1. Vuoden 1987 kokonaiskuva

Vuosi 1987 oli Valtion tietokonekeskukselle taloudellisesti vahva ja strategisesti merkittävä muutosvuosi. Liikevaihto kasvoi 387,3 miljoonaan markkaan eli noin 19 prosenttia edellisvuodesta. Henkilöstöä oli vuoden lopussa 892, asiakkaita 2 201 ja toimeksiantoja 4 913. Tilikauden ylijäämä oli 10,7 miljoonaa markkaa ja investoinnit 46,7 miljoonaa markkaa.

Tunnusluku	1987	1986	Muutos
Liikevaihto	387,3 Mmk	324,6 Mmk	+19,3 %
Ylijäämä	10,7 Mmk	9,5 Mmk	+1,2 Mmk
Investoinnit	46,7 Mmk	61,3 Mmk	−14,6 Mmk
Asiakkaat	2 201	1 233	+968
Toimeksiannot	4 913	4 574	+339
Henkilöstö	892	864	+28

VTKK:n käyttökate oli 16 prosenttia liikevaihdosta. Tuotekehityksen kustannukset vastasivat kahdeksaa prosenttia liikevaihdosta. Kasvu oli erityisen voimakasta hajautettujen järjestelmien myynnissä, vaikka kilpailu kiristyi VTKK:n perinteisillä markkina-alueilla, etenkin valtionhallinnossa.

Vuoden erityinen merkitys oli siinä, että VTKK:n toiminnan painopiste alkoi siirtyä:

keskustietokonekapasiteetin tarjoamisesta kokonaisiin järjestelmätoimituksiin
yksittäisistä ohjelmointiprojekteista tuotteistettuihin sovelluksiin
teknisestä suunnittelusta tietohallinnon strategiseen konsultointiin
keskitetystä tietojenkäsittelystä hajautettuihin järjestelmiin
virastokohtaisista ratkaisuista asiakas- ja toimialasegmenttien yhteisiin järjestelmiin.

VTKK:n toiminta-ajatus määritteli tietojärjestelmien suunnittelun ja tietojenkäsittelypalvelujen tarjoamisen toiminnan rungoksi. Näitä täydensivät konsultointi, koulutus, yleisjärjestelmien myynti, tietopalvelut ja tieteellisen laskennan palvelut. Tulosvastuuta ja asiakasläheisyyttä oli lisätty kilpailuun vastaamiseksi.

2. Asiakaskunta ja markkina-asema

Noin kolme neljäsosaa VTKK:n tuotoista tuli valtionhallinnolta, noin kymmenen prosenttia muulta julkiselta hallinnolta ja loppu yksityiseltä sektorilta. Tämä osoittaa, että VTKK oli edelleen ennen kaikkea valtionhallinnon tietotekniikkatalo, mutta sen kuntasektorin ja muiden markkinoiden toiminta oli kasvamassa.

Vuoden suurimmat asiakkaat olivat:

Verohallitus
Puolustusvoimien atk-laitos
Väestörekisterikeskus
Sisäasiainministeriö
Oikeusministeriö
Autorekisterikeskus
Valtiokonttori
Kuopion kaupunki
Opetusministeriö
Tullihallitus.

Suurimpien asiakkaiden luettelo kuvastaa VTKK:n kahta keskeistä tehtäväkenttää. Ensimmäinen oli valtakunnallisten hallinnollisten rekisterien, verotuksen, väestötietojen, liikenteen, oikeushallinnon ja tullin tietojenkäsittely. Toinen oli kuntien ja muiden julkisten palveluorganisaatioiden toiminnan tukeminen yhteiskäyttöisillä sovelluksilla ja kokonaisjärjestelmillä.

Asiakasmäärän kasvu 1 233:sta 2 201:een liittyi osaltaan tietopalvelujen, ohjelmistojen, laitteiden, koulutuksen ja muiden tuotteistettujen palvelujen vuoksi laajentuneeseen asiakaskäsitteeseen. Luku ei siten tarkoita vain uusia suuria järjestelmäasiakkaita, vaan VTKK:n palveluvalikoiman merkittävää laajentumista.

3. Asiakkaiden tietojärjestelmäkehityksen yleinen suunta

Vuoden 1987 asiakasjärjestelmille olivat ominaisia seuraavat kehityslinjat:

Hajautettu tietojenkäsittely

Asiakkaiden omiin toimipaikkoihin sijoitettujen mikro- ja minikoneiden, lähiverkkojen ja työasemien merkitys kasvoi. Keskuskone ei poistunut, mutta sen rinnalle rakennettiin hajautettuja ympäristöjä, joissa paikallinen järjestelmä voitiin liittää VTKK:n valtakunnallisiin palveluihin.

Reaaliaikaisuus

Eräajopohjaisia järjestelmiä korvattiin tai täydennettiin suorakäyttöisillä ratkaisuilla. Kehitys näkyi kirjastoissa, tietopankeissa, ajanvarauksessa, henkilöstöhallinnossa ja hallinnollisissa rekistereissä.

Relaatiotietokannat ja sovelluskehittimet

Vuonna 1987 Oracle tuli VTKK:n tuotevalikoimaan. Kokonaisuuteen kuuluivat relaatiotietokanta, SQL-kyselykieli, sovelluskehitin, COBOL-liitäntä sekä vaihtoehtoisia hajautuksen, taulukkolaskennan ja tietohakemistojen välineitä. Ohjelmistoa tarjottiin valtionhallinnon ja muun julkishallinnon asiakkaille joko sovelluksen osana tai täydellisenä kehitysympäristönä.

Myös FOCUS-sovelluskehitintä käytettiin asiakkaiden järjestelmäkehityksessä. Esimerkiksi Uudenmaan lääninhallituksen kouluosastolle toteutettiin opettaja- ja oppilaitosrekisterin ylläpito- ja raportointijärjestelmää FOCUSilla VAX 750 -ympäristöön. Kokemusten perusteella perusnäytöt ja raportit voitiin tehdä nopeasti, mutta suurissa tietokannoissa vasteajat ja tietorakenteiden sovittaminen vaativat asiantuntijatyötä.

Tuotteistaminen

VTKK pyrki irtautumaan mallista, jossa jokainen asiakastoimitus rakennettiin kokonaan erikseen. Tavoitteena olivat toimialakohtaiset tuotteet, jotka voitiin sovittaa useille asiakkaille ja erilaisille laitealustoille.

Tämä oli erityisen tärkeää kunnissa ja terveydenhuollossa, joissa asiakkaiden koko, laitekanta, järjestelmät ja toimintatavat vaihtelivat. VTKK:n tavoitteeksi muodostui sovellusten mahdollisimman laaja siirrettävyys ja yhteiskäyttöisyys.

4. Asiakkaiden keskeiset tietojärjestelmät ja palvelukokonaisuudet

4.1 Valtionhallinnon rekisteri- ja käsittelyjärjestelmät

Valtionhallinto säilyi VTKK:n tärkeimpänä asiakasryhmänä. Sen järjestelmäpalvelut koostuivat suurten rekisterien ja hallinnollisten järjestelmien suunnittelusta, ohjelmistotuotannosta, käyttöpalvelusta, tietoliikenteestä ja jatkuvasta ylläpidosta.

Asiakkaiden joukossa olivat verohallinto, väestöhallinto, sisäasiainhallinto, oikeushallinto, ajoneuvohallinto, valtion taloushallinto, opetushallinto ja tullihallinto. Vuosikertomus ei erittele kaikkien näiden asiakkaiden yksittäisiä järjestelmäprojekteja, mutta niiden asema suurimpien asiakkaiden joukossa osoittaa VTKK:n toiminnan keskittyneen edelleen valtion keskeisiin tietovarantoihin ja käsittelyprosesseihin.

Vuoden aikana valmisteltiin organisaatiomallia, jossa valtionhallinnon sisäinen järjestelmäpalvelu jaettiin asiakasryhmiin samankaltaisia tietojärjestelmiä ja ratkaisuja tarvitsevien asiakkaiden mukaan. Tällä pyrittiin lisäämään pitkäjänteisyyttä, asiakaskohtaisuutta ja toimialaosaamista.

Ratkaisu ennakoi myöhempää toimialakohtaista palvelumallia: asiantuntijoita ei organisoitu vain teknologian tai ohjelmointivälineen perusteella, vaan myös asiakkaan hallinnonalan ja toimintaprosessien mukaisesti.

4.2 Oikeushallinnon Finlex-tietopalvelu

Oikeusministeriön Finlex oli yksi näkyvimmistä VTKK:n tarjoamista tietopankkipalveluista. Sitä käyttivät muun muassa asianajotoimistot sekä kirjastot. Asianajotoimisto Nenonen & Rantasila oli käyttänyt Finlexiä vuodesta 1985 erityisesti ennakkopäätösten tutkimiseen.

Finlex kuvastaa VTKK:n asemaa tiedon välittäjänä. VTKK ei pelkästään käsitellyt hallinnon sisäistä tietoa, vaan rakensi teknisen palveluympäristön, jonka avulla oikeudellisia tietovarantoja voitiin avata ammattilaisten ja julkisten palvelupisteiden käyttöön.

Vantaan kaupunginkirjasto käytti VTKK:n tietopankeista tieteellisten kirjastojen KDOK-tietokantaa ja oli käyttänyt myös Finlexiä osana Suomen kirjastoseuran TIKKU-kokeilua. Hankkeessa tutkittiin tietotekniikan laitteiden, järjestelmien ja kotimaisten tietokantojen käyttökelpoisuutta yleisissä kirjastoissa.

Tämä edusti varhaista julkisten digitaalisten tietopalvelujen mallia: keskustietokoneella ylläpidetty tietovaranto välitettiin tietoliikenneverkon kautta paikalliseen palvelupisteeseen ja edelleen kansalaisen käytettäväksi.

4.3 Kirjastojen yhteisjärjestelmät

Vuoden huomattavimpiin kunnallisiin hankkeisiin kuului Oulun seudun kahdeksan kunnan yhteinen ajantasainen kirjastojärjestelmä. Mukana olivat Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Liminka, Muhos, Oulunsalo ja Vihanti, ja myös Ruukki harkitsi liittymistä. Kirjastojen päätteet oli määrä yhdistää VTKK:n Oulun toimipaikan keskustietokoneeseen.

Järjestelmän tarkoituksena oli:

korvata kortteihin perustunut Detroit-lainaus
hoitaa lainausvalvonta lukukynällä ja päätteillä
näyttää välittömästi asiakkaan erääntyneet lainat
mahdollistaa aineiston saatavuuden tarkistaminen kaikista mukana olevista kirjastoista
yhdistää kirjastojen aineistorekisterit
vähentää päivittäistä manuaalista työtä
vapauttaa henkilöstöä varsinaiseen asiakaspalveluun
vähentää kuntakohtaisten tietokonehankintojen tarvetta.

Hanke oli myös organisatorisesti merkittävä. Kahdeksan kuntaa ei hankkinut kahdeksaa erillistä järjestelmää, vaan yhteisen alueellisen palvelun. VTKK toimi tällöin sekä teknisenä palvelukeskuksena että kuntien yhteistyön mahdollistajana.

4.4 Kuntien kokonaisjärjestelmät ja Pallas-tuoteperhe

Kunnallissektori nähtiin voimakkaana kasvualueena. VTKK:n tavoitteena oli siirtyä yksittäisistä sovelluksista ratkaisuihin, joissa ohjelmistot, laitteet, käyttöpalvelu, tietoliikenne ja koulutus muodostivat yhteisen kokonaisuuden.

Pallas-järjestelmäperhe edusti tätä suuntaa. Se oli kunnallishallintoon tarkoitettu tuotemainen kokonaisuus, jota voitiin laajentaa asiakkaan toiminnan mukaan. Sen taustalla oli pyrkimys yhdistää yleiskäyttöiset hallinnolliset sovellukset ja asiakaskohtainen sovittaminen.

Kuntamarkkinoilla VTKK:n kilpailuetu oli kyky tarjota kokonaispalvelu. Samalla haasteena oli kuntien erilaisuus. Asiakkailla oli erilaisia laitteistoja, ohjelmistoja, organisaatiorakenteita ja taloudellisia mahdollisuuksia. Tämä teki sovellusten laiteriippumattomuudesta ja tuotteistamisesta keskeisen kannattavuuskysymyksen.

Kuopion kaupunki kuului jo VTKK:n suurimpien asiakkaiden joukkoon, mikä osoittaa kunnallisten kokonaisasiakkuuksien kasvaneen merkityksen.

4.5 Terveydenhuollon tietojärjestelmät

Terveydenhuolto oli yksi tärkeimmistä toimialakohtaisen tuotekehityksen kohteista. Asiakaskunta oli kuitenkin hajanainen: mukana oli erikokoisia sairaaloita, terveyskeskuksia ja muita terveydenhuollon yksiköitä, joiden laitekannat ja järjestelmärakenteet erosivat toisistaan.

VTKK:n tavoitteeksi muodostui kehittää mahdollisimman yleiskäyttöisiä sovelluksia, joita voitiin sovittaa useisiin ympäristöihin ilman kokonaan erillistä ohjelmistokehitystä.

Vuonna 1987 kehitettyihin tai tarjottuihin kokonaisuuksiin kuuluivat:

Atlas-terveydenhuollon ohjelmistokokonaisuus
TAVA-ajanvarausjärjestelmä
hallinnolliset sairaalajärjestelmät
henkilöstö- ja taloushallinnon ratkaisut
eri toimipisteitä palvelevat monikäyttäjäjärjestelmät.

Ajanvarausjärjestelmän kaltaisissa ratkaisuissa tietotekniikka liittyi suoraan asiakaspalvelun organisointiin. Kyse ei ollut vain tietojen tallentamisesta, vaan vastaanottoaikojen, työresurssien ja palveluprosessin hallinnasta.

4.6 Henkilöstöhallinnon HAH-järjestelmä

VTKK kehitti henkilöstöhallinnon HAH-järjestelmää IBM 9370 -ympäristöön FOCUS-sovelluskehittimellä. Tavoitteena oli, että sama järjestelmä toimisi eri kokoluokkien IBM-koneissa.

Tämä oli tärkeä siirtymä aiemmasta laitesidonnaisesta ohjelmistotuotannosta kohti skaalautuvia tuotteita. Asiakas saattoi aloittaa pienemmästä ympäristöstä ja siirtyä suurempaan järjestelmään ilman koko sovelluksen uudelleenrakentamista.

HAH:n yhteydessä voidaan havaita kolme VTKK:n vuoden 1987 tuotestrategian ydinkohtaa:

yhteinen sovellus useille asiakkaille
toiminta eri kokoisissa laiteympäristöissä
liitettävyys valtakunnalliseen Tietotie-verkkoon.

4.7 Diaari ja asiakirjahallinto

IBM 9370 -järjestelmälle valmisteltiin Oraclella toteutettavaa Diaari-kirjaamisohjelmistoa. Järjestelmän tehtävänä oli tukea virastojen asioiden ja asiakirjojen kirjaamista.

Diaari edusti uuden relaatiotietokantatekniikan soveltamista hallinnolliseen perusprosessiin. Samalla se oli esimerkki siitä, miten VTKK pyrki tuotteistamaan useille virastoille yhteisen tarpeen sen sijaan, että jokaiselle olisi tehty erillinen kirjaamisjärjestelmä.

Asiakirjahallinnon alueella kehitettiin myös TEXT-tekstinkäsittely- ja tallennusjärjestelmää. Sen uudessa versiossa asiakirjoja voitiin:

tallentaa järjestelmän kansioihin
suojata käyttäjäkohtaisesti
jakaa projektiryhmän yhteiseen käyttöön
hakea sisällysluetteloiden avulla
käsitellä ja tulostaa monipuolisesti.

4.8 Tietopalvelut ja tietokannat

VTKK:n tietopalvelu muodosti kasvavan palvelualueen. Vuoden aikana tarjolla olivat muun muassa:

AHTIKA, Asuntohallituksen kuntatietokanta
ALTIKA, aluetietokanta
ARTIKA, ajoneuvotietokanta
ASTIKA, aikasarjatietokanta
MALTIKA, maatalouden aluetietokanta
Finlex, oikeudellisen tiedon tietopankki
KDOK, tieteellisten kirjastojen tietokanta.

Tietopalvelu oli strategisesti tärkeä siksi, että se siirsi VTKK:n toimintaa tiedon käsittelystä tiedon saatavuuden ja hyödyntämisen suuntaan. Asiakas ei enää tilannut vain eräajoa tai raporttia, vaan käytti tietokantaa suoraan päätteeltä.

4.9 Vaalitietojärjestelmät

VTKK osallistui vuoden 1987 eduskuntavaalien ääntenlaskentaan 11 vaalipiirissä. Vain kolme vaalipiiriä teetti laskennan muualla. Järjestelmä tuotti valtakunnallisia puoluejakaumia ja äänestysprosentteja, mutta valittujen kansanedustajien varmistuminen viivästyi.

Tapaus on tärkeä myös järjestelmien laadun näkökulmasta. Se osoitti, että teknisen laskennan onnistumisen lisäksi julkisessa tietojärjestelmässä ratkaisevaa on tiedon oikea-aikaisuus käyttäjäryhmittäin. Sama viive saattoi olla tavalliselle kansalaiselle vähäinen mutta ehdokkaille ja tiedotusvälineille merkittävä.

Vuoden lopulla VTKK valmistautui jo seuraaviin presidentinvaaleihin.

5. VTKK:n konsultointitoiminta

5.1 Konsultoinnin nopea laajeneminen

VTKK:n konsultointi oli käynnistetty vuonna 1985 kahdella palvelulla:

tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelma
toimistoautomaatiotutkimus.

Vuoteen 1987 mennessä toiminta oli laajentunut kolmeen palveluryhmään ja 12 markkinoitavaan ydinpalveluun. Konsultointihenkilöstö oli kasvanut kolmessa vuodessa viidestä 13 henkilöön.

Palveluryhmät olivat:

tietojenkäsittelyn kokonaisstrategiaan tähtäävät palvelut
tietojenkäsittelyn osa-alueiden strategiat
erikoispalvelut.

Suurin osa konsultoinnin liikevaihdosta tuli tietohallintostrategioista, kehittämissuunnitelmista ja tietojärjestelmien määrittelyvaiheen projekteista.

5.2 Konsultoinnin sisältö

Vuoden 1987 konsultointi ei rajoittunut tekniseen laite- tai ohjelmistoneuvontaan. Sen kohteina olivat:

asiakkaan tietohallintostrategia
tietojenkäsittelyn kehittämissuunnitelma
toimistojärjestelmien selvittäminen
järjestelmien esitutkimus ja määrittely
tietoliikenteen kehittäminen
toimistoautomaation suunnittelu
ihmisen työn ja työprosessien tutkiminen
järjestelmä- ja teknologiavalintojen arviointi
projektien organisointi ja ohjaus.

Tietohallintostrategioissa haluttiin korostaa aikaisempaa enemmän asiakkaan toiminnan johtamista. Toimistojärjestelmäselvityksissä ja määrittelyprojekteissa painopistettä siirrettiin ihmisen työn tutkimiseen, ja tietoliikennehankkeissa tarvittiin aiempaa syvempää teknistä asiantuntemus.

Tämä merkitsi selvää muutosta: konsultin tehtäväksi ei enää riittänyt laskea kapasiteettitarvetta tai määritellä ohjelmistoa. Hänen tuli ymmärtää asiakkaan organisaatiota, johtamista, työprosesseja ja palvelutavoitteita.

5.3 Konsultointi osana järjestelmän elinkaarta

VTKK:n konsultointi sijoittui järjestelmähankkeiden alkuvaiheeseen mutta loi samalla pohjan myöhemmälle ohjelmistotuotannolle, käyttöpalvelulle ja koulutukselle.

Tyypillinen kokonaispalveluketju oli:

asiakkaan toiminnan ja tietojenkäsittelyn nykytilan selvittäminen
tietohallinto- tai kehittämisstrategian laatiminen
järjestelmän esitutkimus ja määrittely
teknologia- ja ohjelmistovalintojen arviointi
sovelluksen toteutus tai tuotteistetun ratkaisun sovittaminen
laitteiden ja tietoliikenneyhteyksien toimitus
käyttöönotto ja koulutus
käyttöpalvelu, ylläpito ja jatkokehitys.

Tämä kokonaismalli erotti VTKK:n pelkästä ohjelmistotalosta tai laitekauppiaasta. Sama organisaatio saattoi osallistua strategiseen suunnitteluun, toteuttaa järjestelmän, toimittaa laitteet ja ohjelmistot, kouluttaa käyttäjät sekä ylläpitää tuotantoympäristöä.

5.4 Konsultoinnin tuotteistaminen

Konsultoinnin 12 palvelua olivat syntyneet osittain yhden alkuperäisen kokonaistutkimuspalvelun eriyttämisestä. Palvelua muokattiin asiakkaiden ja teknologisen kehityksen vaatimusten mukaan.

Vuoden lopulla suunniteltiin sekä palvelujen syventämistä että laajentamista uusille toiminta-alueille. Strategiana oli:

tarjota nykyisille asiakkaille pysyväisluonteisia palveluita
hankkia uusille markkinoille asiakkaita nykyisillä palveluilla
tarjota nykyisille asiakkaille uusia palveluita
kehittää nykyisistä palveluista kehittyneempiä versioita uusille asiakkaille.

Vuoden 1988 alussa konsultoinnista oli tarkoitus muodostaa itsenäinen tulosyksikkö. Tämä osoittaa, että konsultointia ei enää pidetty vain muun järjestelmätyön tukena, vaan omana liiketoiminta- ja palvelualueenaan.

6. Teknologinen palvelualusta

6.1 Tietotie-verkko

VTKK:n keskustietokoneet oli yhdistetty valtakunnalliseksi Tietotie-tietoliikenneverkoksi. Palvelu- ja toimipisteitä oli Espoossa, Jyväskylässä, Kouvolassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisäksi läänien pääkaupungeissa oli tietoliikenneverkon liittymä- ja keskitinpisteitä.

Tietotie mahdollisti sen, että paikalliset työasemat, päätteet ja minikoneet voitiin yhdistää valtakunnallisiin tietokantoihin ja keskusjärjestelmiin. Se muodosti teknisen perustan hajautetuille järjestelmille, tietopalveluille ja eri paikkakunnilla toimivien asiakasorganisaatioiden yhteiskäytölle.

6.2 IBM 9370 ja hajautetun ympäristön kokonaispalvelu

IBM 9370 oli VTKK:n uusi tuote, jonka ympärille käyttöpalvelu rakensi uuden palvelumuodon. Laitteisto voitiin yhdistää IBM Token-Ring- ja Xerox Ethernet -lähiverkkoihin sekä muihin tietokonejärjestelmiin. Päätteiden määrä saattoi vaihdella kymmenistä noin kahteensataan järjestelmän koon mukaan.

Ympäristöön tarjottiin muun muassa:

HAH-henkilöstöhallinto
Diaari-kirjaamisjärjestelmä
Oracle ja FOCUS
SQL- ja APL2-välineitä
VM/SP-käyttöjärjestelmä
VTAM-tietoliikenneohjelmisto
GDDM-grafiikka
yhteydet PC-työasemista keskuskoneen levyihin ja kirjoittimiin
Tietotie-verkon palvelut.

IBM 9370 sijoittui mikroverkon ja suuren keskustietokoneen väliin. Se soveltui ympäristöihin, joissa erilliset mikrot oli tarpeen liittää yhteisiin tietovarastoihin, arkistointiin ja nopeaan tietoliikenteeseen.

6.3 Keskustietokonekapasiteetti

VTKK:n keskusyksikkökapasiteetti kasvoi 52 MIPSistä 59 MIPSiin ja levymuistikapasiteetti 188 gigatavusta 212 gigatavuun. Massamuistikapasiteetti pysyi 405 gigatavussa. Jyväskylässä IBM 4381-P02 korvattiin IBM 3090-120E:llä, mikä lisäsi toimipisteen keskusyksiköiden suorituskykyä lähes 50 prosenttia.

Käyttöpalvelun liikevaihto oli 175,6 miljoonaa markkaa, kasvua 12,6 prosenttia. Yksikössä työskenteli 289 henkilöä, ja sen osuus VTKK:n kokonaisliikevaihdosta oli noin 45 prosenttia.

Vaikka käyttöpalvelu oli edelleen suurin yksittäinen toiminta-alue, sen suhteellinen asema oli muuttumassa. Strategisissa arvioissa perinteisten käsittelypalvelujen suhteellisen osuuden ennakoitiin vähenevän samalla, kun valmisohjelmistojen, mikro-ohjelmistojen, räätälöidyn ohjelmistotuotannon ja konsultoinnin merkitys kasvoi.

7. Toimistoautomaatio, lähiverkot ja sähköinen viestintä

Toimistoautomaatio tunnistettiin yhdeksi VTKK:n uusista kasvualoista. Sen ympärille kehitettiin työasemia, lähiverkkoja, tekstinkäsittelyä, sähköistä postia, asiakirjojen hallintaa ja yhteyksiä keskusjärjestelmiin.

Vuoden aikana:

Macintosh-mikrot tulivat VTKK:n tuotevalikoimaan
Otaniemeen valmisteltiin Token Ring -lähiverkkoa
sähköisen viestinnän yhteyksiä kehitettiin DISOSSin avulla
sähköpostin käytön arvioitiin kasvavan
TEXT-järjestelmä sai asiakirjojen tallennus- ja suojaustoimintoja
IBM 9370:lle määriteltiin toimistojärjestelmää
Oracle tarjosi välineitä hajautetuille tietokannoille.

Toimistoautomaatio oli VTKK:lle sekä tekninen että konsultatiivinen alue. Asiakkaalle ei ollut tarkoitus toimittaa vain mikroja ja ohjelmistoja, vaan määritellä työtehtävät, tietovirrat, yhteiskäyttöiset resurssit ja yhteydet organisaation muihin järjestelmiin.

8. Tietosuoja ja henkilörekisterilaki

Henkilörekisterilaki vahvistettiin vuonna 1987, ja se tuli voimaan 1. tammikuuta 1988. Laki koski sekä viranomaisten että yksityisten ylläpitämiä rekistereitä. Tietoja sai kerätä vain ennakolta määriteltyä ja ilmoitettua käyttötarkoitusta varten, arkaluonteisten tietojen käsittelyä rajoitettiin ja rekisteröidylle annettiin oikeus tarkistaa omat tietonsa.

VTKK:lle muutos oli erityisen merkittävä, koska se ylläpiti ja käsitteli lukuisten asiakkaiden henkilörekistereitä. Tietosuoja ei ollut enää pelkästään teknisen pääsynvalvonnan kysymys, vaan osa järjestelmien määrittelyä, sopimuksia, käyttötarkoituksen hallintaa ja rekisteröityjen oikeuksia.

Vuosi 1987 voidaan siten nähdä ajankohtana, jolloin tietosuoja alkoi järjestelmällisesti muuttua VTKK:n konsultoinnin ja järjestelmäkehityksen oikeudelliseksi reunaehdoksi.

9. Organisaation muuttaminen asiakas- ja palvelulähtöiseksi

VTKK:n vuoden 1987 organisaatiossa pääalueita olivat suunnittelupalvelu, tuotepalvelu ja käyttöpalvelu. Näiden lisäksi toimintaan kuuluivat konsultointiosasto, koulutuskeskus, toimistoautomaatioyksikkö, tietohallintoyksikkö sekä teknisiä ja korkeakoulupalveluihin keskittyneitä yksiköitä.

Vuoden aikana valmisteltiin organisaatiouudistusta, jossa päätulosyksiköiden määrää lisättiin kolmesta seitsemään. Tavoitteena oli tehdä konsultointi, tieteellinen laskenta ja tietopalvelu aikaisempaa näkyvämmiksi sekä selkeyttää asiakas- ja markkinasegmentointia.

Suunniteltu rakenne käsitti muun muassa:

valtionhallinnon sisäisen järjestelmäpalvelun
valtionhallinnon ulkopuolisen järjestelmäpalvelun
konsultointipalvelun
tieteellisen laskennan
tietopalvelun
tuotepalvelun
käyttöpalvelun
uusien liiketoimintojen kehittämisyksikön.

Valtionhallinnon sisäinen järjestelmäpalvelu oli tarkoitus järjestää asiakassegmenteittäin. Valtionhallinnon ulkopuolinen palvelu puolestaan keskittyi monikäyttäjäjärjestelmien tuottamiseen ja myyntiin kunnille ja muille asiakkaille.

Organisaatiouudistus vahvisti VTKK:n muuttumista teknisesti järjestetystä tuotanto-organisaatiosta markkina-, asiakas- ja toimialalähtöiseksi palveluyritykseksi.

10. Laatu, ylläpito ja asiakassuhteet

Vuoden aikana korostettiin järjestelmien laatua ja asiakastyytyväisyyttä. Laatu nähtiin kokonaisuutena, johon kuuluivat:

virheettömyys
tehokkuus
helppokäyttöisyys
selkeys
testattavuus
muutosten tekemisen helppous
järjestelmien ylläpidettävyys.

Järjestelmien ylläpidon hinnoittelu oli samalla tunnistettu ongelmaksi. Vanhaan järjestelmään perehtyminen saattoi aiheuttaa enemmän työtä kuin asiakkaalta voitiin laskuttaa. Ratkaisuksi ehdotettiin vaihtoehtoa, jossa asiakas maksaisi jatkuvaa järjestelmäkohtaista kunnossapitomaksua yksittäisten, vaikeasti ennakoitavien ylläpitolaskujen sijasta.

Tämä oli merkittävä palvelumallin kehitysaskel. Järjestelmää ei enää nähty vain toimitusprojektina, vaan koko elinkaaren ajan ylläpidettävänä palveluna. Samalla asiakkaalle pyrittiin tarjoamaan ennakoitavammat kustannukset.

11. Strateginen tulkinta

VTKK ei ollut vuonna 1987 enää vain tietokonekeskus

VTKK:n toiminta sisälsi edelleen mittavan keskustietokone- ja tietoliikenneinfrastruktuurin, mutta kasvun painopiste siirtyi järjestelmiin, tuotteisiin, konsultointiin ja hajautettuihin ratkaisuihin.

Sen palvelumalli käsitti käytännössä:

tietohallinnon strategisen konsultoinnin
toiminnan ja työprosessien tutkimisen
tietojärjestelmien määrittelyn
ohjelmistokehityksen
valmisohjelmistojen ja tietokantatuotteiden välityksen
laitteet ja lähiverkot
valtakunnallisen tietoliikenteen
koulutuksen
käyttöpalvelut
tietopankit
järjestelmien ylläpidon.

Asiakkaiden tietojärjestelmät muuttuivat toimialakohtaisiksi

Aikaisempien vuosien virasto- ja hankekohtaisten ratkaisujen rinnalle tulivat kunnille, terveydenhuollolle, kirjastoille, henkilöstöhallinnolle ja asiakirjahallinnolle tarkoitetut tuotteet.

Tavoitteena oli yhdistää kaksi osittain ristiriitaista vaatimusta:

asiakkaan tarpeisiin sovitettu ”mittatilauspuku”
useille asiakkaille ja laiteympäristöille soveltuva standardoitu tuote

Konsultointi siirsi VTKK:n asiakkaan johdon kumppaniksi

Konsultoinnin nopea kasvu osoitti, että asiakkaat tarvitsivat teknisten toimitusten lisäksi apua tietohallinnon johtamiseen, järjestelmästrategioihin, työprosessien kehittämiseen ja teknologisten vaihtoehtojen arviointiin.

VTKK:n konsultointi muodosti sillan asiakkaan toiminnan tavoitteiden ja teknisen toteutuksen välille.

12. Yhteenveto

Vuosi 1987 oli VTKK:n historiassa siirtymävuosi kohti liikelaitosmaista, asiakaslähtöistä ja tuotteistettua tietotekniikkapalvelua. Taloudellinen tulos oli hyvä, liikevaihto kasvoi 19 prosenttia ja asiakaskunta laajeni voimakkaasti.

Asiakkaiden tietojärjestelmäkehityksen tärkeimmät piirteet olivat:

kunnallisten ja alueellisten yhteisjärjestelmien rakentaminen
kirjastojen reaaliaikainen yhteisrekisteri
terveydenhuollon Atlas- ja TAVA-ratkaisut
Pallas-tuoteperheen kehittäminen kunnille
HAH-henkilöstöhallintojärjestelmän siirrettävyys eri laiteympäristöihin
Oracle-pohjaisen Diaari-järjestelmän kehittäminen
Finlexin ja muiden tietopankkien käyttäjäkunnan laajentaminen
relaatiotietokantojen ja sovelluskehittimien käyttöönotto
hajautettujen IBM 9370-, VAX- ja mikroympäristöjen liittäminen Tietotie-verkkoon
toimistoautomaation, sähköpostin ja sähköisen asiakirjahallinnon kehitys
tietosuojan nouseminen järjestelmäkehityksen olennaiseksi vaatimukseksi.

Konsultoinnin näkökulmasta vuoden tärkein muutos oli VTKK:n siirtyminen teknisestä suunnittelusta asiakkaan toiminnan, johtamisen ja tietohallinnon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Kahdesta alkuperäisestä konsultointipalvelusta oli kasvanut 12 ydinpalvelun kokonaisuus, ja konsultoinnista valmisteltiin itsenäistä tulosyksikköä.

Vuoden 1987 VTKK näyttäytyy aineiston perusteella organisaationa, joka yhdisti valtakunnallisen tietoteknisen infrastruktuurin, toimialakohtaiset ohjelmistotuotteet, strategisen konsultoinnin ja järjestelmien elinkaaripalvelut. Se oli jo selvästi enemmän kuin tietokonekeskus: siitä oli muodostumassa julkishallinnon kokonaisvaltainen tietotekniikka- ja tietohallintotalo.

VTKK:n liikevaihto vuonna 1987 oli 387,3 miljoonaa markkaa ja henkilöstöä oli 892. Tämä käy ilmi vuoden 1987 toimintakertomuksesta.

VTKK:n vuoden 1987 liikevaihto vastaa noin 170–200 miljoonan euron liikevaihtoa vuoden 2026 rahassa.

Vertailu nykyisiin OMX Helsinki ICT-yhtiöihin

Tietoevry

Vuoden 2025 liikevaihto oli 1 852 M€ ja henkilöstö noin 14 000. [tietoevry.com], [tieto.com]

Vertailu:

VTKK 1987 ≈ 180 M€
Tietoevry ≈ 1 850 M€

VTKK olisi ollut noin:

10 % Tietoevryn liikevaihdosta
6 % henkilöstömäärästä

Tietoevry on selvästi suurempi kuin VTKK koskaan oli.

Digia

Liikevaihto 2025:

217 M€
henkilöstö noin 1 600 [digia.com], [financialfilings.com]

Vertailu:

	VTKK 1987 (2026 rahassa)	Digia
Liikevaihto	~180 M€	217 M€
Henkilöstö	892	~1 600

Digia on kokoluokaltaan lähimpänä VTKK:ta.

Gofore

Liikevaihto 2025:

191,4 M€
henkilöstö noin 1 800 [publicnow.com], [publicnow.com]

Vertailu:

	VTKK 1987	Gofore
Liikevaihto	~180 M€	191 M€
Henkilöstö	892	~1 800

Liikevaihdolla mitattuna Gofore on lähes täsmälleen VTKK:n kokoluokkaa.

Siili Solutions

Vuoden 2025 liikevaihto oli noin 108–130 M€ ja henkilöstö noin 900. [markets.ft.com], [finance.yahoo.com]

Vertailu:

	VTKK 1987	Siili
Liikevaihto	~180 M€	~120 M€
Henkilöstö	892	~900

Henkilöstömäärän perusteella Siili muistuttaa hämmästyttävän paljon VTKK:ta.

Mikä on paras vertailukohta?

Jos vertaillaan vain kokoa:

Gofore ≈ lähin liikevaihdolla
Digia ≈ lähes sama kokoluokka
Siili ≈ lähin henkilöstömäärällä

Mutta jos vertaillaan myös toimintaa:

Organisaatio	Vastaavuus VTKK:hon
Digia	Erittäin hyvä
Gofore	Hyvä
Siili	Kohtalainen
Tietoevry	Liian suuri

Historiallinen näkökulma

Mielenkiintoista on, että vuoden 1987 VTKK ei ollut enää pelkkä konesalitalo. Se toimitti:

passirekisterijärjestelmän
liikennetietojärjestelmän
väestörekisterin tietopalveluita
sairaaloiden ATLAS-järjestelmiä
kuntien PALLAS-järjestelmiä
kirjastojärjestelmiä
DIAARI-asianhallintaa
valtakunnallisia tietoliikenneverkkoja

Tässä mielessä vuoden 1987 VTKK muistuttaa eniten Digian, Goforen ja Valtorin yhdistelmää:

Digia = julkishallinnon tietojärjestelmät
Gofore = digitalisaatio- ja kehityshankkeet
Valtori = valtion yhteinen ICT-infrastruktuuri

Siksi voisi perustellusti sanoa:

VTKK vuonna 1987 vastasi noin 180 miljoonan euron nykyistä ICT-yhtiötä, jonka rooli julkishallinnossa oli samalla kertaa Digian, Goforen ja Valtorin roolien yhdistelmä. [digia.com], [publicnow.com], [tieto.com]