VTKK:n tietotekninen laitekanta vuonna 1994

VTKK:n tietotekninen laitekanta ja tietotekninen ympäristö vuonna 1994

Verkkopohjaisen tietoyhteiskunnan kynnyksellä

Vuonna 1994 VTKK:n tietotekninen ympäristö oli laaja monitoimittaja- ja monijärjestelmäkokonaisuus. Perinteiset keskuskoneet vastasivat edelleen suurten rekisterien ja tuotantojärjestelmien käsittelystä, mutta kasvun painopiste oli siirtymässä UNIX-pienkoneisiin, lähiverkkoihin, Windows-työasemiin, graafisiin käyttöliittymiin, client/server-järjestelmiin ja Internet-palveluihin.

Vuosi merkitsi myös VTKK-konsernin rakenteen vakiintumista. Emoyhtiön varsinainen liiketoiminta yhtiöitettiin kokonaisuudessaan vuoden alussa. Valtion järjestelmätoiminnasta muodostettiin VTKK-Valtionjärjestelmät Oy, VTKK-Privaten toiminta yhdistettiin VTKK-Käyttöpalveluun ja kansainväliset toiminnot VTKK-Yritysjärjestelmiin. CSC-Tieteellinen laskenta Oy:n osake-enemmistö siirtyi opetusministeriölle, ja CSC jatkoi VTKK:n osakkuusyhtiönä.

Vuoden teknisiä painopisteitä olivat:

• keskuskonekapasiteetin ja massamuistien laajentaminen
• UNIX-koneiden käyttö- ja tukipalvelujen kasvu
• FM-palvelut ja kokonaisten käyttöympäristöjen ulkoistaminen
• client/server-järjestelmät ja graafiset käyttöliittymät
• mikro- ja lähiverkkopalvelut
• Internet-, WWW- ja FUNET-palvelujen hyödyntäminen
• itsepalveluautomaatit ja älykortit
• elektroninen arkistointi ja sanomavälitteiset tietopalvelut
• oliomenetelmät, relaatiotietokannat ja CASE-välineet
• automaattinen tulostus ja jälkikäsittely
• paikkatieto-, turva- ja logistiikkajärjestelmät.

Konsernin laajuus ja investoinnit

VTKK-konsernin liikevaihto kasvoi vuonna 1994 viisi prosenttia 623 miljoonaan markkaan. Bruttoinvestoinnit olivat 41 miljoonaa markkaa eli noin seitsemän prosenttia liikevaihdosta. Suurimmat investointikohteet olivat koneet ja kalusto sekä osakkeet ja osuudet. Konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa 1 051 henkilöä.

Yksityissektorin merkitys kasvoi nopeasti. Sen osuus VTKK:n kokonaismyynnistä nousi vuoden aikana 20 prosentista 30 prosenttiin. Nopeimmin kasvaneita liiketoiminta-alueita olivat FM-palvelut, tietopalvelut ja taloushallinnon järjestelmäpalvelut.

Vuonna 1994 VTKK:n asema ei siten enää perustunut vain valtionhallinnon keskitettyjen järjestelmien tuottamiseen. Konserni toimitti tietotekniikkapalveluja valtionhallinnolle, kunnille, seurakunnille, yrityksille, rahoitusalalle ja kansainvälisille asiakkaille.

Keskuskoneet raskaan tuotannon perustana

IBM-yhteensopiset keskuskoneet säilyivät VTKK:n suurten tuotantojärjestelmien perustana. Niillä hoidettiin muun muassa valtionhallinnon rekistereitä, talous- ja henkilöstöhallintoa, oikeushallinnon järjestelmiä, vaalitietojärjestelmää, aineistojen eräkäsittelyä sekä asiakkaiden ulkoistettuja käyttöpalveluja.

Keskuskonekapasiteettia lisättiin vuoden aikana noin 90 MIPS:llä. Vuoden lopussa keskusyksikkötehoa oli yhteensä noin 335 MIPS. Samalla tietojen säilytystilaa kasvatettiin laajentamalla kasettirobottijärjestelmää ja lisäämällä poimintamuistitilaa noin 380 gigatavulla.

Nämä luvut osoittavat, ettei hajautettuun tietojenkäsittelyyn siirtyminen vähentänyt välittömästi keskuskoneiden merkitystä. Päinvastoin FM-palvelujen kasvu ja asiakkaiden vanhojen tuotantojärjestelmien laajempi käyttö lisäsivät keskitetyn kapasiteetin tarvetta.

Keskuskoneympäristöön liittyi myös DB2-tietokantojen käyttö. VTKK:ssa perustettiin vuonna 1994 oma DB2-kerho tietokannan parissa työskenteleville ja siitä kiinnostuneille.

Kasettirobotit ja levytilan laajentaminen

Kasettirobottijärjestelmät olivat keskeinen osa suurten tietomäärien automaattista käsittelyä. Vuonna 1994 robottijärjestelmää laajennettiin kasvaneen säilytystilan tarpeen vuoksi.

Tallennusympäristöön kuuluivat:

• keskuskoneiden levyjärjestelmät
• kasettirobotit
• automatisoitu tallenteiden käsittely
• poimintamuistit
• tuotantojärjestelmien varmistukset
• asiakkaiden FM-palveluihin kuuluvat tietoaineistot.

Poimintamuistitilan noin 380 gigatavun lisäys oli aikakauden mittakaavassa huomattava. Tallennustekniikan kasvu liittyi suurten rekisterien lisäksi rahoitusalan, yksityisten yritysten ja muiden FM-asiakkaiden järjestelmien siirtymiseen VTKK:n hoidettaviksi.

FM-palvelut ja asiakkaiden käyttöympäristöjen ulkoistaminen

Facilities Management eli FM oli vuonna 1994 yksi VTKK:n nopeimmin kasvaneista palvelualueista. FM-palveluissa asiakas siirsi tietoteknisen käyttöympäristönsä tai osan siitä VTKK-Käyttöpalvelun hoidettavaksi.

FM-palvelujen osuus kasvoi runsaaseen neljännekseen VTKK-Käyttöpalvelun liikevaihdosta. Vuoden alussa VTKK:n hoidettaviksi siirrettiin Oy Teboil Ab:n käyttötehtävät. Loppuvuodesta aloitettiin Samlink Oy:n käyttötehtävien siirto.

VTKK-Yhtymä hankki Samlinkista 27,3 prosentin omistusosuuden. Samlinkista tuli samalla VTKK-Käyttöpalvelun FM-asiakas. Suunnittelun kohteena oli Samlinkin tehtävien ja osan tuotantolaitteistoista siirtäminen VTKK:n keskuskoneympäristöön alkuvuodesta 1995. Sopimuksen arvioitiin tuovan huomattavan lisän keskuskoneiden tuotantomääriin.

FM-palveluissa VTKK vastasi sovitun kokonaisuuden mukaan esimerkiksi:

• keskuskoneiden ja palvelimien käytöstä
• teknisestä operoinnista
• tallennus- ja varmistuspalveluista
• tietoliikenneyhteyksistä
• tulostuksesta
• ympäristön valvonnasta
• käyttötuesta
• ohjelmistojen ja käyttöjärjestelmien teknisestä ylläpidosta.

UNIX-pienkoneet osaksi käyttöpalvelua

UNIXin merkitys kasvoi vuonna 1994 sekä uusien sovellusten palvelinympäristönä että VTKK:n tarjoamana käyttöpalveluna. VTKK-Käyttöpalvelun hoidossa oli vuoden lopussa jo kymmeniä asiakkaiden UNIX-pienkoneita.

UNIX-palveluihin kuuluivat:

• koneiden käyttö ja valvonta
• käyttöjärjestelmien ylläpito
• varmistukset
• tietoliikenneyhteydet
• tekninen käyttäjätuki
• tietokantojen ja sovellusympäristöjen tukeminen
• palvelinten liittäminen asiakkaiden lähiverkkoihin.

UNIX-koneet toimivat usein client/server-järjestelmien palvelimina. Työasemat olivat tavallisesti Windows-mikroja, joista otettiin lähiverkon kautta yhteys palvelimella toimivaan tietokantaan tai sovellukseen.

UNIXin merkityksestä kertoo myös se, että VTKK:n ja Viron valtion tietokonekeskuksen koulutusyhteistyössä UNIX-käyttöjärjestelmä oli yksi keskeisistä aiheista. Viron valtionhallinnon teknisen arkkitehtuurin kerrottiin perustuvan avoimiin tietojärjestelmiin.

Client/server-järjestelmät kasvun painopisteenä

Client/server-arkkitehtuurista tuli vuonna 1994 VTKK:n uuden järjestelmätuotannon keskeinen toimintamalli. VTKK-Valtionjärjestelmien uudet asiakkaat tulivat erityisesti client/server-toimitusten kautta. Graafiset käyttöliittymät, Windows ja client/server-järjestelmät olivat yhtiön liiketoiminnan tärkeimpiä kasvualueita.

Tyypillinen client/server-kokonaisuus muodostui:

• UNIX-, OS/2- tai muusta palvelimesta
• palvelimella toimivasta relaatiotietokannasta
• paikallisverkosta
• Windows-työasemista
• graafisesta käyttöliittymästä
• keskitetystä tietovarannosta
• liittymistä keskuskoneisiin ja muihin rekistereihin.

Muutos merkitsi, että sovellusten käsittelyä voitiin jakaa työaseman ja palvelimen kesken. Käyttäjä sai graafisen käyttöliittymän, mutta tiedot voitiin säilyttää keskitetysti hallitussa tietokannassa.

Client/server-ajattelu vaikutti myös osaamistarpeisiin. VTKK:n koulutusohjelmassa suosittuja aiheita olivat graafisten käyttöliittymien sekä client/server-ratkaisujen suunnittelu ja toteutus.

Windows ja graafiset käyttöliittymät

Windows oli vuoden 1994 näkyvimpiä työasema- ja ohjelmistoympäristöjä. VTKK kehitti Windows-pohjaisia sovelluksia muun muassa taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, koulutoimeen, kirjastopalveluihin sekä erilaisiin hallinnollisiin järjestelmiin.

VTKK-Kuntajärjestelmät uudisti koulutoimen tuoteperhettään kehittämällä Windows-pohjaiset ohjelmistot kaikista koulu- ja oppilashallinnon tuotteista. Samalla valmistui karttapohjainen koulusuunnitteluohjelmisto.

Windows-sovellusten kehittämisessä käytettyihin tai koulutettuihin työvälineisiin kuuluivat muun muassa:

• Visual Basic
• Visual C++
• SQLWindows
• relaatiotietokannat
• graafisten käyttöliittymien suunnitteluvälineet
• Windows-työasemat
• CASE-välineet.

VTKK:n koulutustarjontaan lisättiin Visual Basic- ja Visual C++ -kursseja. Tämä kertoo siirtymisestä tekstipohjaisista sovelluksista tapahtumaohjattuun ja graafiseen ohjelmistokehitykseen.

Olioteknologia ja vaiheittainen järjestelmien uudistaminen

Olioteknologia nousi vuonna 1994 käytännön kehittämiskohteeksi. VTKK-Kuntajärjestelmät ja Relatech osallistuivat EU:n ESPRIT-ohjelman ESSI-hankkeeseen, jossa tutkittiin oliopohjaisten menetelmien ja työkalujen käyttöä relaatiotietokantoihin perustuvien järjestelmien vaiheittaisessa uudistamisessa.

Pilottihankkeessa kehitettiin työasemaratkaisuja kirjastoille. Samalla olioteknologian soveltamista testattiin systeemityön eri vaiheissa määrittelystä toteutukseen. Relatech toi hankkeeseen olioteknologiaan perustuvia luokkakirjastoja.

Hanke osoitti VTKK:n pyrkineen uudistamaan olemassa olevia järjestelmiä hallitusti. Vanhoja relaatiotietokantoja ei välttämättä korvattu yhdellä kertaa, vaan niiden rinnalle ja päälle rakennettiin uusia Windows-pohjaisia sovelluksia.

Relaatiotietokannat ja CASE-välineet

Relaatiotietokannat muodostivat uusien järjestelmien keskeisen tietoteknisen perustan. Vuoden aineistossa esiintyvät muun muassa DB2 sekä relaatiotietokantojen ympärille rakennetut Windows- ja client/server-sovellukset.

Viron valtion tietokonekeskuksen kanssa tehdyssä yhteistyössä sovellettiin VTKK:n SYKE-systeemityömallia. CASE-välineeksi virolaiset olivat valinneet ADW:n. Projektinhallinnassa käytettiin Visual Planner -ohjelmistoa, ja koulutusta annettiin myös graafisten käyttöliittymien suunnittelusta ja arvioinnista.

VTKK:n kehitys- ja projektityössä yhdistyivät:

• SYKE-systeemityömalli
• oliomenetelmät
• relaatiotietokannat
• CASE-välineet
• graafinen käyttöliittymäsuunnittelu
• projektinhallintaohjelmistot
• laatukriteerit ja dokumentoidut työprosessit.

Mikrotyöasemat ja lähiverkkopalvelut

Mikrotietokoneet olivat vuonna 1994 hallinnon, asiakaspalvelun ja ohjelmistokehityksen tavanomaisia työvälineitä. Työasemat eivät enää toimineet ensisijaisesti itsenäisinä tietokoneina, vaan osana lähiverkkoja, palvelinjärjestelmiä ja organisaatioiden laajempia tietoliikenneympäristöjä.

VTKK-Toimistojärjestelmät keskittyi maailman johtavien valmistajien laitteiden ja ohjelmistojen toimittamiseen sekä niiden käyttöön liittyviin palveluihin. Vuoden aikana yhtiö panosti erityisesti mikro- ja lähiverkkopalvelujen kehittämiseen, koska niiden kysynnän todettiin kasvavan nopeasti.

Palvelut saattoivat sisältää:

• mikrotyöasemien ja palvelinten toimitukset
• lähiverkkojen suunnittelun
• laite- ja ohjelmistoasennukset
• työasemien käyttöönoton
• verkkotuotteet
• käyttäjätuen
• huollon ja ylläpidon
• koulutuksen
• ohjelmistojen keskitetyn jakelun.

Työasemien merkitys kasvoi myös sisäisissä palveluissa. Esimerkiksi palvelupisteitä, tietovarantoja ja graafisia käyttöliittymiä voitiin käyttää suoraan omalta työasemalta.

Tietoikkuna ja rekisterien yhteiskäyttö

Vuonna 1994 julkistettu Tietoikkuna edusti uudenlaista graafiseen käyttöliittymään ja rekisterien yhteiskäyttöön perustuvaa asiakaspalvelua.

Tietoikkunan perusajatuksia olivat:

• palvelut yhdestä käyttöliittymästä
• sähköinen asiointi omalta työasemalta
• useiden rekisterien yhteiskäyttö
• graafinen käyttöliittymä
• asioinnin nopeuttaminen
• asiakaspalvelupisteiden työn tehostaminen.

Ratkaisu liittyi VTKK:n Palvelupiste-tuotteisiin ja uudenlaisten hallinnon palvelukanavien kehittämiseen. Tavoitteena oli, ettei käyttäjän tarvinnut hallita jokaisen taustajärjestelmän erillistä käyttöliittymää tai asioida useassa palvelupisteessä.

Itsepalveluautomaatit ja älykortit

Vuonna 1994 VTKK-Kuntajärjestelmät aloitti itsepalveluautomaatteihin ja älykortteihin perustuvien ratkaisujen kehittämisen kunnallishallinnon tarpeisiin.

Inter Marketing Oy:n kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena julkistettiin:

• KirjastoForum-palveluautomaatti
• eri kirjastojärjestelmiin liitettävä LainausForum
• henkilökohtaista palvelua täydentäviä itsepalveluratkaisuja.

VTKK osallistui myös Seinäjoen kaupungin älykortteihin perustuvaan kuntakorttihankkeeseen. Ensimmäisiä kirjastoautomaattien toimituksia valmisteltiin keväälle 1995.

Automaattien ja älykorttien avulla kunnallisia palveluja pyrittiin tuomaan lähemmäksi käyttäjiä ja tarjoamaan niitä myös perinteisten palveluaikojen ulkopuolella.

Automaattiset puhelinpalvelut

VTKK-Kuntajärjestelmät teki VoiceBit Oy:n kanssa sopimuksen NextInfo-tekniikkaan perustuvien automaattisten puhelinpalvelujen kehittämisestä.

Ensimmäinen sovellus oli kirjastoille tarkoitettu palvelupuhelinohjelmisto, jonka avulla asiakas saattoi uusia lainansa myös virka-ajan ulkopuolella.

Puhelinpalvelut täydensivät itsepalveluautomaatteja ja graafisia palvelupisteitä. Ne osoittivat, että palvelukanavia alettiin suunnitella erilaisten päätelaitteiden ja käyttäjäryhmien tarpeisiin.

Tulostusympäristön uudistaminen

Tulostus oli edelleen olennainen osa VTKK:n tuotantoympäristöä. Sähköisten järjestelmien yleistymisestä huolimatta suuret hallinnolliset järjestelmät tuottivat huomattavia määriä asiakirjoja, ilmoituksia, päätöksiä ja muita tulosteita.

VTKK-Käyttöpalvelu osti Atkos Oy:ltä tulostusliiketoiminnan, ja Atkos puolestaan osti VTKK:lta kuoritusliiketoiminnan. Tulostustoiminta siirrettiin kesällä Vantaalle Atkokselta vuokrattuihin tiloihin.

Tulostuksen teknistä ympäristöä uudistettiin:

• vanhat sivukirjoittimet korvattiin uusilla laitteilla
• jälkikäsittelyyn hankittiin uudet järjestelmät
• automaatioastetta nostettiin
• tulostus ja kuoritus järjestettiin erikoistuneina palveluina
• toimintaa keskitettiin uusiin tuotantotiloihin.

Vuosikertomus kuvasi kokonaisuutta Suomen nykyaikaisimmaksi tulostuspalveluksi.

Sähkönsyöttö, varavoima ja toimintavarmuus

Keskitettyjen tuotantojärjestelmien ja jatkuvasti käytettävissä olevien tietoliikenneyhteyksien toimintavarmuus edellytti myös teknisen infrastruktuurin uudistamista.

Syksyllä 1994 käynnistettiin:

• sähkönsyöttölaitteiden modernisointi
• varavoimalaitteistojen laajentaminen
• tuotantoympäristön käytettävyyden parantaminen
• keskuskone- ja verkkopalvelujen jatkuvuuden turvaaminen.

Työt oli tarkoitus saada valmiiksi helmikuussa 1995.

VTKK:n valvontakeskus toimi ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Sen tehtävänä oli huolehtia siitä, että hajautetun tietojenkäsittelyn vaatimat tietoliikenneyhteydet pysyivät käytettävissä.

FUNET, Internet ja maailmanlaajuiset tietoverkot

Vuosi 1994 oli Internetin läpimurron alku VTKK:ssa. VTKK:lla oli FUNETin jäsenenä mahdollisuus käyttää korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkon palveluja. FUNET oli osa maailmanlaajuista Internetiä.

Vuoden aineistossa kuvattiin Internetin keskeisiä palveluja:

• Internet-sähköposti
• Gopher
• World Wide Web
• Mosaic-selain
• FTP-tiedostonsiirto
• Telnet-etäkäyttö
• X.500-hakemistopalvelu.

WWW kuvattiin hypermediaverkostoksi, jossa tekstien lisäksi voitiin välittää kuvia, ääntä, videokuvaa ja suoritettavia ohjelmia. Mosaic teki WWW-aineistojen selaamisesta graafista ja aikaisempaa helpompaa.

Internetin avoimuuteen liittyvät tietoturvariskit tunnistettiin. Aineistossa todettiin, että verkko houkutteli tunkeutujia kokeilemaan järjestelmien suojauksia, mutta huolellisella suojautumisella riskit voitiin pitää pieninä.

VTKK:n ensimmäiset Internet-palvelut

VTKK-Tietopalvelu avasi alkusyksystä reitin Internetiin perustamalla oman kotisivun. Internetin käyttäjille tarjottiin samalla mahdollisuus liittyä verkon kautta Poste Interestante -toivepostirekisteriin.

Kyseessä oli merkittävä muutos aikaisempaan tietopalvelumalliin. Tietopalveluja ei enää tarvinnut käyttää vain erillisten päätteiden, modeemiyhteyksien tai suljettujen palveluverkkojen kautta, vaan asiakkaita voitiin palvella avoimessa maailmanlaajuisessa verkossa.

Internet näkyi myös VTKK-Koulutuskeskuksen tarjonnassa. Uusiin koulutusaiheisiin kuuluivat Internet ja ATM.

Sähköposti ja ELVI

ELVI oli edelleen VTKK:n sisäisen sähköisen viestinnän, ilmoitusten ja työvälineiden tärkeä ympäristö. Sillä välitettiin viestejä ja tiedostoja sekä hoidettiin ilmoitustauluja, kalentereita ja erilaisia sisäisiä palveluja.

Vuonna 1994 neuvotteluhuoneiden varaus siirrettiin Espoossa Elvi-kalenteriin. Käyttäjät saattoivat tehdä varaukset itse omasta kalenteristaan.

ELVIä käytettiin myös:

• sisäisten tiedotteiden julkaisemiseen
• koulutus- ja kerhotoiminnan ilmoituksiin
• henkilöstöpalveluihin
• yhteydenpitoon eri toimipaikkojen välillä
• järjestelmäkerhojen ja asiantuntijaryhmien tiedottamiseen
• Compost-lehden aineistojen toimittamiseen.

Sähköinen kalenteri ja ilmoitustaulut olivat esimerkkejä siitä, kuinka verkkopalvelut siirtyivät vähitellen osaksi henkilöstön päivittäistä työtä.

Sanomavälitteiset tietopalvelut

VTKK-Tietopalvelu kehitti sanomavälitteisiä palveluja väestötietojärjestelmän ja kiinteistötietojärjestelmän hyödyntämiseen.

Sanomavälitteisyys tarjosi vaihtoehdon perinteisille:

• suorakäyttöyhteyksille
• eräkäyttöpalveluille
• manuaalisille rekisterikyselyille.

Samalla käynnistettiin useita sovellus-sovelluskeskusteluihin perustuvia projekteja. Ensimmäinen tällainen toteutus yhdisti väestötietojärjestelmän ja tieliikenteen liikennetietojärjestelmän ja tuli koekäyttöön marraskuussa.

Ratkaisu ennakoi myöhempiä järjestelmien välisiä rajapintoja, joissa tietoa siirretään automaattisesti sovelluksesta toiseen ilman käyttäjän tekemää erillistä kyselyä.

EU-tietopankit ja kansainväliset verkkopalvelut

VTKK-Tietopalvelu voitti Euroopan unionin julkaisutoimiston järjestämän kilpailun EU:n tietokantojen sähköisestä jakelusta Suomessa. Sopimus koski keskeisiä säädös-, sopimus-, julkaisu- ja tilastotietokantoja sekä niiden tukipalveluja.

VTKK:n asema virallisena EU-tiedon jakelukanavana vaikutti myös koulutukseen. Eurooppalaisia tietokantoja käsittelevät kurssit olivat erityisen suosittuja.

Kansainvälisiä tietoverkkopalveluja vahvisti myös Oy EDI Management Finland Ltd:n sopimus General Electric Information Servicesin kanssa. Sen avulla asiakkaille voitiin tarjota kansainvälisen palveluverkon yhteyksiä yritysten sisäiseen ja yritysten väliseen tiedonsiirtoon.

OVT, EDI ja Trade2000

Organisaatioiden välinen tiedonsiirto eli OVT ja kansainvälinen EDI olivat edelleen keskeisiä kehitysalueita.

Oy EDI Management Finland Ltd kehitti Trade2000-järjestelmää tuonti- ja vientiorganisaatioille. Sillä oli tarkoitus korvata aikaisemmat TradePC-järjestelmät.

EDI-osaaminen näkyi myös Viron valtion tietokonekeskuksen kanssa tehdyssä yhteistyössä. Virolaisia asiantuntijoita koulutettiin UNIXin lisäksi EDI-ratkaisuihin.

EDI- ja OVT-järjestelmien avulla yritysten, viranomaisten ja palveluverkkojen välistä tietojen vaihtoa voitiin automatisoida. Tämä vähensi paperiasiakirjoja ja manuaalista tallennustyötä.

VALTA ja taloushallinnon järjestelmät

VTKK-Valtionjärjestelmät toi vuonna 1994 markkinoille VALTA-taloushallinnon järjestelmäperheen. Sisäasiainministeriön kanssa tehtiin sopimus sovellusten käyttöönotosta koko hallinnonalalla, kaikkiaan 21 tilivirastossa.

VTKK osti myös Postipankilta valtion yhtenäisen maksuliike- ja kirjanpitojärjestelmän omistusoikeudet. Näiden järjestelyjen seurauksena VTKK:n taloushallinnon järjestelmien markkinaosuus nousi vuosikertomuksen mukaan yli 50 prosenttiin valtionhallinnon asiakaskunnasta.

Unic Oy:n kanssa tehty yhteistyö laajensi tarjontaa:

• valtion virastoihin ja tilivirastoihin
• valtion liikelaitoksiin
• valtionyhtiöihin
• kuntiin
• seurakuntiin
• järjestöihin, säätiöihin ja rahastoihin.

VTKK vastasi VALTA-tuotteista, kun taas Unicin Intime-järjestelmiä suunnattiin erityisesti liiketaloudellisin periaattein toimiville organisaatioille.

HELMI ja henkilöstöhallinto

HELMI-tuoteperhe vahvisti asemaansa valtion henkilöstöhallinnon järjestelmänä. Merkittäviä sopimuksia tehtiin sisäasiainministeriön koko hallinnonalan sekä Helsingin yliopiston palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon tarpeisiin.

VTKK:n omaan sisäiseen henkilöstöhallintoon kuului PORE eli poissaolo- ja vuosilomarekisteri. Säästövapaiden tallentaminen, käyttö ja esimiehen hyväksyntä hoidettiin POREn näyttöjen kautta. Hyväksyttävistä säästövapaista välitettiin tieto myös ELVIin.

PORE havainnollistaa aikakauden käyttöliittymien rinnakkaisuutta: näyttöpohjaiset henkilöstöjärjestelmät olivat edelleen käytössä, vaikka uudet sovellukset rakennettiin yhä useammin Windows-pohjaisiksi.

Sinuhe ja terveydenhuollon järjestelmät

Sinuhe-hoitotietojärjestelmää kehitettiin edelleen perusterveydenhuollon ja hammashoidon tarpeisiin. Kaakkois-Savon terveyskeskuskuntayhtymälle toimitettiin Sinuhe yleisterveydenhuoltoon ja hammashoitoon 40 työasemalle. Samassa kokonaisuudessa toimitettiin Pallas-Materiaali varastovalvontaan.

Sinuhe laajeni myös kansainväliseksi tuotteeksi. Ruotsalainen Dafa vastasi järjestelmän jälleenmyynnistä, toimituksista ja asiakastuesta Ruotsissa, kun taas VTKK vastasi hammashuolto-osuuden sovittamisesta ruotsalaisiin tarpeisiin ja jatkokehityksestä.

Vuoden lopulla ensimmäiset Sinuhe-hammashuollon toimitukset aloitettiin Ruotsissa.

Elektroninen arkistointi ja digitaalinen asianhallinta

VTKK-Valtionjärjestelmät teki Veikkaus Oy:n kanssa sopimuksen SoftSolutions-ohjelmistoon perustuvasta elektronisesta arkistojärjestelmästä.

Elektroninen arkistointi liittyi laajempaan muutokseen:

• paperiasiakirjojen siirtämiseen sähköiseen muotoon
• asiakirjojen keskitettyyn tallentamiseen
• metatietojen ja hakutoimintojen käyttöön
• prosessien ja asianhallinnan sähköistämiseen
• kuvien ja muiden aineistojen digitaaliseen säilyttämiseen.

Vuotta aikaisemmin esiin nousseet digitaaliset kuva-arkistot olivat näin laajenemassa varsinaisiksi organisaatioiden arkisto- ja asianhallintaratkaisuiksi.

Vaalitietojärjestelmä valtakunnallisessa käytössä

Vuonna 1994 vaalitietojärjestelmä joutui kahteen merkittävään tuotantotilanteeseen. Presidentinvaalin ja Euroopan unionin jäsenyyttä koskeneen kansanäänestyksen tuloslaskennat toteutettiin yhdessä oikeusministeriön kanssa.

Vaalitietojärjestelmän uudistamiseen liittyen kokeiltiin myös uutta äänioikeustietojärjestelmää:

• muutamissa kunnissa
• ennakkoäänestyspaikoissa
• rekisteritoimistoissa.

Kokeilua valmisteltiin laajennettavaksi vuoden 1995 eduskuntavaaleihin.

Vaalijärjestelmä osoitti keskuskoneiden, tietoliikenteen, paikallisten työasemien ja valtakunnallisen tietojenkeruun yhteistoiminnan merkityksen.

Turva- ja paikkatietojärjestelmät

Turvapalveluihin liittyvät paikkatietojärjestelmät olivat VTKK-Valtionjärjestelmien jatkuva kehityskohde. Vuonna 1994 merkittäviä toimitussopimuksia tehtiin:

• puolustusvoimien
• poliisin
• rajavartiolaitoksen
• pelastushallinnon kanssa.

Paikkatietotekniikassa yhdistyivät digitaaliset kartat, rekisteritiedot, graafiset käyttöliittymät ja tietoliikenneyhteydet. Ratkaisut tukivat muun muassa tilannekuvan muodostamista, resurssien hallintaa, turvallisuustoimintaa ja liikkuvien yksiköiden ohjaamista.

Logistiikka ja ProOpt

Yksityissektorin järjestelmien merkittävin toiminta-alue oli logistiikka. Prodax-Logix aloitti vuonna 1994 kuljetusten suunnitteluun ja ohjaukseen tarkoitetun ProOpt-ohjelmiston uudistamisen.

Ohjelmistolla tuettiin:

• kuljetusten suunnittelua
• jakelun optimointia
• reittien muodostamista
• ajoneuvojen käytön ohjausta
• logististen kustannusten vähentämistä.

Teollisuuden investointien käynnistyminen loppuvuodesta toi Prodax-Logixille useita merkittäviä tilauksia.

Logistiikkaan liittyi myös Suomen ja Luoteis-Venäjän välisen tavaraliikenteen kehittäminen sekä Logistics Nord Ltd:n perustaminen Pietariin.

Ryhmätyöjärjestelmät

VTKK:ssa oli edelleen käytössä GroupSystems-huone, joka oli tarkoitettu tietokoneavusteiseen kokous- ja ryhmätyöhön. Järjestelmäympäristöä voitiin käyttää esimerkiksi ideointiin, vaihtoehtojen arviointiin ja yhteiseen päätöksentekoon.

Vuoden 1994 aineistossa GroupSystems-huone mainitaan myös elokuvan kuvauspaikkana. Kohtauksessa kuvitteellinen tietotekniikka-asiantuntija saapui yritykseen ratkaisemaan virusongelmaa.

VTKK hankki syyskuussa 34 prosenttia groupVision Finland Oy:n osakkeista.

Tietoturva verkottuvassa ympäristössä

Internetin, UNIX-palvelinten, lähiverkkojen ja asiakkaiden etäyhteyksien lisääntyminen muutti tietoturvan painopistettä. Virustorjunnan lisäksi oli huolehdittava verkkojen, palvelinten ja yhteyksien suojaamisesta.

Vuoden aineistossa tunnistettiin erityisesti:

• Internetin avoimuuteen liittyvät riskit
• tunkeutumisyritykset
• käyttäjätunnusten asianmukainen hallinta
• ulkoisten yhteyksien suojaaminen
• tuotantoympäristöjen jatkuvuus
• sähkönsyötön ja varavoiman turvaaminen
• keskitetyn verkonvalvonnan merkitys.

FUNETia ja Internetiä käsitelleessä artikkelissa todettiin, ettei ulkomaailmaan yhteydessä olevaa täysin turvallista tietojärjestelmää voida käytännössä rakentaa. Riskit voitiin kuitenkin pitää pieninä huolellisella suojautumisella.

Tieteellinen laskenta eriytyi CSC:lle

Vuoden 1994 alussa opetusministeriö hankki 52 prosentin enemmistön CSC-Tieteellinen laskenta Oy:stä. CSC siirtyi VTKK:n tytäryhtiöstä osakkuusyhtiöksi.

Opetusministeriön ja CSC:n sopimus sisälsi:

• supertietokonepalvelut
• muut laskentapalvelut
• FUNET-verkkopalvelut
• tietokanta- ja informaatiopalvelut
• korkeakoulujen tietoteknisen tiedotuksen.

Supertietokoneen uusimista vuosina 1995–1996 varten oli varattu yhteensä 30 miljoonan markan valtuus. Myös FUNET-verkon kehittämiseen osoitettiin määrärahoja.

Vaikka CSC ei enää ollut VTKK:n kokonaan omistama yhtiö, VTKK:n ja CSC:n tekniset yhteydet jatkuivat erityisesti FUNETin, Internetin, avoimien järjestelmien ja asiantuntijayhteistyön kautta.

Osaamisen uudistaminen

Vuoden 1994 teknologinen muutos edellytti laajaa osaamisen päivittämistä. VTKK-Koulutuskeskus järjesti vuoden aikana 486 kurssia, yhteensä 847 kurssipäivää.

Uuteen teknologiaan liittyneitä koulutusaiheita olivat:

• graafiset käyttöliittymät
• client/server-ratkaisut
• Visual Basic
• Visual C++
• Internet
• ATM
• UNIX
• EDI
• EU-tietokannat
• VALTA-järjestelmäkoulutus.

Valtionjärjestelmissä kehitettiin KOURI-mallia osaamisen suunnitteluun. Sen yhteydessä tarkasteltiin esimerkiksi graafisten sovellusten suunnittelua, Windows-ympäristön osaamista, SQLWindows-koulutusta ja osallistumista client/server-projekteihin.

Osaamista ei enää pyritty kehittämään vain yksittäisillä kursseilla. Malliin kuuluivat henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat, itseopiskelu, projektityö, tukihenkilöiden antama koulutus, tietoverkkojen käyttäminen ja asiantuntijoiden keskustelufoorumit.

Vuoden 1994 kokonaiskuva

Vuonna 1994 VTKK:n tietotekninen laitekanta ja tietotekninen ympäristö muodostivat monikerroksisen kokonaisuuden:

• Keskuskoneet vastasivat suurista rekistereistä, valtakunnallisista järjestelmistä ja FM-asiakkaiden tuotannosta.
• Keskusyksikkökapasiteetti kasvoi noin 90 MIPS:llä yhteensä noin 335 MIPSiin.
• Poimintamuistitila kasvoi noin 380 gigatavulla.
• Kasettirobottijärjestelmää laajennettiin suurten tietoaineistojen säilyttämiseksi.
• UNIX-pienkoneet vakiintuivat client/server-järjestelmien palvelimiksi ja käyttöpalvelun kohteiksi.
• Windows ja graafiset käyttöliittymät muodostivat uusien työasemasovellusten perustan.
• Mikro- ja lähiverkkopalvelujen kysyntä kasvoi nopeasti.
• Client/server-arkkitehtuuri oli uuden järjestelmätuotannon tärkeimpiä kasvualueita.
• DB2 ja muut relaatiotietokannat tukivat keskuskone- ja palvelinympäristöjen tietovarantoja.
• Visual Basic, Visual C++, SQLWindows ja CASE-välineet edustivat uusia kehitysvälineitä.
• Internet, WWW, Mosaic, Gopher, FTP ja Telnet avasivat maailmanlaajuiset tietoverkot VTKK:n käyttäjille ja asiakkaille.
• VTKK-Tietopalvelun kotisivu merkitsi konsernin ensimmäisiä varsinaisia Internet-palveluja.
• ELVI säilyi keskeisenä sisäisen viestinnän, kalenterien ja ilmoitustaulujen ympäristönä.
• Sanomavälitteiset tietopalvelut ja sovellus-sovelluskeskustelut automatisoivat rekisterien välistä tiedonsiirtoa.
• EDI ja Trade2000 tukivat yritysten kansainvälistä tiedonsiirtoa.
• KirjastoForum, LainausForum ja kuntakortti veivät kunnallisia palveluja itsepalvelun ja älykorttien suuntaan.
• Elektroninen arkistointi toi asiakirjojen digitaalisen hallinnan osaksi tuotantojärjestelmiä.
• Paikkatieto- ja turvajärjestelmät yhdistivät kartat, rekisterit ja liikkuvien toimintojen ohjauksen.
• Tulostusympäristö uudistettiin uusilla sivukirjoittimilla ja automatisoidulla jälkikäsittelyllä.
• Sähkönsyöttöä ja varavoimaa laajennettiin tuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi.
• FM-palvelut muuttivat VTKK:n asiakkaiden kokonaisten tietoteknisten ympäristöjen ylläpitäjäksi.

Vuosi 1994 oli siten keskuskoneiden, hajautettujen palvelinten ja uuden verkkomaailman rinnakkaiselon vuosi. Keskitetty tietojenkäsittely oli edelleen vahva, mutta uusia järjestelmiä rakennettiin yhä useammin UNIX-palvelinten, lähiverkkojen, Windows-työasemien ja relaatiotietokantojen varaan.

Samalla Internet, WWW, itsepalveluautomaatit, älykortit, elektroniset arkistot ja sovellusten välinen tiedonsiirto ennakoivat jo seuraavaa kehitysvaihetta. VTKK:n tietotekninen ympäristö ei ollut enää vain tietokoneiden ja ohjelmistojen muodostama infrastruktuuri, vaan kansallisia rekistereitä, organisaatioita, palvelukanavia ja käyttäjiä toisiinsa yhdistävä verkottunut palvelukokonaisuus.

Artikkelin lähdeaineisto

Artikkeli perustuu erityisesti seuraaviin liitteisiin:

• VTKK-konsernin vuosikertomus 1994
• Compost_1994

Muotoiluperiaate: Artikkeli noudattaa vuosien 1991–1993 kuvausten rakennetta. Laitekannan lisäksi siinä tarkastellaan käyttöjärjestelmiä, palvelimia, työasemia, tietokantoja, lähiverkkoja, Internetiä, käyttöpalveluja, tiedonsiirtoa, ohjelmistokehitystä, tietoturvaa ja uudenlaisia sähköisiä palvelukanavia.