VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1993

VTKK:n tietotekninen laitekanta ja tietotekninen ympäristö vuonna 1993

Yhtiöittämisen ja teknologisen murroksen vuosi

Vuosi 1993 oli VTKK:n historiassa merkittävä organisatorinen ja teknologinen murrosvuosi. Valtion tietokonekeskus muuttui vuoden alussa valtion omistamaksi VTKK-Yhtymä Oy:ksi. Samalla kuusi tulosyksikköä yhtiöitettiin konsernin kokonaan omistamiksi tytäryhtiöiksi. Toukokuussa konserni laajeni viidellä yrityksellä, jotka olivat erikoistuneet logistiikkaan, tuotannonohjaukseen ja organisaatioiden väliseen tiedonsiirtoon.

VTKK:n tietotekninen ympäristö muodostui vuonna 1993 useista rinnakkaisista kerroksista:

IBM-keskuskoneista ja niihin liittyvistä käyttöpalveluista
UNIX- ja VAX-palvelimista
paikallisverkoista ja mikrotyöasemista
Client/Server-ratkaisuista
graafisista Windows-käyttöliittymistä
relaatiotietokannoista ja SQL-työkaluista
Tietotie-palveluverkosta ja TCP/IP-yhteyksistä
sähköposti-, tiedostonsiirto- ja OVT/EDI-palveluista
avoimista järjestelmistä ja monitoimittajaratkaisuista
paikkatieto-, multimedia- ja kuva-arkistojärjestelmistä.

Palvelutuotannon painopisteitä olivat laadun parantaminen, taloudellisuuden ja tehokkuuden lisääminen sekä uuden teknologian voimakas hyödyntäminen. Uutta teknologiaa sovellettiin erityisesti graafisissa käyttöliittymissä, paikkatiedon hallinnassa ja tietoliikenteessä.

Konsernin laajuus ja investoinnit

VTKK-konsernin liikevaihto oli vuonna 1993 noin 592 miljoonaa markkaa. Bruttoinvestoinnit olivat 34 miljoonaa markkaa ja henkilöstön määrä vuoden lopussa 1 070. Konsernin liikevaihto kasvoi hieman edellisvuodesta, vaikka tietotekniikkapalvelujen kysyntä Suomessa heikkeni ja alan kilpailu kiristyi voimakkaasti.

Vuonna 1993 konserniin kuuluivat muun muassa:

VTKK-Yhtymä Oy
VTKK-Käyttöpalvelu Oy
VTKK-Toimistojärjestelmät Oy
VTKK-Kuntajärjestelmät Oy
VTKK-Tietopalvelu Oy
VTKK-Konsultointi ja koulutus Oy
CSC-Tieteellinen laskenta Oy
VTKK-Yritysjärjestelmät-alakonserni.

Konsernirakenne mahdollisti erikoistumisen, mutta asiakkaiden ratkaisut muodostettiin edelleen eri yhtiöiden osaamista yhdistävinä kokonaisuuksina.

IBM-keskuskoneet käyttöpalvelujen ytimenä

IBM-keskuskoneet säilyivät VTKK:n raskaan tietojenkäsittelyn perustana. Niillä hoidettiin laajoja valtakunnallisia rekistereitä, eräajoja, tietokantoja, tulostusta ja asiakkaiden keskitettyjä käyttöpalveluja.

Keskuskoneympäristö palveli muun muassa:

oikeushallinnon tietojärjestelmiä
väestön keskusrekisteriä
liikennetietojärjestelmiä
verohallintoa
puolustusvoimia
poliisia
metsähallintoa
valtion talous- ja henkilöstöhallintoa.

Valtiokonttorin keskuskirjanpitojärjestelmä oli ollut vuodesta 1968 lähtien atk-pohjainen. Vuoden 1993 tilanteessa käytössä oli järjestelmän kolmas sukupolvi, jonka toteutuksesta ja keskuskonekäytöstä VTKK vastasi.

Keskuskoneet eivät kuitenkaan enää muodostaneet erillistä teknistä saareketta. Niitä yhdistettiin UNIX-palvelimiin, paikallisverkkoihin ja mikrotyöasemiin tiedostonsiirto-, sähköposti- ja palveluverkkoratkaisuilla.

Käyttöpalvelu ja FM-palvelut

VTKK-Käyttöpalvelu Oy vastasi keskuskoneiden, palvelimien, tietoliikenteen ja asiakkaiden tietoteknisten käyttöympäristöjen ylläpidosta. Facilities Management- eli FM-palveluissa asiakkaan laitteisto, tietoliikenne, operointi ja tekninen ylläpito voitiin siirtää kokonaan tai osittain VTKK:n vastuulle.

Vuoden aikana FM-palvelujen merkitys kasvoi erityisesti yksityisellä sektorilla. Palvelumalli laajensi VTKK:n tehtävää kapasiteetin tarjoajasta asiakkaiden kokonaisten tietoteknisten ympäristöjen ylläpitäjäksi.

Käyttöpalvelujen rungon muodostivat:

keskuskonepalvelut
UNIX-käyttöpalvelut
palvelinympäristöjen ylläpito
tietoliikennepalvelut
sähköposti ja sanomanvälitys
aineistojen siirto
verkonvalvonta
asiakasverkkojen hallinta
ohjelmistojen jakelu
tekninen käyttäjätuki.

Tietoteknisten ympäristöjen monimuotoistuminen merkitsi, että käyttöpalvelun oli hallittava samanaikaisesti IBM-, UNIX-, VAX-, OS/2-, DOS- ja Windows-järjestelmiä.

UNIX-järjestelmien vahvistuminen

UNIX oli vuonna 1993 keskeinen uusien järjestelmien palvelinkäyttöjärjestelmä. Suuri osa vuoden aikana valmistuneista tai käynnistyneistä järjestelmätoimituksista toteutettiin Client/Server-tekniikalla UNIX- ja paikallisverkkoympäristöihin.

UNIXin yleistymiseen liittyivät:

avoimet järjestelmät
TCP/IP-tietoliikenne
Oracle-tietokannat
graafiset käyttöliittymät
asiakas-palvelinarkkitehtuuri
mahdollisuus käyttää eri valmistajien laitteistoja
keskuskoneiden ja paikallisverkkojen yhdistäminen.

Teknilliselle tarkastuskeskukselle toimitetussa valtakunnallisessa diariointijärjestelmässä palvelimena käytettiin HP 9000 -sarjan UNIX-laitteistoa. Työasemina olivat mikrotietokoneet ja päätteet, ja tiedonhallinta perustui Oracle-tietokantaan. Järjestelmään sisältyi myös liitäntä asiakkaan omiin rekistereihin.

HP 9000-, VAX- ja Digital Alpha -ympäristöt

VTKK:n monitoimittajaympäristössä käytettiin IBM-keskuskoneiden ja UNIX-palvelinten rinnalla Hewlett-Packardin HP 9000 -sarjaa sekä Digital Equipment Corporationin VAX- ja Alpha AXP -laitteita.

Digital ja VTKK-Kuntajärjestelmät sopivat Pallas-henkilötieto- ja palkkajärjestelmien siirtämisestä OpenVMS- ja OSF/1-käyttöjärjestelmäympäristöihin. VTKK-Kuntajärjestelmät toimi kokonaisratkaisujen toimittajana ja Digitalin Alpha AXP -pohjaisten UNIX-laitteiden jälleenmyyjänä.

Digitalin VAX-laitteilla oli edelleen vahva asema kunnallishallinnossa ja sairaaloissa. Uudet Alpha AXP -järjestelmät laajensivat vaihtoehtoja erityisesti avoimiin UNIX-ympäristöihin.

Vuoden lopulla VTKK-Toimistojärjestelmät ja Digital solmivat myös PC-jälleenmyyntisopimuksen. Sopimus kattoi Digitalin DECpc-valikoiman, johon kuului Intel i486-, Pentium- ja Alpha AXP -pohjaisia malleja. ]

Mikrotyöasemat ja laitevalikoima

Mikrotietokoneet olivat vuonna 1993 vakiintuneet yleisiksi työvälineiksi. VTKK:n toimittama laitevalikoima koostui usean valmistajan järjestelmistä.

Valikoimaan kuuluivat ainakin:

IBM PC- ja PS/2-työasemat
ICL:n MikroMikko- ja muut PC-järjestelmät
Compaq-työasemat
Digital DECpc -järjestelmät
HP:n työasemat ja palvelimet
Digitalin VAX- ja Alpha AXP -järjestelmät
UNIX-palvelimet
verkko- ja tulostuslaitteet.

Digitalin PC-valikoiman lisääminen täydensi aiempaa ICL:n, IBM:n ja Compaqin laitteista muodostunutta valikoimaa. DECpc-laitteiden suorittimiksi olivat valittavissa Intel i486, Pentium tai Alpha AXP.

Laitteiden suorituskyvyn kasvu tuki Windows-ohjelmistojen, graafisten käyttöliittymien, relaatiotietokantojen, multimedian ja Client/Server-sovellusten yleistymistä.

Laitehuolto koko maan kattavaksi

VTKK-Toimistojärjestelmät teki ICL Data Oy:n, Iscom Oy:n ja Nexor System Service Oy:n kanssa huoltosopimukset myymiensä laitteiden takuuaikaisesta ja takuuajan jälkeisestä huollosta. Näin muodostettu huoltoverkosto kattoi koko Suomen.

Huoltoyhtiöiden vastuualueet kattoivat:

ICL-laitteet
IBM-laitteet
Compaq-laitteet
Lexmark-tuotteet
erilaiset PC:t ja oheislaitteet.

VTKK-konsernin sisäisissä huoltotehtävissä mikrotukihenkilö pyrki ensin selvittämään ja korjaamaan vian paikallisesti. Tarvittaessa laite toimitettiin toimipaikan huoltovastuuhenkilön kautta varsinaiseen korjaukseen.

Client/Server-arkkitehtuurin läpimurto

Vuoden 1993 merkittävimpiä teknisiä muutoksia oli Client/Server-arkkitehtuurin yleistyminen. Siinä tietojenkäsittelyä jaettiin palvelinten ja käyttäjien työasemien kesken.

Valtionhallinnon uudet järjestelmätoimitukset toteutettiin pääosin Client/Server-tekniikalla UNIX- ja paikallisverkkoympäristöihin. Sovelluksia rakennettiin myös yhä useammin asiakkaan omaan verkkoympäristöön. Asiakkaat hakivat yksittäisten järjestelmien sijasta verkkoarkkitehtuureja, kokonaisratkaisuja ja järjestelmäintegraatiota.

Client/Server-ratkaisuissa yhdistyivät:

UNIX- tai OS/2-palvelimet
Oracle- ja SQL-tietokannat
Windows-työasemat
graafiset käyttöliittymät
lähiverkot
keskitetyt tietovarannot
hajautettu sovelluslogiikka
tietoliikenneyhteydet keskuskoneisiin.

Muutos siirsi tietojenkäsittelyä käyttäjien omiin verkkoympäristöihin, mutta säilytti keskitettyjen palvelinten ja tietovarantojen merkityksen.

Windows ja graafisten käyttöliittymien yleistyminen

Windows vahvisti vuonna 1993 asemaansa työasemien keskeisenä käyttöympäristönä. Graafisia käyttöliittymiä hyödynnettiin taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, paikkatietojen, asiankäsittelyn, logistiikan ja erilaisten asiakaskohtaisten järjestelmien toteutuksessa.

Valtion taloushallinnon VALTA-tuoteperhettä laajennettiin Windows-pohjaisilla sovelluksilla. Niitä kehitettiin muun muassa:

budjetointiin
kustannuslaskentaan
käyttöomaisuuskirjanpitoon
matka-asioiden hoitamiseen
johdon tietojärjestelmiin.

Windows-pohjaisuus paransi järjestelmien käytettävyyttä ja mahdollisti yhtenäisempien graafisten käyttöliittymien rakentamisen. Samalla ohjelmistokehityksessä siirryttiin aikaisempaa enemmän tapahtuma- ja oliopohjaisiin menetelmiin.

Windows Word ja WordPerfect

Windowsin yleistyminen näkyi myös toimisto-ohjelmistoissa. Vuoden lopulla esiteltiin Microsoft Windows Word 6.0, jossa oli muun muassa kehittyneempi taulukkojen ja grafiikan käsittely, pitkien asiakirjojen Master Document -toiminto sekä AutoText-, AutoFormat- ja AutoCorrect-toiminnot.

Samanaikaisesti käytössä olivat:

WordPerfect 6.0 DOS
WordPerfect 6.0 Windows
Microsoft Word
Excel
TEKO
ELVI
erilaiset työryhmä- ja lähiverkko-ohjelmistot.

WordPerfect 6.0 Windows oli ohjelmoitu uudelleen graafista ympäristöä varten. WordPerfect 6.0 DOS puolestaan sisälsi Windowsista tuttuja piirteitä, kuten asiakirjojen ikkunoinnin, hiirituen ja parannetun grafiikan käsittelyn.

Vuosi 1993 oli siten toimisto-ohjelmistoissa siirtymävaihetta DOS-pohjaisista tekstinkäsittelyjärjestelmistä Windows-ympäristöön.

Oliomenetelmät, C++ ja uudet kehitysvälineet

Ohjelmistokehityksen menetelmiä uudistettiin vuonna 1993. J00-olioprojektissa arvioitiin olio-ohjelmoinnin menetelmiä ja valittiin suositeltavaksi James Rumbaughin OMT eli Object Modeling Technique.

VTKK:n pilottiprojektina oli hätäkeskusjärjestelmään liittyvä ilmoitusten vastaanotto. Toteutusvälineenä käytettiin Microsoft Visual C++ Database Editionia, jolla voitiin rakentaa ODBC-rajapintaa käyttäviä, tietokannasta riippumattomia Windows-sovelluksia.

Käytettyihin tai arvioituihin menetelmiin ja välineisiin kuuluivat:

OMT
OMT+
Visual C++
C++
ODBC
OMTool
PROSA OM
Paradigm Plus
MetaEdit
CASE-välineet.

PROSA OM tuki Rumbaughin menetelmää, olemassa olevien luokkakirjastojen hyödyntämistä ja ajokelpoisen C++-koodin muodostamista järjestelmäkuvauksista.

SQL, Oracle ja tietokantapohjainen kehitys

Relaatiotietokannat olivat keskeinen osa VTKK:n uusia järjestelmiä. Oraclea käytettiin UNIX- ja Client/Server-järjestelmissä, ja SQL-pohjaiset kehitysvälineet yleistyivät Windows-sovellusten rakentamisessa.

VTKK:ssa toimi SQLWindows-käyttäjäkerho, jonka tiedotus hoidettiin ELVI-postilaatikon kautta. Dokumentteja ja standardointiaineistoa säilytettiin yhteisellä palvelimella.

Tietokantaympäristöihin kuuluivat muun muassa:

Oracle
SQLWindows
ODBC
IDMS
SQL-pohjaiset sovelluskehittimet
palvelimille sijoitetut keskitetyt tietovarannot.

Teknillisen tarkastuskeskuksen diariointijärjestelmä oli esimerkki Oracle-tietokannan, UNIX-palvelimen ja mikrotyöasemien yhdistämisestä valtakunnalliseksi asiankäsittelyratkaisuksi.

Paikallisverkot ja ohjelmistojen automaattinen jakelu

Paikallisverkot muodostivat työasema- ja palvelinympäristöjen perustan. Erityisen keskeisiä olivat Token Ring- ja TCP/IP-verkot.

VTKK-Käyttöpalvelu tarjosi asiakkaiden verkkojen hallintapalveluja. Syksyllä 1993 käynnistyi automaattinen ohjelmistojen jakelupalvelu, jossa tukikeskus huolehti asiakkaiden Token Ring -palvelinten ja työasemien ohjelmistojen jakelusta ja asentamisesta tietoliikenneverkkojen kautta.

Automaattinen etäjakelu vähensi työasemakohtaista asennustyötä ja mahdollisti ohjelmistoversioiden hallinnan keskitetysti. Vuosikertomuksen mukaan ohjelmistojen automaattisia etäjakeluratkaisuja alettiin ottaa käyttöön myös laajemmin työasemaympäristöissä.

Tietotie-palveluverkko

Tietotie-palveluverkko oli VTKK:n tietoliikenneympäristön selkäranka. Sen kautta asiakkaat pääsivät käyttämään keskuskoneita, UNIX-palvelimia, sähköpostia, tiedostonsiirtoa ja muita VTKK:n palveluja.

Tietotietä kuvattiin yhdeksi Suomen laajimmista ja monipuolisimmista palveluverkoista sekä liittymien määrän että liitäntämahdollisuuksien perusteella. Verkossa tuettiin perinteisten IBM-yhteyksien lisäksi yhä enemmän avoimia TCP/IP-arkkitehtuureja.

Tietoliikennepalvelut ryhmiteltiin viiteen kokonaisuuteen:

verkkopalvelut
valikkopalvelut
viestintäpalvelut
aineistonsiirto- ja OVT-palvelut
tukipalvelut.

Uutena liittymismuotona valmisteltiin valinnaisia TCP/IP-yhteyksiä, joiden kautta voitiin käyttää sekä IBM-keskuskoneita että UNIX-palvelimia.

TCP/IP ja Internet

TCP/IP:n käyttö lisääntyi nopeasti VTKK:n asiakkaiden ympäristöissä. Avoin tietoliikennekäytäntö mahdollisti eri valmistajien keskuskoneiden, UNIX-palvelinten, lähiverkkojen ja työasemien yhdistämisen samaan kokonaisuuteen.

TCP/IP:n kasvava merkitys näkyi myös VTKK:n koulutustarjonnassa. Vuoden 1994 alkuun valmistellussa ohjelmassa oli jo erillinen TCP/IP ja Internet -kurssi.

Vuonna 1993 Internet ei vielä ollut VTKK:n yleisten palvelujen pääkanava, mutta TCP/IP muodosti teknisen perustan, jonka päälle Internet-yhteydet, UNIX-palvelut ja myöhemmät verkkopalvelut voitiin rakentaa.

ELVI ja sanomanvälityspalvelut

ELVI-sähköposti oli VTKK:n viestintäpalvelujen keskeinen osa. Vuonna 1993 ELVIssä oli noin 4 500 käyttäjää, ja sen hakemistossa oli noin 300 000 osoitetta. Hakemistoa kuvattiin Suomen suurimmaksi yhtenäiseksi sähköpostihakemistoksi.

Sanomanvälityskokonaisuuteen kuuluivat lisäksi:

Memonet-organisaatiot
UNIX-postit
VAX-postit
IBMmail
X.400-liitännät
Telex
Telefax
Esmerk- ja EPL-palvelut
cc:Mail
Toimistotiimi
lähiverkkopostit.

ELVIä voitiin käyttää myös Windows-käyttöliittymän kautta Memo for Windows -tuotteella. Tämä toi graafisen käyttöliittymän perinteisen näyttöpäätekäytön rinnalle.

ELSI ja aineistojen siirto

Aineistonsiirtopalvelut yhdistivät asiakkaiden erilaisia järjestelmiä VTKK:n sovelluksiin ja ulkopuolisiin palveluihin, kuten pankkeihin.

Vuonna 1993 käytössä tai kehitteillä olivat:

ELSI/PC
ELSI/VAX
ELSI/UNIX.

ELSI/UNIX mahdollisti tiedostojen siirron UNIX-laitteiden ja VTKK:n IBM-keskuskoneiden välillä. Ratkaisu jatkoi aiempien PC- ja VAX-versioiden muodostamaa tuoteperhettä.

Aineistonsiirron kehitys osoitti, kuinka keskuskoneympäristö avautui asteittain uusille palvelimille ja työasemille ilman, että keskitettyjen tietovarantojen merkitys väheni.

OVT-, EDI- ja Portnet-ratkaisut

Organisaatioiden välinen tiedonsiirto eli OVT ja kansainvälisesti tunnettu EDI olivat VTKK:n keskeisiä kehitysalueita. VTKK EDI -palvelu tarjosi sanomamuunnokset keskitettynä palveluna, jolloin asiakkaan ei tarvinnut hankkia omaa EDI-muunnosohjelmistoa.

OVT:ta hyödynnettiin laajasti liikenneministeriön johdolla käynnistyneessä Portnet-hankkeessa. Hankkeessa olivat mukana lähes kaikki Suomen satamat ja valtionhallinnon merenkulkuun liittyvät yksiköt. Tavoitteena oli yksinkertaistaa satamien toimintaa, nopeuttaa tavarankulkua ja vähentää kustannuksia. Portnetin tietoteknisen ratkaisun toteutti VTKK.

Palvelupisteet ja hallinnon sähköinen asiointi

Vuonna 1993 VTKK julkisti Palvelupiste-tuotteet, joiden tarkoituksena oli mahdollistaa julkisen hallinnon rekisterien yhteiskäyttö ja yhteispalvelupisteiden perustaminen.

Palvelupistekonsepti yhdisti:

eri viranomaisten tietojärjestelmiä
perusrekistereitä
työasemia
tietoliikenneyhteyksiä
käyttäjäystävällisiä käyttöliittymiä
kansalaisille tarjottavia palveluja.

Tavoitteena oli tuottaa palveluja kustannustehokkaasti ja vähentää tarvetta asioida erikseen useiden viranomaisten luona. Konsepti oli varhainen askel kohti julkishallinnon sähköistä asiointia ja yhteisiä palvelupisteitä.

Paikkatietotekniikka ja digitaaliset kartat

Paikkatietojen hallinta oli yksi vuoden 1993 uuden teknologian painopisteistä. VTKK:n järjestelmissä yhdistettiin digitaalisia karttoja, rekisteritietoja, graafisia käyttöliittymiä ja tietoliikenneyhteyksiä.

Keskeisiä paikkatietoon liittyviä ratkaisuja olivat:

paikkatietoimuri
säteilyvalvontajärjestelmä
kuljetusten reittioptimointi
ajoneuvojen paikannus
taksien automaattinen ajovälitys
karttapohjaiset resurssienhallintajärjestelmät.

Prodaxin ProTrans-ohjelmistolla voitiin seurata ajoneuvojen liikkumista digitaalisella kartalla reaaliaikaisesti, jos ajoneuvoon oli asennettu satelliittipaikannin.

Mobitaxi ja ajoneuvopäätteet

Hyvinkään ja Riihimäen takseille otettiin marraskuussa käyttöön täysin kotimainen Mobitaxi-ajovälitysjärjestelmä. Järjestelmän välitysohjelmiston toteutti VTKK-Yritysjärjestelmiin kuulunut Prodax.

Taksien ajoneuvopäätteet olivat jatkuvassa yhteydessä keskustietokoneeseen. Keskusjärjestelmä vastaanotti tiedon auton sijainnista ja välitti tilauksen lähimmälle vapaalle taksille tekstiviestinä ajoneuvopäätteeseen.

Järjestelmässä yhdistyivät:

keskustietokone
ajoneuvopäätteet
langaton tiedonsiirto
digitaalinen kartta
paikkatieto
automaattinen ajovälitys
mahdollisuus satelliittipaikannukseen.

Hyvinkään ja Riihimäen järjestelmään kuului käyttöönotettaessa yli 70 autoa.

Logistiikan ja materiaalinohjauksen järjestelmät

VTKK:n yritysjärjestelmätoiminta laajeni vuonna 1993 erityisesti logistiikkaan, tuotannonohjaukseen, materiaalinhallintaan ja kuljetuksiin.

Pro Logixin järjestelmät perustuivat muun muassa seuraaviin tekniikoihin:

UNIX
OS/2
MS-DOS
Windows
X Window
SQL
TCP/IP
Token Ring
SAA/CUA.

Logway 2000 -tuoteperhe kattoi osto- ja materiaalinohjauksen, Logtop 2000 varastonhallinnan ja Logup 2000 suunnittelujärjestelmät.

Prodaxin järjestelmät puolestaan hyödynsivät matemaattisia algoritmeja, graafisia käyttöliittymiä ja digitaalisia karttoja. Ratkaisuja kehitettiin muun muassa kuljetusten optimointiin, varastonohjaukseen, työvuorosuunnitteluun ja taksiliikenteeseen.

Multimedia, CD-ROM ja kuva-arkistot

Vuonna 1993 multimedia ja optiset tallennusvälineet alkoivat näkyä VTKK:n tuote- ja palveluympäristössä.

VTKK osallistui ensimmäiseen kotimaiseen multimediateknologiaa markkinointiviestinnässä hyödyntäneeseen CD-ROM-vuosikirjaan. Levy sisälsi liikkuvaa videokuvaa, musiikkia, tietokoneanimaatioita, pelejä ja multimediatekniikkaa käsittelevää tekstiä.

Poliisille kehitettiin järjestelmää, jolla valokuva-arkistoja voitiin siirtää digitaaliseen muotoon. Samalla VTKK-Toimistojärjestelmät esitteli Arkisto-PC:tä ja MINTTU-järjestelmää, johon oli liitetty kuvaoptio.

Nämä ratkaisut ennakoivat asiakirjojen, kuvien ja arkistojen laajempaa digitaalista hallintaa.

Virustorjunta ja fyysinen tietoturva

Mikrotyöasemien, lähiverkkojen ja vaihdettavien tallenteiden määrän kasvu lisäsi virustorjunnan merkitystä. Henkilöstöä muistutettiin säännöllisesti suojautumisesta viruksia vastaan.

Tietoturvaan kuuluivat:

työasemien virustarkastukset
palvelinten suojaaminen
levykkeiden tarkastaminen
ohjelmistojen keskitetty jakelu
kulkuoikeuksien valvonta
vierailijoiden tunnistaminen
fyysisten tilojen suojaaminen
henkilötunnisteiden käyttö.

VTKK:n turvaohjeiden mukaan ilman kulkuoikeutta olevia henkilöitä ei saanut päästää toimitiloihin ilman isäntää tai emäntää. Vierailijoilla tuli olla asianmukainen tunniste, ja ulkopuolisen työntekijän kulkuluvan tuli olla voimassa.

Laatujärjestelmä ja projektinhallinta

Teknisen ympäristön monimutkaistuessa palvelujen laatu ja projektinhallinta nousivat keskeisiksi johtamisen kohteiksi. VTKK:n useissa yhtiöissä otettiin käyttöön laatujärjestelmiä, ja projektien johtamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota.

Valtionjärjestelmissä valmisteltiin laatujärjestelmän sertifiointia. Laatukirjan rinnalle rakennettiin toimintokuvauksia, työohjeita, apuvälineitä ja lomakkeita. Laatujärjestelmä yhdistettiin SYKE-systeemityömalliin ja projektinhallintamenetelmiin.

Painopisteen siirtyminen yksittäisistä laitteista palvelukokonaisuuksiin merkitsi, että tietoteknisen ympäristön laatua arvioitiin entistä enemmän toimivuuden, käytettävyyden, hallittavuuden ja asiakkaalle tuotetun hyödyn perusteella.

Vuoden 1993 kokonaiskuva

Vuonna 1993 VTKK:n tietotekninen laitekanta ja tietotekninen ympäristö muodostivat laajan monitoimittaja- ja monijärjestelmäkokonaisuuden:

IBM-keskuskoneet hoitivat suuret valtakunnalliset rekisterit, eräajot ja keskitetyt käyttöpalvelut.
UNIX-palvelimet muodostivat uusien Client/Server-järjestelmien keskeisen perustan.
HP 9000-, VAX- ja Alpha AXP -järjestelmät laajensivat palvelin- ja asiakasympäristöjen vaihtoehtoja.
IBM-, ICL-, Compaq- ja Digital-työasemat muodostivat monipuolisen PC-laitekannan.
Windows ja graafiset käyttöliittymät yleistyivät taloushallinnossa, henkilöstöhallinnossa, logistiikassa ja asiankäsittelyssä.
Oracle, SQLWindows ja ODBC tukivat tietokantapohjaista Client/Server-kehitystä.
Visual C++, OMT ja CASE-välineet edustivat uutta oliokeskeistä ohjelmistokehitystä.
Token Ring ja TCP/IP yhdistivät työasemat, paikallisverkot, UNIX-palvelimet ja keskuskoneet.
Tietotie-palveluverkko muodosti VTKK:n tietoliikennepalvelujen rungon.
ELVI, Memonet, IBMmail ja X.400 muodostivat monipuolisen sähköposti- ja sanomanvälitysympäristön.
ELSI/PC, ELSI/VAX ja ELSI/UNIX yhdistivät asiakkaiden järjestelmät VTKK:n keskuskoneisiin.
OVT ja EDI automatisoivat organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa.
Paikkatieto, digitaaliset kartat ja satelliittipaikannus tulivat käytännön logistiikka- ja liikennesovelluksiin.
CD-ROM, kuva-arkistot ja multimedia avasivat uusia tapoja tallentaa, esittää ja jakaa tietoa.
Automaattinen ohjelmistojen etäjakelu paransi työasema- ja verkkoympäristöjen hallintaa.
Laatu- ja turvajärjestelmät vakiintuivat osaksi tietoteknisten palvelujen johtamista.

Vuosi 1993 merkitsi VTKK:ssa lopullista siirtymistä perinteisestä valtion tietokonekeskuksesta markkinoilla toimivaksi, monialaiseksi tietotekniikkakonserniksi. Keskuskoneet säilyivät edelleen tuotannon perustana, mutta niiden ympärille oli rakentunut avoimista järjestelmistä, UNIX-palvelimista, paikallisverkoista, Windows-työasemista, tietokannoista ja tietoliikennepalveluista koostuva verkottunut kokonaisuus.

VTKK:n tietotekninen ympäristö ei ollut enää ensisijaisesti kokoelma yksittäisiä tietokoneita. Se oli toisiinsa yhdistetty palvelukokonaisuus, jossa laitteistot, ohjelmistot, tietovarannot, tietoliikenne, käyttöpalvelut ja asiantuntijatyö muodostivat asiakkaalle toimitettavan kokonaisratkaisun.

Artikkelin lähdeaineisto

Artikkeli perustuu erityisesti seuraaviin liitteisiin:

VTKK-konsernin vuosikertomus 1993
Compost_1993

Muotoiluperiaate: Artikkeli noudattaa vuosien 1991 ja 1992 kuvausten rakennetta. Laitekannan lisäksi siinä tarkastellaan käyttöjärjestelmiä, verkkoja, ohjelmistoja, tietokantoja, tietoliikennettä, käyttöpalveluja, ohjelmistokehityksen menetelmiä, tietoturvaa ja vuoden tärkeimpiä teknologisia muutoksia.