VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1992

VTKK:n tietotekninen laitekanta ja tietotekninen ympäristö vuonna 1992

Keskuskoneista avoimiin ja verkottuneisiin järjestelmiin

Vuonna 1992 VTKK:n tietotekninen ympäristö oli samanaikaisesti keskitetty, hajautettu ja nopeasti verkottuva. IBM-keskuskoneet muodostivat edelleen suurten valtakunnallisten järjestelmien ja käyttöpalvelujen perustan, mutta niiden rinnalla kasvoivat UNIX-järjestelmät, mikroverkot, graafiset Windows-työasemat, palvelimet ja avoimiin standardeihin perustuvat ratkaisut.

Vuoden kehitystä leimasivat erityisesti:

• keskuskonepalvelujen keskittäminen Espooseen
• Facilities Management- eli FM-palvelujen voimakas kasvu
• UNIX- ja Oracle-ympäristöjen yleistyminen
• mikroverkkojen palvelin- ja ohjelmistouudistukset
• Windows-pohjaisten toimistojärjestelmien käyttöönotto
• sähköpostin ja tietoliikennepalvelujen kehittäminen
• työasemien ja ohjelmistojen keskitetty tietoturva
• tietokoneavusteisen ryhmätyön ensimmäiset ratkaisut
• siirtyminen kohti avoimia järjestelmiä ja graafisia käyttöliittymiä.

Vuonna 1992 VTKK:n liikevaihto oli 587,3 miljoonaa markkaa ja bruttoinvestoinnit 34,9 miljoonaa markkaa eli kuusi prosenttia liikevaihdosta. Vuoden lopussa henkilöstöä oli 969. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta toiminnallinen käyttökate nousi 82,9 miljoonaan markkaan.

IBM-keskuskoneet käyttöpalvelujen perustana

VTKK:n raskas tietojenkäsittely perustui edelleen IBM-keskuskoneisiin. Niissä hoidettiin muun muassa verotuksen, väestötietojen, oikeushallinnon, liikenteen, valtion taloushallinnon ja muiden laajojen hallinnollisten järjestelmien käsittelyä.

Keskuskonepalvelujen kysyntä säilyi vakaana. Kapasiteettia laajennettiin kysynnän mukaan, ja käyttömenetelmien kehittämisessä painotettiin toimintojen automatisointia. Samalla keskuskoneiden käyttötoiminnot ja tulostus keskitettiin kokonaisuudessaan Espoon toimipisteeseen.

Ratkaisu merkitsi VTKK:n omien keskuskonepalvelujen keskittämistä, mutta samalla Jyväskylän toimipisteelle suunniteltiin poikkeusolojen tietotekniseen varautumiseen liittyviä tehtäviä. Käyttöpalvelun toiminnassa korostuivat keskitetyn kapasiteetin lisäksi tietoliikenne, UNIX-palvelut, sähköposti ja asiakkaiden tietoteknisten ympäristöjen kokonaisvaltainen hoitaminen.

FM-palvelut laajensivat käyttöpalvelun tehtäväkenttää

Vuosi 1992 oli VTKK:n Facilities Management -palvelujen läpimurtovuosi. FM-palvelussa asiakas saattoi siirtää tietoteknisen käyttöympäristönsä tai sen osan VTKK:n hoidettavaksi. Palvelukokonaisuus saattoi sisältää laitteiston, käyttötilat, operoinnin, tietoliikenteen ja erilaiset asiantuntijapalvelut.

VTKK teki vuoden aikana viisi merkittävää FM-sopimusta. STK, myöhempi Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT, sekä Procons Data Oy siirsivät keskuskoneidensa käytön VTKK:n hoidettavaksi. Syksyllä sopimuksia tehtiin myös TUKOn, Puolustusvoimien atk-laitoksen ja Kansa-Yhtymä Oy:n kanssa.

Procons Data vastasi Valmet-konsernin keskuskonepalveluista. Sen IBM-käyttöympäristö sijoitettiin VTKK:n keskuskoneille Otaniemeen. Palveluja käytti maailmanlaajuisen tietoliikenneverkon kautta noin 3 000 työasemaa Suomessa, muualla Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Kaukoidässä. Tarvittavaksi keskuskonekapasiteetiksi ilmoitettiin noin 20 MIPS ja levytilaksi noin 85 gigatavua.

FM-palvelujen laajeneminen kuvasti VTKK:n muuttumista perinteisestä valtion tietokonekeskuksesta asiakkaiden kokonaisten tietoteknisten ympäristöjen ylläpitäjäksi.

Keskuskoneiden käyttötoimintojen automatisointi

Keskuskoneiden operointia, eräajoja ja tulostusta automatisoitiin edelleen. Tavoitteena oli vähentää käsityötä, parantaa toimintavarmuutta ja hallita kasvavia tuotantomääriä yhdenmukaisin menetelmin.

Valtion järjestelmät -yksikössä kehitettiin Oracle-pohjaisten järjestelmien yhteyteen AJA!-niminen eräajojen ja tulostuksen hallintajärjestelmä. Järjestelmä suunniteltiin laitteisto-, käyttöjärjestelmä- ja sovellusriippumattomaksi. Sen avulla voitiin:

• käynnistää yksittäisiä ajoja tai ajoryhmiä
• seurata ajojen etenemistä
• keskeyttää ajo hallitusti
• käsitellä valmistuneita tulosteita
• ohjata varmuuskopiointeja ja järjestelmien alasajoja
• yhdenmukaistaa sovellusten eräajojen hallintaa.

Ohjaustiedot tallennettiin tietokantaan, ja ajojen käynnistämiseen sekä tulosteiden tilaamiseen käytettiin yhtenäisiä valikoita ja vakiolomakkeita.

UNIX ja Oracle avoimien järjestelmien perustana

Vuonna 1992 UNIX vahvisti asemaansa VTKK:n uusien hallinnollisten järjestelmien toteutusympäristönä. UNIXiin yhdistettiin erityisesti avoimuus, siirrettävyys, monitoimittajaympäristöt ja mahdollisuus rakentaa asiakas-palvelinratkaisuja.

Valtion henkilöstöhallinnon Helmi-kokonaisuus perustui avoimeen UNIX-ratkaisuun. Kokonaisuus koostui useista toisiinsa liittyvistä osajärjestelmistä, joita voitiin ottaa käyttöön organisaation tarpeiden mukaan. Järjestelmään kuuluivat muun muassa henkilöstö-, virka-, palkka-, työaika- ja informaatiojärjestelmät sekä tekstipankki.

Myös poliisin RIKI-rikosilmoitusjärjestelmän ensimmäinen vaihe oli toteutettu UNIX- ja Oracle-ympäristössä. Järjestelmä otettiin ensin käyttöön Helsingissä ja Vantaalla, minkä jälkeen käyttäjiksi liittyivät Tampere, Espoo, Turku, Pori, Lahti ja Oulu.

Sisäasiainministeriölle kehitetyn säteilyvalvontajärjestelmän uudeksi tekniseksi perustaksi suunniteltiin niin ikään UNIX-pohjaista järjestelmää ja graafista käyttöliittymää. Ratkaisussa oli tarkoitus yhdistää eri lähteistä saadut tiedot valvontaverkon havaintoihin ja muodostaa poikkeusolojen päätöksentekoa palveleva kokonaiskuva.

Mikroverkkojen ja palvelinten uudistaminen

Otaniemen ja Espoontorin sisäisten mikroverkkojen uudistaminen jatkui vuonna 1992. Uudet palvelimet asennettiin verkkoihin, niiden käyttöjärjestelmäksi tuli OS/2 ja verkko-ohjelmistoksi LAN Manager 2.1.

Palvelimiin rakennettiin yhtenäinen hakemistorakenne, ja niiden sisältöä sekä hallintaa standardoitiin. Samalla verkkoihin tehtiin tarvittavia kaapelointilisäyksiä. Jyväskylässä laajennettiin levytilaa ja LAN Manager päivitettiin versiosta 2.0 versioon 2.1.

Uusia palvelimia käytti useita toimistoja ja pääyksiköitä. Palvelimet eivät siten enää olleet yhden toimiston omia koneita, vaan yhteisiä verkkopalveluja tuottavia järjestelmiä.

Vanhoja mikroverkkopalvelimia käytettiin siirtymävaiheessa uusien rinnalla. Niiden tehtäviksi jäivät erityisesti:

• tulostuspalvelut
• tietoliikenneyhteydet
• ohjelmistojen testaus
• työasemakäyttö
• vanhojen sovellusten ylläpito.

Keskuskoneyhteyksiä varten työasemissa tarvittiin edelleen 3270-emulaattoriohjelmistoja, kuten IBM Personal Communications 3270 tai DCA IRMA Workstation for Windows.

Mikrotyöasemat ja graafiset käyttöliittymät

Mikrotietokoneiden käyttö kasvoi edelleen nopeasti. Toimistojärjestelmät-yksikkö toimitti vuoden aikana noin 5 200 mikrotyöasemaa, mikä oli noin viidenneksen enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Laitteita toimitettiin valtionhallinnolle, kunnille, seurakunnille ja yksityisille yrityksille.

Toimitettujen työasemien kirjo oli laaja. Käytössä ja myynnissä oli muun muassa:

• IBM PS/2 -työasemia
• ICL:n MikroMikko-laitteita
• Compaq-työasemia
• Hyundai 386SX -mikroja
• DOS-mikroja
• Windows 3 -työasemia
• OS/2-työasemia
• UNIX-työasemia ja -palvelimia.

Esimerkiksi Orion-Farmokselle toimitettiin vuoden aikana noin 150 työasemaa, jotka olivat pääasiassa Compaq-merkkisiä. Sopimukseen kuuluivat PC- ja työasemalaitteiden sekä ohjelmistojen toimittaminen ja asentaminen käyttökuntoon.

VTKK VALIKKO -myynnissä tarjottiin edullisemmaksi vaihtoehdoksi myös Hyundai 386SX -mikroa. Erään VALIKKO-luettelossa esitellyn kokoonpanon ominaisuuksia olivat 16 megahertsin 80386SX-suoritin, kahden megatavun keskusmuisti, 40 megatavun kiintolevy, 14 tuuman VGA-näyttö ja englanninkielinen DOS 5.0.

Windows 3 ja toimistojärjestelmien murros

Graafiset käyttöliittymät yleistyivät nopeasti. Windows 3 -ympäristöjä käytettiin toimisto-ohjelmistoissa, järjestelmien käyttöliittymissä ja VTKK:n omissa tuoteratkaisuissa.

Toimistojärjestelmät-yksikössä otettiin käyttöön Tommi-toimistojärjestelmä. Kaikki yksikön työntekijät, joilla oli käytettävissään Windows 3 -työasema Token Ring -verkossa, siirtyivät käyttämään Tommia. Järjestelmään kuuluivat muun muassa:

• sähköposti
• kalenteri
• asiakirjojen ja kansioiden hallinta
• työryhmäviestintä
• liityntä muihin VTKK:n järjestelmiin.

Tommin postipalvelun yhteydessä käytettiin Tommi-Postia, ja viestejä voitiin välittää myös Elvi-sähköpostiin X.400-yhdyskäytävän kautta.

Autorekisterikeskuksessa otettiin vuoden alussa käyttöön Hewlett-Packardin ja VTKK:n yhdessä toimittama NewWave Office. Se oli graafinen, valtakunnallisesti verkotettu toimistojärjestelmä, joka asennettiin katsastuskonttoreihin kaikissa lääneissä. Ratkaisussa hyödynnettiin aiempia kaapelointi-, tietoliikenne- ja mikroinvestointeja sekä mahdollistettiin yhteinen asiakirjatuotanto, sähköposti ja verkossa työskentely.

Ohjelmistot ja toimistotyön työvälineet

VTKK:ssa käytettiin rinnakkain tekstipohjaisia ja graafisia ohjelmistoja. Sisäisessä toimistojärjestelmien kehittämissuunnitelmassa linjattiin, että VTKK:sta ulospäin lähtevät asiakirjat tehtäisiin Wordilla ja sisäiset asiakirjat edelleen TEKOlla. Wordiin siirtymisen todettiin tapahtuvan vähitellen työasemien kapasiteetin mukaan.

Työasemissa ja mikroverkoissa käytettiin muun muassa seuraavia ohjelmistoja ja ympäristöjä:

• MS-DOS 5.0
• Windows 3
• Microsoft Word
• Microsoft Excel
• TEKO
• HP NewWave Office
• Tommi
• Memo/PC
• Memo/LAN
• IBM Personal Communications
• DCA IRMA Workstation for Windows
• Oracle
• IDMS
• ToolBook.

Graafiseen ympäristöön siirtyminen lisäsi myös käyttöliittymäsuunnittelun merkitystä. Valtion järjestelmät -yksikkö laati CUA-tyyliohjeen täydentämään VTKK:n yleistä käyttöliittymäsuunnitteluohjetta. Ohjeessa käsiteltiin graafisten käyttöliittymien suunnitteluperiaatteita ja yhteisiä standardeja.

VTKK VALIKKO ja laitteiden suoramyynti

Maaliskuussa avattu VTKK VALIKKO oli Otaniemen varaston yhteydessä toiminut mikrojen, kirjoittimien, ohjelmistojen ja tarvikkeiden pikatukku. Tuotteita voitiin tilata puhelimitse, faksilla, ELVI-sähköpostilla tai luettelon tilauslomakkeella. Asiakas saattoi myös noutaa tuotteet suoraan Otaniemestä.

VALIKKO-toiminta perustui nopeasti toimitettaviin vakiotuotteisiin. Laitteet toimitettiin tavallisesti avaamattomissa pakkauksissa asiakkaan itse asennettaviksi, mutta ohjelmistojen esiasennuksen saattoi tilata erillisenä palveluna.

VALIKKO osoittautui asiakastarpeen mukaiseksi toimintatavaksi ja sai myönteisen vastaanoton. Se edusti VTKK:ssa uudenlaista, palveluiltaan eriytettyä ja luettelomyyntiin perustuvaa laitekauppaa.

Tietoliikenne ja palveluverkot

Tietoliikenne- ja palveluverkkopalveluja kehitettiin vastaamaan avoimien järjestelmien vaatimuksia. VTKK solmi useita Tietotie-palveluverkon käyttöä koskevia sopimuksia ja kehitti asiakkaiden keskuskone-, UNIX-, lähiverkko- ja työasemaympäristöjä yhdistäviä palveluja.

Procons Datan palvelu osoitti verkkojen kansainvälisen ulottuvuuden. Valmetin tehtaat ja muut toimintayksiköt käyttivät Otaniemeen sijoitettua IBM-ympäristöä maailmanlaajuisen tietoliikenneverkon kautta.

Organisaatioiden välisessä tiedonsiirrossa VTKK kehitti OVT- ja EDI-ratkaisuja. Tavoitteena oli automatisoida julkishallinnon hankintoihin, kuljetuksiin ja materiaalivirtoihin liittyvää tietojenvaihtoa. Valmistelutyö tuki myös paikkatietojen ja muiden julkisten tietovarantojen yhteiskäyttöä.

Sähköposti ja Memo-ympäristö

Sähköpostipalvelut olivat siirtymässä keskuskonepainotteisista ratkaisuista palvelin- ja työasemamalliin. Vuonna 1992 esiteltiin MEMO 4.0 -konsepti, joka perustui asiakas-palvelinrakenteeseen.

MEMO-ympäristöön kuuluivat:

• MEMO/LAN-palvelin
• MEMO for 3270
• MEMO for Windows
• MEMO for Macintosh
• MEMO for DOS
• keskuskoneen MEMO/MVS
• X.400-yhteydet
• lähiverkon ja keskuskoneen yhdyskäytävät.

MEMO/LAN voitiin yhdistää keskuskoneen MEMO/MVS-järjestelmään LU 6.2 -yhteydellä. Lähiverkon käyttäjät saattoivat hyödyntää keskuskoneen hakemistoja ja yhdyskäytäviä, mutta lähiverkkopostin etäkäyttö toi samalla uusia tietoturvavaatimuksia.

Tietokoneavusteinen ryhmätyö ja sähköinen kokoushuone

Vuonna 1992 VTKK otti merkittävän askeleen tietokoneavusteiseen yhteistyöhön. Otaniemeen rakennettiin GroupSystems-järjestelmään perustuva sähköinen kokoushuone.

Kokoushuoneessa oli 15–20 osallistujalle tarkoitetut työasemat ja yhteinen palvelin. Järjestelmän avulla voitiin tukea:

• ideointia
• vaihtoehtojen arviointia
• neuvotteluja
• äänestämistä
• päätöksentekoa
• pöytäkirjojen muodostamista
• kokouksen tulosten tallettamista.

Hankkeen taustalla oli Ulkoministeriön Consensus Forum -hanke. Siihen osallistuivat VTKK:n lisäksi Taideteollinen korkeakoulu ja Jyväskylän yliopiston tietotekniikan tutkimusinstituutti. Hanketta rahoittivat Tekes sekä kauppa- ja teollisuusministeriö.

GroupSystems-kokoushuone oli varhainen suomalainen esimerkki sähköisestä ryhmätyöstä ja myöhempien verkkokokous- ja yhteistyöjärjestelmien edeltäjä.

Paikkatiedot ja graafinen tietojen esittäminen

VTKK kehitti paikkatietojärjestelmiä ja karttapohjaisia käyttöliittymiä erityisesti julkishallinnon tarpeisiin. Syksyllä 1992 maanmittaushallitukselle toteutettiin mikrotietokoneessa toimiva paikkatietoimuri.

Käyttäjä saattoi osoittaa kartalta haluamansa alueen, minkä perusteella ohjelmisto muodosti ja lähetti kiinteistötietoja koskevan kyselysanoman. Vastaukset esitettiin mikrotietokoneen kuvaruudulla taustakartan päällä. Järjestelmää koekäytettiin maanmittauslaitoksen Kouvolan ja Hämeenlinnan asiakaspalvelupisteissä.

Ratkaisu yhdisti:

• mikrotietokoneen graafisen käyttöliittymän
• kartta-aineiston
• sanomavälitteisen tiedonsiirron
• keskitetyt tietovarannot
• OVT- ja EDI-periaatteet.

Tietoturva ja keskitetty virustorjunta

Mikrojen, lähiverkkojen ja levykkeiden määrän kasvu nosti virustorjunnan keskeiseksi osaksi tietoteknisen ympäristön ylläpitoa.

Vuoden aikana käytettiin McAfeen Viruscan-kokonaisuutta, johon kuuluivat:

• SCAN työasemien tarkastamiseen
• NETSCAN verkkopalvelinten tarkastamiseen
• CLEAN-UP tartuntojen poistamiseen
• VSHIELD käynnistettävien ohjelmien valvontaan
• VALIDATE tarkistussummien muodostamiseen.

Otaniemessä, Espoontorilla ja Ylistönmäellä oli erillisiä kiintolevyttömiä virustarkistusmikroja VTKK:hon tuotavien ja sieltä vietävien levykkeiden tarkastamista varten.

Myöhemmin VTKK hankki Data Fellows Oy:ltä yrityslisenssin F-PROT- ja VIRSTOP-ohjelmistoihin. VIRSTOP jaettiin lähiverkon työasemille automaattisesti käyttäjän kirjautumisen yhteydessä. Myös viruspäivitykset voitiin välittää keskitetysti työasemille.

Tietoturva oli siten siirtymässä yksittäisten käyttäjien suorittamista tarkastuksista keskitetysti hallittuun, verkon kautta ylläpidettävään suojausmalliin.

Tieteellinen laskenta ja supertietokoneet

VTKK:n tieteellisen laskennan yksikkö vastasi valtiovarainministeriön omistaman Cray X-MP -supertietokoneen sekä opetusministeriön Convex C3840 -minisupertietokoneen käyttöön ja ylläpitoon liittyvistä tehtävistä.

Tieteellisen laskennan palvelut muodostivat oman avoimen ja verkottuneen kokonaisuutensa, jossa yhdistyivät:

• suurteholaskenta
• UNIX-ympäristöt
• tutkimuksen ohjelmistot
• tekninen laskenta
• visualisointi
• valtakunnalliset tietoliikenneyhteydet.

Yksikkö panosti aiempaa enemmän konsultointiin ja kokonaisvaltaisten supertietokonepalvelujen myyntiin. Vuoden lopussa tieteellisen laskennan osuus VTKK:n liikevaihdosta oli 5,5 prosenttia.

Avoimet hallinnon tukijärjestelmät

Vuonna 1992 VTKK painotti voimakkaasti hallinnon tukijärjestelmien kehittämistä. Tavoitteena oli siirtää niitä vanhoista suljetuista ympäristöistä avoimiin, UNIX- ja Oracle-pohjaisiin monitoimittajaratkaisuihin.

Keskeisiä kokonaisuuksia olivat:

• valtion henkilöstöhallinnon Helmi
• valtion taloushallinnon Valta
• kuntien Pallas-järjestelmät
• poliisin RIKI
• paikkatietojärjestelmät
• johdon tietojärjestelmät
• sähköinen asiankäsittely
• OVT- ja EDI-ratkaisut.

Valta-ohjelmisto kehitettiin Kuntajärjestelmien Pallas-Talous-ohjelmiston pohjalta valtion maksuliikenteeseen ja kirjanpitoon sopivaksi. VTKK toimitti edelleen myös Valtiokonttorin kehittämää Valma-järjestelmää.

Kunnissa, kouluissa, terveyskeskuksissa ja kirjastoissa otettiin käyttöön avoimeen laiteympäristöön pohjautuvia Pallas-järjestelmiä. Turun kaupunginkirjasto päätti ottaa käyttöön Pallas-Kirjaston, ja Kouvolan, Valkealan sekä Kouvola-Valkealan kansanterveystyön kuntainliiton yhteiseksi järjestelmäksi valittiin Pallas-Henkilöstö.

Vuoden 1992 kokonaiskuva

Vuonna 1992 VTKK:n tietotekninen laitekanta ja ympäristö muodostivat useasta rinnakkaisesta kerroksesta rakentuvan kokonaisuuden:

• IBM-keskuskoneet hoitivat suuren volyymin tuotantoa ja valtakunnallisia hallinnon järjestelmiä.
• FM-palvelut toivat VTKK:n hoidettaviksi asiakkaiden kokonaisia käyttöympäristöjä.
• Keskuskoneiden käyttö, operointi ja tulostus keskitettiin Espooseen.
• UNIX ja Oracle muodostivat uusien avoimien hallinnon järjestelmien teknisen perustan.
• OS/2 ja LAN Manager 2.1 uudistivat VTKK:n sisäisiä mikroverkkoja.
• Windows 3 vauhditti graafisten toimistojärjestelmien ja käyttöliittymien yleistymistä.
• Token Ring -verkot ja palvelimet yhdistivät työasemat yhteisiin tiedosto-, tulostus- ja viestintäpalveluihin.
• MEMO, ELVI, Tommi ja NewWave Office veivät sähköpostia ja toimistotyötä kohti verkottunutta asiakas-palvelinmallia.
• GroupSystems toi käyttöön tietokoneavusteisen kokous- ja ryhmätyöympäristön.
• VALIKKO uudisti mikrojen, ohjelmistojen ja oheislaitteiden myyntiä.
• Viruscan, F-PROT ja VIRSTOP loivat perustan keskitetylle työasemien virustorjunnalle.
• Cray X-MP ja Convex C3840 ylläpitivät VTKK:n asemaa kansallisen suurteholaskennan palvelukeskuksena.

Vuosi 1992 oli VTKK:n viimeinen kokonainen toimintavuosi valtion liikelaitoksena ennen vuoden 1993 alussa toteutettua yhtiöittämistä. Teknologisesti vuosi merkitsi siirtymistä perinteisestä keskuskonepainotteisesta tietojenkäsittelystä kohti monitoimittajaympäristöä, jossa keskuskoneet, UNIX-palvelimet, mikroverkot, graafiset työasemat ja valtakunnalliset tietoliikenneyhteydet toimivat rinnakkain.

VTKK oli muuttunut tietokonekeskuksesta laaja-alaiseksi tietotekniikan palveluorganisaatioksi, joka tuotti keskuskonekapasiteetin ohella verkko-, työasema-, ohjelmisto-, käyttö-, tietoturva-, konsultointi- ja kokonaisulkoistuspalveluja.

Artikkelin lähdeaineisto

Artikkeli perustuu erityisesti seuraaviin liitteisiin:

• VTKK:n vuosikertomus 1992
• Viitakko1992
• Compost_1992

Muotoiluperiaate: Artikkeli noudattaa vuoden 1991 kuvauksen rakennetta. Laitekannan lisäksi siinä kuvataan verkkoja, käyttöjärjestelmiä, ohjelmistoja, käyttöpalveluja, tietoliikennettä, tietoturvaa ja niitä teknologisia muutoksia, jotka tekivät vuodesta 1992 VTKK:n avoimiin ja verkottuneisiin järjestelmiin siirtymisen merkkivuoden.