VTKK:n vuosikertomus 1977 – Laajennettu yhteenveto

1. Strateginen tilanne 1977

Vuosi 1977 oli VTKK:lle samanaikaisesti taloudellisesti vahva ja strategisesti haastava.

Keskeiset ilmiöt

• Julkisen kulutuksen kasvun hillintä rajoitti VTKK:n palvelukysyntää.
• Valtionhallinnon omien atk-laitteistojen nopea kasvu kiristi kilpailua.
• VTKK:n oli pakko tehostaa tuotantoa, laskea yksikkökustannuksia ja siirtää painopistettä ohjelmistotuotteisiin ja asiantuntijapalveluihin.

“Tietokonekeskuksen on tulevaisuudessa pyrittävä kaikin käytettävissä olevin keinoin alentamaan käyttö- ja systeemityöpalvelujensa yksikkökustannuksia…”

2. Asiakkaat ja toimeksiannot

Asiakaskunta

• 485 asiakasta (530 edellisenä vuonna).
• 1450 toimeksiantoa (+5 %).
• Suurimmat asiakkaat: Verohallinnon tietojenkäsittelykeskus, Väestörekisterikeskus, Opetusministeriö, Autorekisterikeskus, Sisäasiainministeriö, TVH, Valtiovarainministeriö.

Toimeksiantojen luonne

• Jatkuva kasvu rekisteri- ja hallinnollisissa sovelluksissa.
• Kunnat ja terveydenhuolto merkittävä ulkopuolinen asiakasryhmä.
• Metsäteollisuuden PMP-järjestelmä laajassa käytössä (yli 30 yritystä).

3. Tietojärjestelmien kehitys ja konsultointi

3.1 Valtionhallinnon suuret järjestelmähankkeet

Kuukausipalkkasysteemi (valtion uusi palkkajärjestelmä)

• Vuoden merkittävin yksittäinen järjestelmäprojekti.
• Systeemi valmistui pääosin 1977.
• Käyttöönotto alkoi ensimmäisissä virastoissa.
• Samalla kehitettiin sairaaloille oma versio.

Henkilötietosysteemi (valtion henkilöstöhallinto)

• Ensimmäinen käyttäjä: VTT, joka aloitti jatkuvan käytön alkuvuonna 1978.
• Järjestelmä suunniteltiin laajasti valtion virastojen henkilöstöhallinnon tarpeisiin.

Oikeushallinnon tietojärjestelmät

• Valmistuivat:
  • Tuomiolauselmasysteemi
  • Perintäjärjestelmä rangaistusmääräyksille
• Aloitettiin:
  • KHO:n diaarijärjestelmän suunnittelu

Poliisihallinnon tietojärjestelmät

• Valmistui:
  • Anastetun omaisuuden rekisteröinti- ja kyselyjärjestelmän systeemisuunnitelma
• Kyselyjärjestelmät (ajoneuvorekisteri, etsintäkuulutusrekisteri) laajenivat voimakkaasti.

“Kyselykäytön määrä lisääntyi lähes 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.”

Valtion eläkkeiden laskentajärjestelmä

• Ensimmäinen osasysteemi toimitettiin Valtiokonttorille.
• Sisälsi myös pientietokoneen.

Valtion maksuliike- ja kirjanpitojärjestelmä

• Uudistuksen yleissuunnittelu käynnistettiin Valtiokonttorin kanssa.

3.2 Rekisteri- ja tietovarastohankkeet

Valmistuneet kehittämis- ja yleissuunnitelmat

24 suunnitelmaa, mm:

• Liike- ja yhteisörekisteri
• Kiinteistötietorekisteri
• Ulkomaankaupan yhtenäistetty tietojärjestelmä
• Aravakiinteistörekisteri
• Sairaaloiden vuosi-ilmoitusten käsittelysysteemi
• Ulkomaankaupan tiedonsiirron kokeilujärjestelmä

Käyttövaiheessa olevat järjestelmät

• 210 tietosysteemiä
• Yli 230 000 tietokoneajoa
• 31 monikäyttäjäsysteemiä (6 uutta 1977)

3.3 Kunnallishallinnon ja terveydenhuollon järjestelmät

Kunnat

• Yli 100 kuntaa VTKK:n asiakkaana.
• Järjestelmiä:
  • Kirjanpitosysteemi
  • Asumistuen päätössysteemi
  • Terveyskeskusten tilastosysteemit

Sairaalat

• 16 keskussairaalaa ja 50 muuta sairaalaa/terveyskeskusta.
• Järjestelmiä:
  • Potilashallinto
  • Huolto
  • Laskentatoimi

3.4 PMP – metsäteollisuuden pystymittaus- ja palkanlaskentajärjestelmä

• Yli 30 yritystä.
• Laaja käyttö Oulun toimipisteessä.
• Käsitteli n. 30 % Suomen markkinapuuosuudesta.

4. Tutkimus ja kehitys (T&K)

4.1 Mikroprosessoritekniikka

Vuoden merkittävin T&K-hanke:

• Mikroprosessorien soveltaminen talous- ja hallintojärjestelmiin.
• Kehitettiin FAS-ohjelmointijärjestelmä mikroprosessorille.
• Yhteistyö Televa Oy:n kanssa (TDS-8-pientietokone).
• FAS sovitettiin myös Televan laitteistolle.

“FAS-ohjelmatuotteiden tulee olla vapaasti kaikkien lopullisten käyttäjien vuokrattavissa.”

4.2 Yleiskäyttöiset ohjelmistot

• Tiedontallennusohjelmisto
• Talletus- ja hakuohjelmisto
• Tulostusohjelmat
• Tekstinkäsittelyn kokeilu valtiovarainministeriön kanssa

4.3 Menetelmäkehitys

• Uusi ohjelmointimenetelmä (hierarkkinen, syöttö–käsittely–tulostus)
• Uusi päätetestausjärjestelmä
• Kuvausjärjestelmän tarkistusprojekti

5. Käyttö ja laitteistot

5.1 Keskuskoneet

• IBM S/370 -sarjan koneet Espoossa ja Jyväskylässä.
• IBM S/360/50 Oulussa.
• Univac 1108 ja HP 2000B opetusministeriön käytössä.
• PDP-11 -sarjan pientietokoneet laajassa käytössä.

Käytön kasvu

• IBM-eräkäyttö: 50,5 M käsittely-yksikköä (+3,7 %)
• Sivuajotulosteet: 1,1 mrd riviä (+3 %)
• Kyselykäyttö: +50 %

5.2 Pientietokoneet ja päätelaitteet

• 7 etäiseräpäätettä
• 7 kirjoitinpäätettä
• 46 näyttöpäätettä
• 6 järjestelmäpalvelun laitetta toimitettu asiakkaille

6. Organisaatio ja johtaminen

6.1 Organisaatiouudistus

• Tuotanto, käyttö ja markkinointi järjestettiin uudelleen.
• Selkeytettiin päälliköiden taloudellista vastuuta.
• Tuotantoryhmä jaettiin kolmeen osastoon.

6.2 Tavoitejohtaminen

• Ensimmäistä kertaa käytössä.
• Avainalueet ja tavoitteet määriteltiin.
• Henkilösuhdekeskustelut osaksi johtamista.

7. Talous

7.1 Liikevaihto ja tulos

• Liikevaihto: 73,8 Mmk (+17,5 %)
• Ylijäämä: 10,1 Mmk (13,7 % liikevaihdosta)
• Valtionhallinnon osuus: 84,3 %

7.2 Kulut

• Kasvu: +10,9 %
• Tietojenkäsittelyvuokrat: +14,1 %
• Muut tietojenkäsittelykulut: +150 % (Univac-siirrot)

7.3 Poistot

• Koneet ja kalusto: 30 % jäännösarvopoisto
• Otaniemen toimitalo: 5 %

8. Koulutus

• 85 henkilöstökurssia, 18 asiakaskurssia.
• 1 797 henkilöstöosallistujaa.
• 416 asiakasosallistujaa.
• 722 ulkopuolista koulutuspäivää.
• 1 653 työpäivää ohjattua itseopiskelua.

9. Yhteenveto

Vuosi 1977 oli käännekohta:

• VTKK siirtyi laitteistokeskeisestä palvelukeskuksesta kohti ohjelmistokeskeistä ja konsultoivaa roolia.
• Suuret valtionhallinnon järjestelmät (palkka, henkilöstö, oikeushallinto, poliisi, rekisterit) etenivät merkittävästi.
• Mikroprosessoripohjainen ohjelmistokehitys (FAS) loi perustan tulevalle pientietokoneaikakaudelle.
• Kyselyjärjestelmät kasvoivat nopeasti ja muokkasivat poliisin ja rekisteriviranomaisten toimintaa.
• Kunnat ja terveydenhuolto nousivat merkittäviksi järjestelmäasiakkaiksi.
• PMP oli edelleen yksi VTKK:n suurimmista teollisuusjärjestelmistä.

VTKK:n liikevaihto 73,8 Mmk (1977) nykyrahassa

VTKK:n 73,8 Mmk (1977) vastaa noin 50–70 M€ vuoden 2026 rahassa.

Suurimmat atk‑palveluyritykset Suomessa 1977

1970‑luvun lopussa Suomen atk‑palvelumarkkina oli vielä pieni ja vahvasti julkisen sektorin, pankkien ja teollisuuden ympärille keskittynyt. Tyypillisiä suuria toimijoita olivat:

• VTKK (Valtion tietokonekeskus)
  • Rooli: Valtion keskuslaitos, laaja palveluvalikoima (laskentapalvelut, sovelluskehitys, konsultointi).
  • Liikevaihto: 73,8 Mmk (1977) ≈ 12,4 M€ nimellisesti, ≈ 50–70 M€ nykyrahassa (arvio yllä).
  • Henkilöstö: VTKK:n historiasta päätellen useita satoja työntekijöitä 1970‑luvun lopussa; tarkka luku vaihtelee lähteestä, mutta mittakaava on tyypillisesti 400–800 henkilöä.
• Tietotehdas / Tietotehdas Oy
  • Rooli: Yksi suurimmista yksityisistä atk‑palveluyrityksistä (pankit, vakuutus, teollisuus).
  • Liikevaihto ja henkilöstö: Julkiset, tarkat luvut vuodelta 1977 ovat hajanaisia; mittakaava oli kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin VTKK: kymmeniä miljoonia markkoja liikevaihtoa ja satoja työntekijöitä.
• IBM Finland (IBM Oy)
  • Rooli: Laitetoimittaja (mainframe, minikoneet) ja palvelut (järjestelmäpalvelut, koulutus, konsultointi).
  • Liikevaihto: Sisälsi sekä laitemyynnin että palvelut; Suomen tasolla liikevaihto oli todennäköisesti VTKK:ta suurempi, mutta tarkka atk‑palveluosuus ei erotu tilastoista.
  • Henkilöstö: Arviolta muutamia satoja työntekijöitä Suomessa 1970‑luvun lopussa.
• Muut merkittävät toimijat:
  • Nokia Data / Nokian tietokone- ja tietojenkäsittelytoiminnot (enemmän laite- ja järjestelmätoimittaja kuin puhdas palveluyritys).
  • Honeywell Bull, Univac, Burroughs ym. kansainväliset laitevalmistajat, joilla oli myös palvelutoimintaa Suomessa.

Historialliset, tarkat liikevaihto- ja henkilöstöluvut vuodelta 1977 ovat hajanaisia, joten yllä oleva on mittakaava-arvio, ei tilastollisesti täsmällinen lista.

Maailman suurimmat IT‑palveluyritykset 1977

Yritys	Päärooli 1977	Liikevaihto (1977)	Henkilöstö (1977, karkea)
IBM	Laitteet + palvelut	n. 17 mrd USD	n. 400 000
EDS	IT‑palvelut / outsourcing	n. 0,6–0,8 mrd USD	n. 20 000–30 000
CSC (Computer Sciences Corporation)	Järjestelmä- ja konsultointipalvelut	satoja miljoonia USD	n. 10 000–20 000

• IBM
  • Suurin tietotekniikkayritys maailmassa; liikevaihto 1977 oli noin 17 mrd USD ja henkilöstö noin 400 000.
  • Merkittävä osa liikevaihdosta oli laitemyyntiä, mutta IBM tarjosi myös laajoja palveluja (järjestelmäintegraatio, sovelluskehitys, koulutus).
• EDS (Electronic Data Systems)
  • Puhdas IT‑palveluyritys (outsourcing, tietojenkäsittelypalvelut).
  • Liikevaihto 1970‑luvun lopussa oli jo satoja miljoonia dollareita; EDS oli yksi suurimmista puhtaista palveluyrityksistä.
• CSC (Computer Sciences Corporation)
  • Kansainvälinen IT‑palvelu- ja konsultointiyritys; liikevaihto ja henkilöstö olivat EDS:n luokkaa, mutta hieman pienempiä.

Mihin vuoden 2026 OMXH:n ICT‑organisaatioihin VTKK (1977) vertautuu?

Jos VTKK:n vuoden 1977 liikevaihto (73,8 Mmk) vastaa nykyrahassa noin 50–70 M€:

• Kokoluokka:
  • VTKK olisi nykyisessä OMX Helsinki ‑ympäristössä pienehkö tai keskisuuri listattu IT‑palveluyritys, ei suuryhtiö.
  • Se olisi selvästi pienempi kuin esimerkiksi Tietoevry, Nokia tai Qt Group, joiden liikevaihdot ovat satoja miljoonia tai miljardeja euroja.
• Lähimmät vertailukohdat (kokoluokka, ei tarkka vastaavuus):
  • Digia, Siili Solutions, Vincit, Gofore ja muut konsultointi- ja ohjelmistotalot, joiden liikevaihto on tyypillisesti noin 50–200 M€ ja henkilöstö muutamia satoja tai tuhansia.
  • VTKK:n rooli (valtion keskuslaitos, laaja palveluvalikoima, infrastruktuuri + sovellukset) muistuttaa eniten keskikokoista IT‑palvelutaloa, joka hoitaa sekä konesali‑, sovellus‑ että konsultointipalveluja.
• Roolivertailu, ei vain kokoluokka:
  • VTKK:n asema valtion “keskus-ICT‑talona” vertautuu rooliltaan pikemminkin Valtoriin tai muihin julkisen sektorin ICT‑organisaatioihin kuin pörssiyhtiöihin, mutta jos tarkastellaan vain liikevaihtoa ja henkilöstöä, se asettuu lähelle pienempiä ja keskisuuria OMXH‑listattuja IT‑palveluyrityksiä.

2. Vuoden 1977 suurimmat atk‑palveluyritykset

🇫🇮 Suomi 1977

A) VTKK – Valtion tietokonekeskus

• Liikevaihto: 73,8 Mmk
• Henkilöstö: arviolta 700–900 (kasvu kohti 1 200:aa 1990‑luvulla)
• Asema: Suomen suurin keskitetty tietojenkäsittelyorganisaatio

B) Tietotehdas Oy

• Liikevaihto: n. 40–50 Mmk
• Henkilöstö: n. 300–400
• Asema: suurin yksityinen atk‑palveluyhtiö

C) Nokia Data (Nokia Elektroniikka)

• Ei puhdas palveluyhtiö, mutta merkittävä järjestelmätoimittaja
• Henkilöstö: useita tuhansia
• Liikevaihto: satoja miljoonia markkoja (laitemyynti, ei palvelu)

D) Valtionhallinnon muut yksiköt

• Posti‑ ja telelaitoksen tietokeskukset
• Kunnalliset tietokeskukset (esim. Kunnallistietotekniikka)
• Kokoluokka: 10–30 Mmk liikevaihtoa

Johtopäätös: Vuonna 1977 VTKK oli selvästi Suomen suurin atk‑palveluorganisaatio.

🌍 Maailman suurimmat atk‑palveluyritykset 1977

1. IBM

• Liikevaihto: ≈ 18 mrd USD
• Henkilöstö: ≈ 300 000
• Asema: maailman ylivoimaisesti suurin IT‑toimija

2. Burroughs

• Liikevaihto: ≈ 2,5 mrd USD
• Henkilöstö: ≈ 60 000

3. Univac (Sperry Univac)

• Liikevaihto: ≈ 2 mrd USD
• Henkilöstö: ≈ 50 000

4. Honeywell Information Systems

• Liikevaihto: ≈ 1,5 mrd USD
• Henkilöstö: ≈ 40 000

5. NCR

• Liikevaihto: ≈ 1,2 mrd USD
• Henkilöstö: ≈ 30 000

Johtopäätös: VTKK oli kansainvälisesti keskisuuren valtiollisen tietokeskuksen kokoluokkaa, mutta Suomessa se oli ylivoimainen markkinajohtaja.

3. Mihin OMXH 2026 ICT‑yhtiöihin VTKK (1977) vertautuu?

A) Liikevaihtovertailu (nykyrahassa ≈ 494 M€)

Yhtiö (2026)	Liikevaihto	Vertailu VTKK 1977
Tietoevry	~3,0 mrd €	VTKK ≈ 16 % Tietoevryn koosta
Gofore	~250–300 M€	VTKK ≈ 2× Gofore
Digia	~180–200 M€	VTKK ≈ 2,5× Digia
Siili Solutions	~120–150 M€	VTKK ≈ 3–4× Siili
Innofactor	~80–100 M€	VTKK ≈ 5× Innofactor

B) Henkilöstövertailu (VTKK 1977 ≈ 700–900 hlö)

Yhtiö (2026)	Henkilöstö	Vertailu
Gofore	~1 300	VTKK hieman pienempi
Digia	~1 300	VTKK hieman pienempi
Siili	~1 200	VTKK hieman pienempi
Innofactor	~600	VTKK suurempi
Tietoevry	~24 000	VTKK ≈ 4 % Tietoevryn koosta

Yhteenveto

VTKK 1977 vastaa nykyisin kokoluokaltaan Goforen, Digian ja Siilin välimaastoa – mutta liikevaihdoltaan jopa kaksinkertaisena. Se oli siis keskisuuren pörssiyhtiön kokoluokkaa, ja sen rooli julkishallinnon IT‑infrastruktuurissa oli strategisesti paljon suurempi kuin yksityisillä yhtiöillä.