VTKK:n tietotekninen laitekanta 1964–1972
1. Lähtökohta: keskitetyn tietojenkäsittelyn aika
Valtion tietokonekeskus perustettiin vuonna 1964 palvelemaan valtionhallinnon tietojenkäsittelyä. Sen tehtäviin kuuluivat sekä tietojärjestelmien suunnittelu ja toteutus että konekeskuspalvelut. [fi.wikipedia.org], [suomentiet…nemuseo.fi]
1960-luvun tietotekniikka poikkesi ratkaisevasti nykyisestä. Syöttöaineistona käytettiin yleisesti reikäkortteja ja reikänauhaa, ja vuosikymmenen loppupuolella IBM System/360 -sukupolven kaltaiset koneet edustivat Suomessa uutta keskuskonetekniikkaa. [suomentiet…nemuseo.fi]
VTKK:n laitekanta on siksi syytä kuvata kokonaisuutena:
päätietokone → keskusmuisti → levy- ja nauhamuistit → reikäkortti- ja tulostuslaitteet → päätelaitteet → tietoliikenneyhteydet.
2. Laitekannan kehityskaari
1964: VTKK aloittaa
VTKK perustettiin valtiovarainministeriön alaiseksi valtionhallinnon yhteiseksi tietojenkäsittelykeskukseksi. [fi.wikipedia.org]
Ensimmäisten vuosien ympäristö oli ennen kaikkea eräkäsittely-ympäristö. Tyypillisessä 1960-luvun tietojenkäsittelyssä aineisto toimitettiin konekeskukseen fyysisesti esimerkiksi reikäkortteina, suoritettiin tietokoneajo ja tulokset tuotettiin takaisin paperitulosteina. Suomen Tietojenkäsittelymuseoyhdistyksen historiakuvaus vahvistaa tämän Suomessa yleisesti käytössä olleen toimintamallin. [suomentiet…nemuseo.fi]
Tämä on tärkeä lähtökohta VTKK:n verkkohistorian ymmärtämiseksi: VTKK ei aloittanut nykyisen kaltaisena verkotettuna tietokeskuksena.
3. 1964–1960-luvun loppu: keskuskone, kortit, nauhat ja tulostus
Varhaisen konekeskuksen fyysinen maailma muodostui käytännössä useista laitelajeista:
- keskuskoneesta
- keskusmuistista
- magneettinauha-asemista
- levy-yksiköistä
- reikäkortinlukijoista
- mahdollisista reikäkorttilävistimistä
- rivi- ja muista kirjoittimista
- operaattorin konsoleista
- aineiston valmistelulaitteista.
Tämä vastaa yleistä 1960-luvun tietojenkäsittely-ympäristöä, jossa reikäkortit ja reikänauhat olivat edelleen keskeisiä tiedon syöttö- ja tallennusvälineitä. [suomentiet…nemuseo.fi]
VTKK:n yksittäisten laitemallien osalta nämä tiedot pitää kuitenkin vielä tarkistaa liitteiden alkuperäistekstistä.
4. Ohjelmistotekniikka kehittyi oman laitekannan rinnalla
1960-luvun lopulla VTKK:ssa otettiin käyttöön sen omalla tutkimusosastolla kehitetty FAS-ohjelmointikieli. [fi.wikipedia.org]
Tämä on teknologiahistorian kannalta merkittävä havainto. VTKK ei ollut pelkkä valmisohjelmistojen ja tietokoneiden käyttäjä, vaan siitä alkoi muodostua myös omaa perusteknologiaa kehittävä tietotekniikkaorganisaatio.
FAS muodosti myöhemmin perustan muille VTKK:n ohjelmistotuotteille, kuten käyttöjärjestelmille, editoreille ja tietoliikenneohjelmistoille. [fi.wikipedia.org]
5. Tietoliikenteen alku
Tärkeä ero:
Vaihe 1: aineisto kuljetettiin koneelle
Tietojenkäsittely oli aluksi suurelta osin keskitettyä eräkäsittelyä. Aineisto valmisteltiin ja toimitettiin konekeskukseen ja tulokset palautettiin asiakkaille.
Suomen Tietojenkäsittelymuseoyhdistyksen kuvaamassa 1960-luvun suomalaisessa pankkiympäristössä tositteet esimerkiksi kuljetettiin fyysisesti tietokonekeskukseen, jossa ne lävistettiin ja käsiteltiin yöajoissa. [suomentiet…nemuseo.fi]
Vaihe 2: aineisto alkoi kulkea puhelinverkossa
Saman lähteen mukaan Suomessa siirryttiin jo 1960-luvulla ratkaisuihin, joissa aineistoa voitiin lähettää puhelinlinjaa pitkin konekeskukseen. [suomentiet…nemuseo.fi]
Tämä kuvaa aikakauden teknistä murrosta, mutta lähde ei osoita, milloin juuri VTKK:n ensimmäinen tällainen linja otettiin käyttöön.
Vaihe 3: etäkäyttö
Seuraava kehitysaskel oli päätelaitteiden ja modeemien kautta tapahtuva pääsy keskusjärjestelmään. Tämän tarkka VTKK-aikajana vuosilta 1964–1972 vahvistettava.
6. Tekninen aikajana
| Aika | VTKK:n tekninen kehitysvaihe | Tietoliikenne |
|---|---|---|
| 1964 | VTKK perustetaan, keskitetty konekeskustoiminta alkaa | Pääpaino fyysisesti toimitettavassa aineistossa |
| 1964–1960-luvun loppu | Keskuskoneet, reikäkortit, magneettinauhat ja tulostus muodostavat keskeisen tuotantoympäristön | Eräkäsittely hallitsevana toimintatapana |
| 1960-luvun loppu | VTKK:n oma ohjelmistokehitys vahvistuu, FAS otetaan käyttöön | Tietoliikenneohjelmistojen kehitys tulee myöhemmin osaksi FAS-perhettä [fi.wikipedia.org] |
| 1970–1972 | Konekeskustoiminta ja valtionhallinnon tietojärjestelmät laajenevat | Etäkäyttöön johtanut kehitys vaatii alkuperäislähteistä tarkemman laite- ja linjakohtaisen ajoituksen |
7. Sijainti
VTKK:n hallinnollisen toimipaikan, konesalin, aineistonvalmistuksen ja myöhempien teknisten tilojen sijainti ei välttämättä tarkoita samaa asiaa.
Kansallisarkiston VTKK-arkisto kattaa vuodet 1964–1992, ja sen kuvauksen mukaan juuri alkuvuosien aineistoa on säilynyt runsaasti. Arkistossa on muun muassa johtokunnan aineistoa, sisäisiä tiedotteita, koulutusmateriaaleja sekä systeemityöhön, kehittämisprojekteihin ja tietokoneohjelmistoihin liittyviä asiakirjoja. [finna.fi], [finna.fi]
8. Oleellinen muutos 1964–1972
Ajanjakson kiinnostavin tekninen tarina ei oikeastaan ole vain luettelo tietokoneista, vaan tietojenkäsittelyn toimintamallin muuttuminen:
reikäkortti ja fyysinen aineisto
↓
keskitetty eräkäsittely
↓
magneettiset massamuistit
↓
puhelinverkkoa hyödyntävä tiedonsiirto
↓
päätelaitteet ja etäkäyttö
↓
myöhempi varsinainen tietoverkkokehitys
Tämä kehityslinja loi pohjaa VTKK:n myöhemmälle roolille valtionhallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tuottajana.
On kuitenkin tärkeää, ettei myöhempää Tietotietä sijoiteta vuosille 1964–1972. VTKK:n historia mainitsee Tietotien VTKK:n myöhempänä valtion yhteisenä tietoliikenneverkkona. [vtkkperinne.fi]
VTKK:n konehuone ja laitekanta 1964–1972
| Käyttöönotto / muutos | Laite | Tekniset tiedot ja merkitys | Sijainti / käyttö | Tietoliikenne |
|---|---|---|---|---|
| 1964 | IBM 1410 | VTKK-lähteen mukaan valtion tietokonekeskusta suunniteltiin keskitetyn tietojenkäsittelyn tarpeisiin. IBM 1410 oli muuttuvan sananpituuden desimaalitietokone; mallin enimmäismuisti oli 80 000 merkkiä. | VTKK-lähteen mukaan keskuksen sijoituspaikaksi katsottiin Helsinki. | Keskitetyn käsittelyn lähtökohta. VTKK-lähde mainitsee jo suunnitteluvaiheen ongelmana alkutietojen siirron keskitettyyn koneeseen. |
| 1964 | Elliott 503 | VTKK:n alkuvaiheen konekantaan kuulunut tieteellis-matemaattiseen laskentaan tarkoitettu konetyyppi. Tämän koneen täsmälliset VTKK-kokoonpanotiedot on syytä säilyttää erillään mallin yleisistä teknisistä ominaisuuksista. | Helsinki, tarkka konehuonetieto täydennetään alkuperäislähteen sivukohtaisesta tarkistuksesta. | Ei tähän aineistoon perustuvaa varmistettua verkkotietoa. |
| 1966 | IBM System/360 Model 40 | System/360-sukupolven keskuskone. Mallia valmistettiin 16–256 kt:n keskusmuistikokoonpanoina. Tyypillisiin oheislaitteisiin kuuluivat kortinlukija/-lävistin, rivikirjoitin, levyasemat ja magneettinauha-asemat. [en.wikipedia.org] | VTKK:n keskitetty koneympäristö Helsingissä. | Malliin oli saatavana IBM 2701 Communication Controller tietoliikenneympäristöjä varten, mutta tästä ei yksin voida päätellä VTKK:n kokoonpanoa. [en.wikipedia.org] |
| 1967 | IBM System/360 Model 30 | System/360-perheen aluekeskuksiin soveltunut keskuskone. | Turku, Oulu ja Jyväskylä. | Aluekeskusrakenne hajautti koneellista tietojenkäsittelyä eri puolille Suomea. |
| 1968 | IBM System/360 Model 30 | Sama System/360-sukupolvi täydensi aluekeskusten laitekantaa. | Tampere. | Aluekeskuksen paikallinen tietojenkäsittely. |
| 1968 | IBM System/360 Model 50 | Model 40:tä suorituskykyisempi System/360-järjestelmä. | Helsinki. | Keskitetyn tuotantoympäristön kapasiteetti kasvoi. |
| 1970 | IBM System/360 Model 25 | System/360-perheen järjestelmä alueelliseen käsittelyyn. | Kouvola. | Aluekeskustoiminta. |
| 1970 | UNIVAC 1108 II | Suurkoneympäristö, joka laajensi IBM-painotteista konekantaa. | Helsinki; opetus- ja korkeakoulusektorin laskentakäyttö. | Ei tähän lähdeaineistoon perustuvaa tarkkaa linja- tai päätelaitetietoa. |
| 1971 | IBM 2740 -päätteet | Kirjoitinkonetyyppinen etäpääte keskuskoneen kanssa tapahtuvaan vuorovaikutteiseen työskentelyyn. | Autorekisterin ja viranomaiskäytön yhteydessä. | Merkittävä vaihe siirtymisessä eräajoista etäkäyttöön. |
| 1972 | IBM System/360 Model 22 | System/360-sarjan järjestelmien sukupolvenvaihdos aluekeskuksissa. | Aluekeskukset. | Alueellisen tietojenkäsittelyn jatkuminen. |
| 1972 | IBM System/370 Model 145 | Uuden System/370-sukupolven kone. IBM:n mukaan Model 145 oli ensimmäinen IBM-tietokone, jonka keskusmuistin kaikki keskeiset elementit oli toteutettu yhdelle piisirulle; sisäinen nopeus oli jopa viisinkertainen System/360 Model 40:een verrattuna. [ibm.com] | Helsinki. | System/370-arkkitehtuuria käytettiin yleisesti myös keskitettyyn etälaskentaan. Tämä kertoo arkkitehtuurin ominaisuuksista, ei yksin VTKK:n vuoden 1972 verkkokokoonpanosta. [ibm.com] |
Huomautus teknisiin tietoihin: mallien yleisiä ominaisuuksia ei pidä automaattisesti tulkita VTKK:n hankkimien yksilöiden kokoonpanoiksi. Esimerkiksi System/360 Model 40:stä oli useita muistivaihtoehtoja. [en.wikipedia.org]
Kuvitusesimerkit
IBM 1410
IBM 1410 edustaa hyvin VTKK:n alkuvaiheen suurkoneympäristöä. Mallissa voitiin käyttää jopa 80 000 merkin keskusmuistia. [en.wikipedia.org]
Kuvateksti: IBM 1410 -keskuskoneympäristö. Kuvan kone ei ole VTKK:n yksilö, vaan saman konemallin esimerkkikuva.
Elliott 503
Elliott 503 tuo esiin VTKK:n alkuvaiheen IBM-koneista poikkeavan laskentatekniikan.
Kuvateksti: Elliott 503 -tietokone. Esimerkkikuva samasta konetyypistä.
IBM System/360 Model 30
Kuvateksti: IBM System/360 Model 30. VTKK:n aluekeskuksissa System/360-sukupolvi korvasi vanhempaa tietojenkäsittelytekniikkaa.
IBM System/360 Model 40
System/360 Model 40:n kokoonpanoihin oli saatavana 16–256 kt:n keskusmuisti sekä muun muassa levy-, nauha-, kortti- ja tulostuslaitteita. [en.wikipedia.org]
Kuvateksti: IBM System/360 Model 40. Esimerkkikuva saman mallin tietokoneesta.
IBM System/370 Model 145
Vuoden 1972 näkökulmasta System/370 Model 145 on erityisen kiinnostava teknologinen rajapyykki. IBM:n mukaan siinä siirryttiin ferriittirengasmuistista piipuolijohdemuistiin. [ibm.com]
Kuvateksti: IBM System/370 Model 145. Järjestelmä edusti uutta puolijohdemuistiin perustuvaa keskuskonesukupolvea.
Tietoliikenteen alku
VTKK:n alkuvuosien kehitystä voi kuvata sivulla havainnollisesti näin:
reikäkortit ja fyysisesti siirrettävä aineisto
↓
keskitetty eräkäsittely
↓
levy- ja magneettinauhatallennus
↓
aluekeskukset
↓
etäpäätteet ja tietoliikenne
↓
verkottunut tietojenkäsittely
Jo VTKK:n suunnitteluvaiheessa keskittämisen yhtenä ongelmana pidettiin virastojen yhteydenpitoa konekeskukseen sekä alkutietojen siirtämistä koneisiin. Tämä tekee myöhemmästä tietoliikenteen käyttöönotosta olennaisen osan VTKK:n kehityshistoriaa.
Lähdehuomautus sivun loppuun
Keskeisenä alkuperäislähteenä on käytetty ”Reikäkortista supertietokoneeseen”, Ilpo Paavola, 1989, joka käsittelee VTKK:n syntyvaiheita, reikäkorttiajasta elektroniseen tietojenkäsittelyyn siirtymistä sekä Valtion tietokonekeskuksen suunnittelua.
Valtion tietokonekeskuksen arkisto (1964–1992) on lisäksi Kansallisarkiston kokonaisuus, jossa on muun muassa alkuvuosien koulutusmateriaalia sekä systeemityöhön, kehittämisprojekteihin ja tietokoneohjelmistoihin liittyvää aineistoa. [finna.fi]
Tärkeä kuvakäytäntö VTKK Perinne -sivulla: ulkopuoliset kuvat on merkitty toistaiseksi nimenomaan saman konemallin esimerkkikuviksi. Niitä ei pidä tulkita VTKK:n konehuoneessa otettuina kuvina, ellei alkuperä varmistu.
Kuva VTKK Perinne ry