Ehkä tärkein vaikutus: VTKK loi ajatuksen ”valtion yhteisestä IT:stä”
VTKK institutionalisoi Suomessa ajatuksen, että valtiolla voi ja kannattaa olla yhteistä tietoteknistä infrastruktuuria.
Se vaikutti ainakin neljään myöhempään kehityslinjaan:
- Julkishallinnon digitalisaatio – virastojen prosesseja alettiin rakentaa tietojärjestelmien ympärille.
- Kansalliset rekisterit – valtion tietovarantojen tekninen käsittely muuttui valtakunnalliseksi.
- Suomalainen ICT-osaaminen – VTKK koulutti ja työllisti suuren joukon tietotekniikan ammattilaisia.
- ICT-organisaatioiden rakenne – VTKK:n jälkeen käytiin vuosikymmeniä keskustelua keskittämisen, hajauttamisen ja ulkoistamisen välillä.
Ja tässä on ehkä kaikkein kiinnostavin historiallinen paradoksi:
Suomen valtio hajautti VTKK:n kaltaista keskitettyä IT-mallia 1990-luvulla, mutta joutui myöhemmin rakentamaan uudelleen yhteisiä ICT-palveluja.
Vuoden 2014 Valtori-uudistuksen taustalla oli nimenomaan valtion yhteisten perusinfraan ja turvallisuuteen liittyvien ICT-tehtävien yhteen kokoamisen tavoite.
Siksi VTKK:n historia ei oikeastaan pääty vuonna 1995.
Sen keskeinen kysymys – mitä valtion kannattaa tehdä itse, mitä keskittää ja mitä ostaa ulkoa sekä missä määrin valtion tulee säilyttää oma teknologinen ja tietohuollollinen suvereniteettinsa – on edelleen valtion ICT-politiikan peruskysymyksiä.