VTKK:n vuosikertomus 1987: yhteenveto

Vuosi 1987 oli Valtion tietokonekeskukselle merkittävä kasvun, kaupallistumisen ja hajautetun tietojenkäsittelyn läpimurron vuosi. VTKK ei ollut enää ensisijaisesti keskustietokonekeskus, vaan laaja tietotekniikkatalo, joka toimitti asiakkailleen tietojärjestelmiä, ohjelmistotuotteita, tietopalveluja, verkkoja, työasemia, koulutusta ja konsultointia. Samalla organisaatio valmistautui muuttumaan valtion liikelaitokseksi vuonna 1989.

Liikevaihto kasvoi 387,3 miljoonaan markkaan (+19 %), asiakasmäärä nousi 2 201:een ja henkilöstö 892 henkilöön. VTKK:n asiakkaat ulottuivat koko julkishallintoon, kuntiin, terveydenhuoltoon, korkeakouluihin sekä osittain yksityissektorille.

VTKK vuonna 1987 lyhyesti

Keskeiset tunnusluvut:

Tunnusluku	1987
Liikevaihto	387,3 Mmk
Ylijäämä	10,7 Mmk
Asiakkaita	2 201
Toimeksiantoja	4 913
Henkilöstö	892
Investoinnit	46,7 Mmk

Suurimmat asiakkaat olivat:

Verohallitus
Puolustusvoimien atk-laitos
Väestörekisterikeskus
Sisäasiainministeriö
Oikeusministeriö
Autorekisterikeskus
Valtiokonttori
Kuopion kaupunki
Opetusministeriö
Tullihallitus

Strateginen murros: keskustietokoneesta hajautettuun tietotekniikkaan

1987 näkyy vuosikertomuksessa selvänä taitekohtana.

VTKK ennakoi, että:

keskustietokonepalvelujen merkitys vähenee
ohjelmistojen merkitys kasvaa
tietoliikenteen kasvu ylittää tietojenkäsittelyn kasvun
työasemat yleistyvät nopeasti
asiantuntijajärjestelmät ja päätöksenteon tukijärjestelmät tulevat käyttöön
tietopalveluista muodostuu uusi liiketoiminta-alue

VTKK näki tulevaisuuden painopisteiksi:

hajautetut järjestelmät
tietoliikennepalvelut
tietopalvelut
työasemat
toimistoautomaatio
sähköiset asiakirjapalvelut

Tämä ennakoi yllättävän tarkasti 1990-luvun julkishallinnon tietoteknistä kehitystä.

Asiakkaiden tietojärjestelmät

Sisäasiainministeriö – passirekisterijärjestelmä

Vuoden näkyvimpiä tuotantojärjestelmiä oli uusi valtakunnallinen passirekisteri.

VTKK toteutti:

uuden lain mukaisen passirekisterijärjestelmän
rekisterin poliisihallinnon käyttöön

Kyse oli kansallisesta henkilötietoja käsittelevästä järjestelmästä, joka kuului valtion keskeisiin turvallisuusrekistereihin.

Autorekisterikeskus – liikennetietojärjestelmän uudistus

Yksi VTKK:n suurimmista kehityshankkeista vuonna 1987 oli liikennetietojärjestelmä.

Työ kattoi:

ajoneuvorekisterit
katsastustoiminnan tietojärjestelmät
tietoliikenneyhteydet katsastusasemille
ajokorttiprosessit

Ensimmäinen MicroVAX II -järjestelmä asennettiin Joensuun katsastuskonttoriin. Tavoitteena oli yhdistää koko maan noin 70 katsastustoimipaikkaa verkkoon.

Uudistuksen tavoitteena oli, että:

rekisteröintiasioita voitaisiin hoitaa postissa
ajokortit voitaisiin luovuttaa välittömästi tutkinnon jälkeen
kansalaisten asiointi helpottuisi merkittävästi

Valtiokonttori

Vuonna 1987 valmistuivat:

yleinen lainasysteemi
eläketietojärjestelmän palvelussuhderekisteri

Nämä kuuluivat valtion talous- ja eläkehallinnon automatisointiin.

Oikeusministeriö

Merkittäviä toimituksia:

Tasavallan presidentin vaalijärjestelmä
tuomiolauselmajärjestelmien laajennukset
perintäjärjestelmien käyttöönotto

Jyväskylässä sijaitsevat järjestelmät laajenivat useisiin tuomioistuimiin.

Opetushallinto

Valmistui:

uudistettu yhteisvalintajärjestelmä keskiasteen koulutukseen

Tämä oli valtakunnallisesti merkittävä opiskelijavalintojen tietojärjestelmä.

Valtion opintotukikeskus

Toimitettiin:

saatavareskontrajärjestelmä

Järjestelmä automatisoi opintotukien hallintaa ja siihen liittyvää talousseurantaa.

Lääninhallitukset

VTKK toimitti:

uuden version LYHDE-järjestelmästä
kaavoituksen poikkeuslupajärjestelmän

Nämä tukivat läänien sisäistä hallintoa ja aluehallintoa.

Kunnat ja kaupungit nousevat VTKK:n toiseksi suureksi asiakassektoriksi

1980-luvun puolivälistä alkaen kunnista tuli yksi VTKK:n tärkeimmistä kasvualoista.

PALLAS-tuoteperhe

Vuonna 1987 julkistettiin kunnille suunnattu PALLAS-tuoteperhe.

Se sisälsi:

taloushallinnon järjestelmiä
henkilöstöhallinnon järjestelmiä
kouluhallinnon järjestelmiä
musiikkioppilaitosten hallintojärjestelmiä
kirjastojärjestelmiä

Kuopio, Pori ja Rauma

Näille kaupungeille toimitettiin:

Digital VAX -järjestelmiä
paikallisia hallintojärjestelmiä
teknisen toimen ratkaisuja

Rauman kaupungin tapauksessa järjestelmät tukivat:

tonttikirjanpitoa
kirjastorekisteriä
kunnallistekniikkaa
asemakaavoitusta
rakennusvalvontaa

Terveydenhuollon tietojärjestelmät

ATLAS-järjestelmä

ATLAS oli vuoden 1987 tärkeimpiä ohjelmistotuotteita.

VTKK kehitti sitä terveydenhuollon kokonaisjärjestelmäksi.

Asiakkaita olivat mm.:

Kanta-Hämeen keskussairaala
Etelä-Saimaan keskussairaala
Lapin keskussairaala
Länsipohjan keskussairaala
Seinäjoen terveyskeskus
Turun terveyskeskus

ATLAS kattoi:

potilastiedot
henkilöstöhallinnon
laboratorioratkaisut
hallinnon tietojärjestelmät

Tämä oli yksi ensimmäisistä yrityksistä rakentaa yhtenäinen sairaalatietojärjestelmä suomalaiselle terveydenhuollolle.

Väestörekisterikeskus ja tietopalvelut

Tietopalvelu kasvoi 23 %.

Merkittävintä oli:

väestön keskusrekisterin tietopalvelu
jonka osuus oli lähes puolet koko tietopalveluliiketoiminnasta

Tämä osoittaa, että VTKK oli jo ennen internet-aikaa valtakunnallinen rekisteri- ja tiedonjakeluorganisaatio.

Kirjastojärjestelmät

VTKK:n kirjastotuotteet yleistyivät nopeasti.

Vuonna 1987:

kirjastojärjestelmä otettiin käyttöön kahdeksassa Oulun seudun kirjastossa
KDOK-tietokantoja käytettiin laajasti
Finlexin käyttö kirjastoissa laajeni

Tämä oli varhainen vaihe julkisten sähköisten tietopalveluiden leviämisessä kansalaisille.

Tietokannat, ohjelmistotekniikka ja Oracle

Vuonna 1987 VTKK:n kehitys alkoi siirtyä moderniin tietokantamaailmaan.

Käyttöön otettiin:

Oracle-relaatiotietokanta
IBM SQL/DS
CSP-kehitin
FOCUS-kehitysympäristöt

Kyseessä oli huomattava teknologinen muutos verrattuna 1970-luvun tiedostopohjaisiin sovelluksiin.

Toimistoautomaatio ja sähköinen asiankäsittely

Merkittäviä uusia tuotteita olivat:

TEKO-tekstinkäsittelyjärjestelmä
DIAARI-kirjaamisjärjestelmä

DIAARI toimitettiin ensimmäisenä Säteilyturvakeskukselle.

Nämä järjestelmät olivat sähköisen asianhallinnan varhaisia suomalaisia esiasteita.

Tietoliikenneverkot

Tietotie

VTKK:n valtakunnallinen Tietotie-verkko muodosti julkishallinnon tietoliikenteen rungon.

Verkko:

yhdisti Espoon, Jyväskylän ja Oulun keskuskoneet
tarjosi palveluita koko maahan
liitti asiakkaat yhteisiin palveluihin

Vuonna 1987 tutkittiin:

X.25-pakettiliikennettä
VAX-IBM-yhdyskäytäviä
verkottuneita työasemia

Korkeakoulut, FUNET ja superlaskenta

VTKK osallistui:

KOTA-tietokannan ylläpitoon
FUNET-verkon rakentamiseen
supertietokonepalvelujen välittämiseen

FUNETista tuli myöhemmin koko suomalaisen tutkimusverkon perusta.

Henkilöstö

Vuoden lopussa henkilöstöä oli 892.

Jakauma:

Yksikkö	Henkilöstö
Suunnittelupalvelu	314
Tuotepalvelu	207
Käyttöpalvelu	289
Hallinto	82

Vaihtuvuus laski 4,4 prosenttiin, vaikka koko alalla vallitsi voimakas työvoimapula.

Johtopäätös: VTKK vuonna 1987

Vuoteen 1987 mennessä VTKK oli muuttunut perusteellisesti verrattuna 1970-luvun VTKK:hon.

Painopiste ei enää ollut:

eräajoissa
reikäkorteissa
keskustietokoneiden kapasiteetin myynnissä

vaan:

valtakunnallisissa rekistereissä
tietokantajärjestelmissä
hajautetuissa työasemissa
kunnallisissa tietojärjestelmissä
sairaaloiden kokonaisjärjestelmissä
tietopalveluissa
tietoliikenneverkoissa

Vuosi 1987 näyttäytyy jälkikäteen eräänlaisena siltana VTKK:n vanhan keskustietokonekauden ja 1990-luvun verkottuneen, tietokantapohjaisen julkishallinnon välillä. Monet myöhempien vuosikymmenten keskeiset ratkaisut, kuten sähköiset rekisterit, asianhallinta, terveydenhuollon tietojärjestelmät, kuntien hallintojärjestelmät ja FUNET-verkko, olivat tuolloin jo aktiivisessa tuotanto- tai kehitysvaiheessa.

VTKK:n vuosikertomus 1987 – laajennettu yhteenveto