantuntijajoukko.

Julkiset hankinnat sähköiseen seurantaan

Julkisia hankintoja koskevat tarjouspyynnöt tuotiin VTKK:n henkilöstön saataville Elvi-järjestelmän ilmoitustaululle. Tiedot koottiin kotimaisesta TATI-tarjoustietokannasta ja eurooppalaisesta TED-tietokannasta.

Palvelun tarkoituksena oli helpottaa myyjien työtä ja parantaa eri VTKK-yhtiöiden mahdollisuuksia reagoida julkishallinnon sekä Euroopan unionin alueella julkaistuihin tarjouspyyntöihin. Samalla sähköinen tiedonvälitys alkoi korvata aiemmin käytettyä faksijakelua.

Kansainvälistyminen Virossa ja Venäjällä

VTKK-Yritysjärjestelmiin kuuluva VTKK-International valmisteli VTKK Baltic Ltd:n perustamisen. VTKK-Yhtymän kokonaan omistama tytäryhtiö oli aloittanut toimintansa vuoden 1994 lopulla ja loi pohjaa toiminnan laajentamiselle Baltiaan.

Pietarissa käynnistettiin puolestaan Logistics Nord Ltd., jonka VTKK-Yhtymä Oy, Suomen PT ja venäläiset yhteistyökumppanit perustivat logistiikan tietotekniikkayhtiöksi. Yhtiön viralliset avajaiset järjestettiin 4. huhtikuuta 1995.

Logistics Nordin tavoitteena oli kehittää Suomen ja Venäjän välisiä logistisia ketjuja, yhdenmukaistaa aikatauluja ja tullimuodollisuuksia sekä parantaa kuljetusten toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Hanke liittyi Suomen, Venäjän ja Euroopan unionin väliseen logistiikka- ja telematiikkaohjelmaan. Yhtiön toimitusjohtajaksi nimitettiin Tuula Perilä-Jankola.

Yritysjärjestelmät ja logistiset ratkaisut

VTKK-Yritysjärjestelmät Oy oli vahvistanut kilpailukykyään panostamalla tuote- ja palvelukehitykseen. Kehityskohteisiin kuuluivat kansainvälisen kaupan Trade2000-järjestelmä, teollisuuden toiminnan- ja tuotannonohjaukseen tarkoitettu Lean System sekä kuljetusten suunnitteluun ja optimointiin kehitetty ProOpt.

EDT Management teki Mark III -palvelua koskevan edustussopimuksen General Electric Information Servicesin kanssa. Sopimus mahdollisti kansainvälisen tietoliikennepalveluverkon tarjoamisen yritysten sisäiseen ja yritysten väliseen tiedonsiirtoon.

Dialogos-Teamin Lean System sai tilauksia suomalaisilta suuryrityksiltä. Prodax-Logix puolestaan uudisti ProOpt-ohjelmistoaan ja sai useita uusia tilauksia teollisuuden elpyessä.

Tulostuspalvelusta Pohjoismaiden suurin

VTKK-Käyttöpalvelu Oy:n tulostuspalvelu kuvattiin vuonna 1995 Pohjoismaiden suurimmaksi tulostajaksi. Viisitoista kirjoitinta tuotti vuosittain noin 170 miljoonaa sivua raportteja, palkkalaskelmia, kirjeitä, laskuja ja suoramarkkinointiaineistoja. Tulostuksen myyntivolyymi oli kaksinkertaistunut vuoteen 1993 verrattuna.

Palvelua kehitettiin perinteisestä raporttitulostuksesta kohti personoitua suoramarkkinointia ja kokonaisvaltaista tulostus-, kuoritus- ja postituspalvelua. Uusiin ratkaisuihin kuuluivat viivakooditulostus, automaattinen arkkitulostus ja kaksipuolinen rullatulostus.

VTKK:n kehittämässä kaksipuolisessa TWIN-rullatulostuksessa paperi kulki peräkkäin kahden LED-kirjoittimen läpi. Lopputuloksena saatiin kaksipuolinen ja tarvittaessa henkilökohtaisesti muokattu tuloste. Järjestelmän tulostusnopeudeksi ilmoitettiin noin 500 sivua minuutissa.

Finnairille toteutettiin Finnair Plus -kampanjoiden tulostuspalvelua. Yhden kampanjan painosmääräksi arvioitiin noin 100 000 kappaletta, ja aineisto siirrettiin tietoverkkoa pitkin suoraan tulostukseen ja edelleen postitettavaksi.

Tietoturvallisuuden ohjeistus uudistui

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä valmisteli vuonna 1995 ehdotuksen valtionhallinnon tietoaineistojen yhdenmukaisesta luokittelusta ja käsittelystä. Työssä tarkasteltiin erityisesti sähköisessä muodossa olevien salassa pidettävien asiakirjojen turvallista käsittelyä, säilyttämistä ja tiedonsiirtoa.

Ehdotuksessa salassa pidettävä aineisto jaettiin luottamukselliseen, salaiseen ja erittäin salaiseen luokkaan. Asiakirjan laatijan tuli arvioida aineiston julkisuus ja määritellä tarvittaessa sen salassapitoluokka. Luokituksen tuli kulkea sähköisen asiakirjan mukana koko sen käsittelyn ajan.

Työ ennakoi siirtymistä sähköiseen asianhallintaan ja viranomaisten väliseen verkkopohjaiseen tiedonsiirtoon. Se loi samalla perustaa myöhemmälle valtionhallinnon yhtenäiselle tietoturvallisuusohjeistukselle.

Kunnat panostivat asianhallintaan

Riihimäen ja Tampereen kaupungit sekä Hausjärven ja Lopen kunnat valitsivat VTKK-Kuntajärjestelmät Oy:n asianhallinnan kehittämiskumppanikseen. Toimitettava järjestelmä kattoi asioiden kirjaamisen ja valmistelun, esityslistojen kokoamisen, kokouskäsittelyn, pöytäkirjojen tuottamisen sekä asiakirjojen arkistoinnin.

Esityslistoja ja pöytäkirjoja voitiin julkaista myös Internetissä. Ratkaisun keskeisiä osia olivat Triplan Oy:n KuntaToimisto ja ICL Data Oy:n ToimistoTiimi. Kokonaisuuteen kuuluivat lisäksi sähköposti sekä henkilö- ja resurssikalenterit. Tekninen ratkaisu perustui työasema-palvelinarkkitehtuuriin ja Windows-sovelluksiin.

Rekisterien yhteiskäyttö ja kansalaispalvelut

VTKK:ssa käynnistettiin konserniyhtiöiden yhteinen rekisterihanke. Sen lähtökohtina olivat hallinnonalojen kasvava keskinäinen riippuvuus, tiedonvälityksen lisääntyminen sekä sähköisten kansalaispalvelujen yleistyminen.

Hankkeessa pyrittiin rakentamaan eri hallinnonalojen palveluja yhdistäviä ratkaisuja ja standardoituja rajapintoja. Konsernirahoitusta myönnettiin vuonna 1995 noin seitsemän miljoonaa markkaa yhteisiin tuotekehityshankkeisiin. Rahoitettuja kokonaisuuksia olivat rekisterien yhteiskäyttö, kaupunkikortti ja maksujen selvitys, järjestöjen ja yhdistysten palvelut, Lean System, ProOpt2 sekä yhtiöiden kansainvälinen toiminta.

Konserniyhtiöiden yhteistyötä vahvistettiin

VTKK:n konsernistrategiassa korostettiin synergisen yhtiöryhmän rakentamista. Yhteistyötä haluttiin lisätä myynnissä, teknologian kehittämisessä, toimitusprosesseissa, tuotekehityksessä, palvelujen uudelleenkäytössä ja EU-toiminnassa.

Konkreettisiksi kehityskohteiksi tunnistettiin konsernin teknologiaryhmä, vuosittainen teknologiaseminaari ja yhteiset kehityshankelistat. Samalla haluttiin yhdenmukaistaa laatujärjestelmiä, UNIX-osaamisen kehittämistä, asiakastietojen käyttöä, etätukipalveluja, alihankintasopimuksia, käyttöönottoprosesseja ja Help Desk -palveluja.

Yhteistyön tavoitteena oli ehkäistä päällekkäistä kehittämistä ja saada eri yhtiöiden osaaminen koko konsernin käyttöön. Asiakasvastuuhenkilöiden tehtäväksi määriteltiin asiakaskohtaisen yhteistyön ja tiedonkulun koordinointi.

Johtaminen ja henkilöstön kehittäminen

VTKK:n johtamisjärjestelmään kuuluivat henkilökohtaiset tulossopimukset ja tuloskeskustelut. Tulossopimuksissa määriteltiin tehtävän sisältö, vastuualueet, vuotuiset avaintulokset sekä henkilön osaamisen kehittämistä koskeva suunnitelma.

Tavoitteena oli selkeyttää henkilöstön vastuita, ohjata työpanosta konsernin tavoitteiden mukaisesti ja varmistaa tehtävissä tarvittava osaaminen. Edellisen vuoden tavoitteiden toteutumista arvioitiin osana seuraavan vuoden suunnittelua.

Marraskuussa VTKK-konsernin kehitysjohtajana aloitti Antti Rainio. Hänen tehtäviinsä kuuluivat VTKK:n tunnettuuden vahvistaminen, uusien liiketoiminta-alueiden tunnistaminen sekä konsernin nykyisiä palveluja täydentävien tuotteiden ja palvelujen etsiminen.

Henkilöstö ja työyhteisö

Vuonna 1995 VTKK:ssa huomioitiin pitkään palvelleita työntekijöitä. Lähes 70 henkilöä kokoontui Otaniemeen palvelusvuosien perusteella järjestettyyn juhlaan. Talossa 30 vuotta työskennelleille annettiin kultainen VTKK:n liikemerkki timantilla ja 20 vuotta palvelleille hopeinen liikemerkki sinisafiirilla.

Henkilöstölehti kuvasi myös koulutusta, työhyvinvointia, henkilöstötilaisuuksia ja vapaa-ajan toimintaa. Näillä oli tärkeä tehtävä konsernin yhteisöllisyyden ylläpitämisessä aikana, jolloin työn sisältö, teknologia ja organisaatiorakenteet muuttuivat nopeasti.

Vuoden 1995 merkitys

Vuosi 1995 osoitti, että VTKK oli siirtymässä perinteisestä valtion tietokonekeskuksesta verkottuneeksi tietotekniikka- ja palvelukonserniksi. Keskuskonepalvelut säilyivät merkittävinä, mutta niiden rinnalle nousivat palvelinympäristöt, sähköposti, Internet-yhteydet, toimistoautomaatio, sähköinen asianhallinta ja kokonaisvaltaiset käyttöpalvelut.

VTKK:n rooli laajeni järjestelmien rakentajasta asiakkaiden toimintaprosessien kehittäjäksi. Tämä näkyi presidentin kanslian ja eduskunnan viestintäratkaisuissa, kuntien asianhallinnassa, rekisterien yhteiskäytössä, tulostuspalvelujen automatisoinnissa sekä kansainvälisissä EU- ja logistiikkahankkeissa.

Samalla vuosi ennakoi suomalaisen julkishallinnon siirtymistä sähköiseen asiointiin. Asiakirjojen sähköinen käsittely, Internet-julkaiseminen, kansalaisten verkkopalvelut ja hallinnonalojen yhteiset tietovarannot olivat nousemassa VTKK:n tulevaisuuden keskeisiksi kehityskohteiksi.

Lähdeaineisto

Katsaus perustuu seuraaviin vuoden 1995 henkilöstölehtiin Compost 1995