VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1990

Keskuskoneista kohti hajautettuja ja verkottuneita järjestelmiä

Vuosi 1990 oli Valtion tietokonekeskuksen tietoteknisessä ympäristössä selvä murrosvaihe. Perinteiset keskuskoneet olivat edelleen keskeisessä asemassa suurten rekisterien ja tuotantojärjestelmien käsittelyssä, mutta niiden rinnalle olivat nopeasti nousseet VAX-pienkoneet, Unix-järjestelmät, PC-työasemat, lähiverkot ja palvelimet.

Muutosta kuvasi myös VTKK:n strateginen linja: erillisistä järjestelmistä oltiin siirtymässä kohti hajautettuja, verkotettuja ja avoimia järjestelmiä. Vuosikertomuksessa tätä kuvattiin siirtymisenä hajautettujen erillisjärjestelmien vaiheesta keskenään integroitujen avoimien järjestelmien aikaan.

Vuoden laiteympäristö ei siten enää muodostunut yhdestä hallitsevasta tietokonetyypistä. VTKK:ssa ja sen asiakasympäristöissä toimivat rinnakkain keskustietokoneet, supertietokone, VAX-järjestelmät, Unix-koneet, mikrotietokoneet, palvelimet ja erilaiset tietoliikenneverkot.

IBM-keskuskoneet olivat edelleen tuotannon perustaa

IBM:n keskustietokoneilla oli VTKK:n tuotannossa edelleen merkittävä asema. Niiden merkityksestä kertoo myös se, että VTKK aloitti vuonna 1990 IBM-keskuskoneiden käytön varmistamiseen tarkoitetun turvapalvelun. Tätä varten VTKK perusti yhdessä IBM:n kanssa Suomen ATK-Varakeskus Oy:n.

Varakeskuksen perustaminen kertoo samalla siitä, kuinka kriittiseksi keskitetty tietojenkäsittely oli muodostunut. Kyse ei ollut enää vain laskentakapasiteetin tarjoamisesta, vaan myös tietotekniikkapalvelujen jatkuvuuden varmistamisesta.

Uuden yhtiön varakonepalvelu oli tarkoitettu muun muassa IBM S/370 -laitteistoja käyttäville asiakkaille, ja varakone sijaitsi VTKK:ssa. IBM AS/400 -asiakkaiden varakone sijaitsi puolestaan IBM:n tiloissa. Aineistossa mainitaan lisäksi suunnitelma tarjota vastaavia palveluita IBM RISC System/6000 -ympäristölle.

Cray toi VTKK:lle supertietokoneluokan laskentatehon

VTKK:n laitekannan teknisesti näyttävin osa oli Otaniemessä käyttöön vihitty Cray X-MP/EA/432 -supertietokone. Vuoden 1990 Viitakko1990-aineiston mukaan kone vihittiin käyttöön 11. tammikuuta 1990.

Cray-järjestelmälle ilmoitettiin:

256 miljoonan merkin keskusmuisti
256 miljoonan merkin puolijohdelevymuisti
noin 25 miljardin merkin levymuisti
parhaimmillaan noin 940 miljoonan laskutoimituksen sekuntinopeus.

Sen merkitys oli ennen kaikkea tieteellisessä laskennassa. Vuoden toimintasuunnitelmassa tieteellisen laskennan keskeiseksi tehtäväksi määriteltiin supertietokoneen käyttöympäristön ja peruspalvelujen vakiinnuttaminen sekä asiakaspalvelu, joka perustui laajaan sovellusohjelmistovalikoimaan ja asiantuntijatukeen.

Cray edusti VTKK:n tietoteknisen laitekannan toista ääripäätä samaan aikaan, kun henkilökohtaiset mikrotyöasemat yleistyivät organisaation toisessa päässä.

VAX oli tärkeä hajautetun tietojenkäsittelyn ympäristö

VAX-järjestelmät muodostivat vuonna 1990 keskeisen osan VTKK:n pienkone- ja sovelluskehitysympäristöstä. Viitakko1990-aineistossa mainitaan VAX-laitteita sekä VTKK:n omissa ympäristöissä että asiakkaille toimitetuissa ratkaisuissa. [

Hyvä esimerkki VTKK:n omasta kehitysympäristöstä oli verohallinnon systeemityötä tehnyt yksikkö. Sen käytössä oli oma VAX 3800, ja henkilöstöllä oli lisäksi omat mikrotietokoneet. Mikroilta voitiin olla yhteydessä joko omaan VAX-koneeseen tai suoraan Verohallituksen kehityskoneeseen.

Pääosa Verohallituksen systeemityöstä tehtiin VAX/VMS-ympäristössä, vaikka osa tehtävistä säilyi IBM-laiteympäristössä. Tämä havainnollistaa hyvin vuoden 1990 monilaiteympäristöä: samankin asiakkaan tietojärjestelmiä voitiin kehittää useilla teknisillä alustoilla.

Myös asiakkaiden VAX-kanta kasvoi. Viitakko1990-aineistossa mainitaan esimerkiksi Tampereen kaupungille toimitettu VAX 9000-210Cluster -järjestelmä oheislaitteineen, jonka arvo oli noin kuusi miljoonaa markkaa.

Unix nousi tärkeäksi avoimien järjestelmien alustaksi

Unix-järjestelmien asema vahvistui voimakkaasti. VTKK:n tarjoamiin ratkaisuihin kuului erityisesti Nokia Datan Mikko-tuoteperheen Unix-laitteita. Vuoden aineistossa esiintyvät muun muassa Mikko 100-, 200- ja 300-sarjat.

Esimerkiksi:

Mikko 100 m57 perustui Intel 80486 -suorittimeen ja sitä toimitettiin Nokia SCO UNIX -käyttöjärjestelmällä.
Mikko 200 m61 oli Unix-pienkone.
Mikko 300 -sarjaan kuului suurempia Unix-järjestelmiä ja niihin liitettäviä levy- ja nauharatkaisuja.

VTKK:n Unix-valikoima ei rajoittunut Nokiaan. Aineistossa esiintyvät myös IBM RISC System/6000 sekä Hewlett-Packard HP 9000/800 -sarjan Unix-järjestelmät.

Unix oli osa laajempaa siirtymää kohti avoimia järjestelmiä, jota VTKK piti strategisesti tärkeänä 1990-luvulle siirryttäessä.

Mikrotietokoneesta tuli tavallinen työväline

Samaan aikaan tapahtui toinen suuri muutos: henkilökohtainen tietokone oli muuttumassa erikoislaitteesta normaaliksi työvälineeksi.

VTKK:n ympäristössä käytettiin muun muassa IBM PS/2 -sarjan tietokoneita sekä Nokia Datan MikroMikko- ja Mikko-laitteita. Viitakko1990-aineiston mukaan Otaniemen mikroluokissa oli esimerkiksi IBM PS/2 80- ja PS/2 60 -koneita sekä AT- ja XT-luokan mikroja.

Työasemien tulo näkyy konkreettisesti myös Verohallituksen systeemityössä: kehittäjillä oli käytössään henkilökohtaiset mikrot, joista muodostettiin yhteydet VAX-järjestelmiin.

Näin PCn tehtävä oli yhä useammin toimia käyttäjän henkilökohtaisena työasemana ja verkkoyhteyden päätelaitteena.

Nokia Data ja IBM olivat keskeisiä laitetoimittajia

VTKK:n asema ei rajoittunut omien tietokoneiden käyttöön, vaan organisaatio toimi samalla julkishallinnon merkittävänä tietotekniikan järjestelmä- ja laitetoimittajana.

Nokia Datan kanssa yhteistyö syveni vuonna 1990 Tiimikko-jälleenmyyntimallin kautta. VTKK nimettiin ensimmäiseksi Nokia Datan Tiimikko-tietokeskukseksi. VTKK edusti kuudella toimipaikkakunnallaan Nokia Datan tuotevalikoimaa ja tarjosi MikroMikko-, Tiimi- ja Mikko-Unix-ratkaisuihin liittyvää osaamista ja palveluita.

Tiimikko-sopimus ei kuitenkaan merkinnyt sitoutumista vain Nokiaan. Aineistossa todetaan erikseen, että IBM säilyi Nokia Datan rinnalla tasavertaisena päämiehenä.

Tämä on tärkeä piirre VTKK:n vuoden 1990 laitepolitiikassa: ratkaisuja pyrittiin rakentamaan useiden valmistajien laitteistoista sen sijaan, että koko tietojenkäsittely olisi sidottu yhden valmistajan ympäristöön.

Työasemat, palvelimet ja verkot muodostivat uuden arkkitehtuurin

Tietoteknisen muutoksen ehkä tärkein piirre oli verkottuminen.

VTKK:n Tommi-toimistojärjestelmälle määritellyt tavoitteet kuvaavat hyvin sitä arkkitehtuuria, jota kohti oltiin menossa. Työasemiksi määriteltiin 286- ja 386-luokan mikrotietokoneet. Palvelimina voitiin käyttää 386-mikroja, Unix-pienkoneita tai keskuskoneita. Lähiverkkoina olivat Token Ring ja Ethernet.

Tietoliikenneratkaisuihin kuuluivat puolestaan ISO/OSI, TCP/IP ja SNA.

Tämä yhdistelmä kertoo olennaisesta teknologisesta muutoksesta. Työasema, palvelin, lähiverkko ja suurempi keskustietokone muodostivat yhdessä tietojärjestelmäkokonaisuuden.

Julkishallinnon tietoverkot nousivat keskeiseen asemaan

Vuoden 1990 vuosikertomuksessa julkisen hallinnon tietoverkkojen kehittäminen nostetaan yhdeksi VTKK:n keskeisistä toiminnan painopisteistä.

VTKK osallistui syyskuussa käyttöön otetun JUHA-verkon toteuttamiseen. Lisäksi VTKK:lla oli projektivastuu valtioneuvoston tietoliikenneverkon ja sähköpostin toteuttamisesta. Verkko yhdisti valtioneuvoston kanslian, ministeriöt ja oikeuskanslerin viraston.

Vuosikertomuksessa verkottuminen liitettiin suoraan hajautettujen järjestelmien kehitykseen: tavoitteena oli siirtyä erillisistä hajautetuista järjestelmistä keskenään integroituihin avoimiin järjestelmiin.

Tulostus oli edelleen raskasta tuotantotekniikkaa

Kaikki vuoden 1990 tietotekniikka ei ollut näkymätöntä verkottumista. Keskitetty massatulostus oli edelleen huomattava osa tietokonekeskuksen fyysistä tuotantoa.

Otaniemessä oli käytössä IBM:n lasersivukirjoitin, joka oli siirretty Jyväskylästä Otaniemeen. Sillä tulostettiin E-lomakkeille muun muassa sysout- ja palkkatulosteita. Tulostin oli yhdistetty Hunkeler-paperinkäsittelyrataan, joka kuljetti, taittoi ja erotteli tulostustöitä.

Hunkeler-linjan avulla tulostuksen jälkikäsittelyä automatisoitiin. Aineistossa kuvataan jopa sitä, kuinka tulostuksessa syntyneen paperijätteen poistamista kehitettiin hyödyntämällä käytöstä poistettua putkipostijärjestelmää.

Asiakkaiden laitteistot ja tietoliikenne olivat osa kokonaisjärjestelmiä

VTKK:n toiminta ulottui oman laitekannan lisäksi asiakkaiden teknisiin ympäristöihin.

Esimerkiksi Autorekisterikeskuksen liikennetietojärjestelmän käyttöönotto edellytti asiakkaan laitteistojen sekä tietoliikenteen uusimista ja laajentamista. Myös uusien sidosryhmien tietoliikenneyhteydet oli suunniteltava ja toteutettava.

Tämä kuvastaa VTKK:n roolin muutosta. Laitteistoa, tietoliikennettä, tietokantoja ja sovelluksia käsiteltiin yhä useammin yhtenä järjestelmäkokonaisuutena.

Vuoden 1990 laiteympäristö pähkinänkuoressa

Teknologiaryhmä	Aineistossa esiintyviä ympäristöjä	Merkitys vuonna 1990
Keskuskoneet	IBM S/370	Suuret tuotanto- ja rekisterijärjestelmät, varakonepalvelut
Supertietokoneet	Cray X-MP/EA/432	Tieteellinen ja vaativa laskenta
VAX	VAX 3800, VAX 9000	Sovelluskehitys ja hajautettu tietojenkäsittely
Unix	Nokia Mikko, HP 9000/800, IBM RISC System/6000	Avoimet järjestelmät ja palvelinympäristöt
Mikrot	IBM PS/2, AT/XT, MikroMikko	Henkilökohtaiset työasemat ja verkkopäätteet
Lähiverkot	Token Ring, Ethernet	Työasemien ja palvelinten verkottaminen
Tietoliikenne	SNA, TCP/IP, ISO/OSI	Erilaisten järjestelmien välinen tiedonsiirto
Tuotantolaitteet	IBM-lasertulostin, Hunkeler-paperinkäsittely	Suurten tulostusmäärien tuotanto ja jälkikäsittely

Vuoden 1990 merkitys

Vuoden 1990 VTKK:ta ei enää voi kuvata vain perinteiseksi keskustietokonekeskukseksi.

Keskuskoneet olivat edelleen tärkeä osa tuotantoa, ja niiden toimintavarmuutta vahvistettiin jopa erillisellä varakeskusratkaisulla. Samaan aikaan Cray toi käyttöön erittäin suuren laskentatehon, VAX- ja Unix-koneet hajauttivat tietojenkäsittelyä, mikrot siirtyivät käyttäjien työpöydille ja Token Ring- sekä Ethernet-verkot yhdistivät työasemia ja palvelimia.

Vuoden ehkä tärkein historiallinen kehityslinja oli kuitenkin siirtyminen yksittäisistä tietokoneista verkottuneisiin järjestelmäkokonaisuuksiin. VTKK:n omassa strategiassa tätä kuvattiin siirtymänä erillisistä hajautetuista järjestelmistä keskenään integroituihin avoimiin järjestelmiin.

Vuosi 1990 näyttää siksi VTKK:n historiassa eräänlaiselta tekniseltä risteyskohdalta: samassa organisaatiossa kohtasivat keskustietokonekauden perintö, superlaskenta, VAX-pienkoneet, Unix, henkilökohtaiset PC:t sekä nopeasti laajentuva tietoliikenne. Näistä aineksista oli muodostumassa 1990-luvulle ominainen työasema-, palvelin- ja verkkopohjainen tietojenkäsittely-ympäristö.

Lähdeaineisto

Pääasiallisina lähteinä on käytetty VTKK:n vuosikertomusta 1990, sekä vuoden 1990 Compost-lehtiä.

VTKK:n oma laitekanta ja asiakkaille toimitetut laitteistot on tarkoituksellisesti erotettu toisistaan. Tämä on historiallisesti tärkeää, koska vuoden 1990 aineistossa esiintyvä laitemalli ei automaattisesti tarkoita, että kyseinen kone olisi ollut VTKK:n omistama tai sen omassa konesalissa.